VANHAAN KOUVOLAN MEIJERIIN NUORTEN AIKUISTEN YRITYSHAUTOMO‏

Vanhan Kouvolan Meijerin kiinteistöön Teholaan pitäisi mielestäni perustaa  yleishyödyllinen säätiöyhtiö ja sosiaalisen yrittäjyyden yrityshautomo.

Alueelle sopisi hyvin kattava yrittäjyyteen perustuva työllistämishanke Kouvolan seudun työtä vailla oleville nuorille ja nuorille yritystoiminnasta haaveileville nuorille aikuisille. Kehityshanke voisi olla aluksi pilottihanke, kokeellinen projekti vaikkapa  ennekkoluuloton vapaakaupunki, muodoltaan Euroopassa varsin suosittu vapaakauppa  alue.

Kaupunki on ottanut johtavassa roolissa elinkeinoyhtiönsä kautta kiltisti piikkinsä alueen edellisen omistajan vastuista.  Kaupungin elinkeinoyhtiöiden toimita herättää kosolti avoimia kysymyksiä. Kiinavyyhtiin on saava aikanaan rehelliset oikeat vastaukset, etteivät samat kardinaalivirheet  toistu.

Kädetä kiinni pitävä suomalaisen nuorison kotouttaminen pienyrityksiin, yhteisölöllinen pienyritysten tukeminen ja mentorisen vastuun ottaminen Kouvolan nuorista aikuisista voisi olla johtotähtenä vieläkin  Kouvolan Meijerissä? 

On aika saada katetta taloudellisen toiminnan kautta kaupungin elinkeinotoimen hiekkaan valuneille investonneille. Alueen 

alkuperäinen luonne pitäisi säilyttää päivitettynä 2000-luvulle palvelemaan Kouvolan alueen maatilatuotteiden kauppaa pienyrittäjien tuotantoa.. 

Masiivinen saksalaistyyppinen monipuolinen maatilatuotteiden luomutori voisi olla menestys.  Meijerin nurmilaueella voisi olla Suomen alkuperäisrodun bio-pankki ja elämyksellinen laidunalue. Vankat tenniskentän häkit voisi toimia uusiokäytössä eläinten aitauksena.Se olisi varsinainen uskomaton yleisöjytky alueen vetonaulaksi,

perinnemaatila maatiaseläimineen keskellä lähes Kouvolan kaupunkia! 

Koska osuuspankkiväki on kiinteistön omistajana hiukan väärässä roolissa.  Se voisi perustaa alueen hallinnointuun ja omistamiseen

yleihyödyllisen nuorison tukemiseen keskittyvän pienyrityssäätiön.Yritystoiminnan rahaoittaminen ja tukeminenhan on ydintoimialaa.

Konsepti sopisi paremmin OP-pankin rahoittajan ja Pohjola konsernin  yrityskuvaan.  

Pienyrityssäätiö yhteydessä ja valvonnassa voisi olla kokeneiden businesenkeleiden konsulttitoimisto. Sen  tehtävänä nuorten leijonien tehokas opastava 

mentorointi.  Säätiön tehtävänä olisi  vuokrata tai myydä kiinteistöistä erityisen edullista toimitilaa alotteleville kasvuintoisille alotteleville ja uutta nostetta hakeville kokemattomille yrittäjille.Meijerialueella on myös vuonna 1968 meijerintyönteiköille rakennettu siisti asuinalue. Niillä isoille huoneistoille voisi olla perheellisille osakkaille käyttöä?

Meijeri-säätiö tehtävänä voisi olla maataloustuotannon luomuruokakaupan ja kulttuurituotannon värikäs monitoimialainen koordinointi. Alueen sisällöntuottajat 

tuottaisivat yleisölle palveluitaan, tuotteitaan, projektejaan, taideteollisuutta, kulttuurituotantoa, musiikkituotantoa ja tarjota työ- ja myyntitilaa maaseuden sivuelinkeinoille.

Ydyllinen harmooninen meijerimiljöö voisi toimia Kouvolan vihreänä egoloogiseen ajattelun ruohonjuuritason inhimillisenä vaihtoehtona Tommolalle. 

Mahtialueen alueen raakaa armotonta ylivoimaa ja ahnasta massojen imua tasoittamaan. Mälyttömän supersuuri voi olla monille vähäosaisille pienille ihmisille aivan lamaannuttavan suurta.  Tätä vaiettua huomioimatonta epäkohtaa sietää arvojensa puntarissa kaikkien miettiä. 

Laajoja meijerin ulkoalueita voisi käyttää messujen, markkinoiden ja suurkonserttien massiivisena pitopaikkoina. Tilaa on siellä ihan sairaan paljon. Korkea turvaaitakin on jo ympärilla valmiina!Kiinalainen porttikin voisi pysyä paikoillaan, onhan se niin vietävän komea onnenportti! Viron hyvä yritysveromalli voisi olla kasvun kiihdyttimenä.

Kun laitat voittovarat oman yrityksen kehittämiseen, veroprosentti on pyöreä nolla? Henkilökohtaista tuloveroa yrittäjät maksavat  käytännössä vasta kun 

konsepti on valmis kannattavuus on siihen riittävää. 

Meijeri-teemaa on sika helppo kasvattaa maalaisen juurevalta pohjaltaan. Aluella voisi olla perittyyn juureen tehtävä ruisleipäleipomo. Alueen lehmähenkeä

nostattamaan voisi palkata kummitädiksi taiteilija Minna Äkkijyrkkän. Hänen kaikki navettaa etsivat orpolehmät ja lehmäteokset voisi tuoda sinne turvaan ja 

näytille.Suomen alkuperäisrodun lehmät voisi laidunataa meijerin viheralueilla. Olen ideasta hyvin innoissani.  Ihan tulee tippa linssiin, maahenkeni saa ideasta 

ravintoa.

Laaja meijerin nurmialue voisi olla Suomen alkuperäisrodun biologinen säilytys-reservaatti? Ympärillä onvalmiina erityisen vankka aita.  Rikosseuraaamuslaitos (Rise) on luopunut alkuperäisrodun pitämisestä? Meijeriin perustettava lehmäosuuskunta voisi elää pelkän Euroopan Unionin maataloustuen varassa. 


Miksei sinne voisi perustaa lisätulonlähteeksi jäätelötehtaan, luomujuustolan, raakamaitoyksikön,  maalaisromantiikkaa pursuvan maitobaarin, sieltä saisi lypsykuumaa maitoa  suoraan tissistä suuhunsa.

Maaseutupalvelujen johtaja Sirkka Kettunen, tässä  täysin ilmainen luonnon läheinen idea tukemaan maataloustuotteiden markkinointia ja maaseudun elinvoimaisuutta. Hyvin pihkattu isosiiva pyörimään  yhdessa Kymenlaakson Osuuspankin TE-keskuksen kanssa, niin hyvä tulee ja osakkat kittää oikeaa toimintaa. 

Nousevassa nuorisossa on tulevaisuutemme. Tämä olisi mahtava juttu koko Kouvolan nuorille sekä uusi raikas pulppi koko kaupungin elinkeinoelämään. 

Meijerialueen pienyrityskeskus yritysten sparraushanke voisi työllistää oikeasti todella monia nuoria. 

Meijerin yrityshautomo olisi uusi nuori uhkea nuori sonni laiduntamassa Kouvolan elinkeinotoiminnan katajaisessa vanhojen sonnien hallitsemassa tammistossa. 

Mahtavaa eikö totta nuoret! Hyvää uutta saumaa pukkaa,  jos johtavat ravattisonnit antaa teille oikeesti arvoa ja tilaisuuden tuoreen leivän syrjään kiinni. Toivotaan parasta ja pelätään pahinta. Herrojen tiet ovat tutkimattomat!

Ado Sakari Ala-Krekola (amuu)

Kasarminmäki

KOUVOLAN MATKAILUSSA ON KAIKKI VIISATEN KIVET?

TÄTÄ HERRAA ON SATUNNAINEN MATKAILU AVARTANUT?

Minä  lähden tästä turistina nyt Kouvolaan!
Kouvolan matkailun ruotiminen ja kriittinen polemiikki  on paikallaan, mutta minä antaisin kaikkien kedon kukkien kukkia. Matkailuyrityiset haketuvat sinne missä on olemassa oikeita viisasten kiviä. Lapissa luotetaan puhtaaseen luontoon, niin miksei myös Kouvolan korpimailla ja murtovesien lauhkeissa järvissä ja kaloja kuhisevissa virroissa olisi virkistystä ja matkailullista vipuvoimaa?. 

On täysin selvää, että Kymjoki on matkailullisesti ja virkistyksen kannalta täysin käyttämätön vesistö. Ei muuta puhetta sen tiimoilta. Toivottavasti siihen keskitytään kaikella Kinnon ja kaupungin matkailullisella toimistotyöllä. Nyt Kouvolassa on vesitöä vaikka mulle myydä, josta oli vanhassa Kouvolassa huutava pula. Maisemallinen valtakunnallinen valtaväylä on edelleen täysin kirjottamaton matkailullinen valttikortti. 

Repoveden kansallispuiston matkailuyrittäjyys on sinänsä arvokasta pikkusievää puuhastelua ja ei tuo sitä rahallista hyödytä Kouvolalle niin kuin sen arvolta voisi odottaa. Sanon sen erityisen painokaasti siellä on jo 80 000 "asiakasta" mutta missä se menestys näkyy? Tilanne on jo täysin kestämätön. Se on Suomen vuoden retkimatkailukohde luontonsa puolesta, mutta ei missään nimessä mikään bisnesveturi toimeentuloa tuovilta oheispalveluiltaan. Sitä ei haluta tai ei osata hyödyntää kuten pitäisi.

Kuuntelin Yleltä  Repoveden alueen matkailuyrittäjien haastatteluja, puheissa kuulsi lievä bisnesepäusko paikan palvelutarjontaan? Kun kysyttiin majoituspalveluista vastaus oli, on jokunen mökki ja aika täyttä on. Kaivattiin pitkospuita pohjoisosiin ja valtion puita nuotioon, ettei tarvis "kiertää" ja tehdä omia tulia teltta ja retkipaikkoja nysvätä. Eikö tämä kerro jo jotakin ns. "tarjonnasta"? Ateriapalveluiden saatavuutta kysyttäessä vastaus oli; "Makkaraa voi aina paistaa. Jos joku voisi järjestää vaikka keittoruokaa, se olis mukavaa kun itse ei enää jaksa tarjota". No onhan se täysin ymmärrettävää kaikella on tapansa ja aikansa.

Anteeksi vain arvon seudun matkailuyrittäjät Te elätte edelleen 60-lukua Löppösen luolassanne, siellä erityisen hienon Repoveden Kansallispuiston lähteikäässä sydämessä ja sen lauhkeilla laitamailla. Muistutan kuitenkin, Kinnon suunnittelemana oli aito ja oikea yleishyödyllinen kansallipuiston vahvuuksiin pureutuva Repoveden luontomatkailukeskus. Kummalista sinänsä, se oli teille vain uhkatekijä ei kasvun mahdollisuus. Sehän olisi lisännyt ilmaiseksi todella reilusti volymianne? Miksi ihmeessä Jari Larikkakin eksyi vain yksittäistä kapakoitsijaa tukemaan ja sen suppeita rajattuja etuja suojaamaan? Järki käteen Kokoomus!

Kinnon suunnitelmia on moitittu "nurkkakuntaisiksi", Reijo Vaurulan  matkailun näkymien ylivarovainen realisimi on perusteltua.  Mihinkään entisenlaiseen kikkailuun ole enää Kouvolan elikeinotoimessa varaa. Ei kaupungilla ole mahdollisuutta nykyisessä taloustilanteessa mihinkään epäonnistumisiin ja kalliisiin hiekkaan valuviin kokeiluihin. Toista oli silloin kun Kouvolan kassassa on 100 miljoonaa markkaa ylijäämää. Sellainenkin tilanne on kuulemma Kouvolassa joskus ollut! 

Jos olisi rohkeutta löytynyt olisi voitu rakentaa niillä raahoilla  todella hieno matkailua ja kaupunkilaisia palvelava kylpylämaailma. mutta eihän sellainen "rehvastelu" rautatiekaupunkiin sopinut. Suu säkkiä myöten kii ja omat eväät mukaan vaikka saumoista repeili ja rasva valui housuille!. 

Kuitenkin on selvää kuten Reijo Vaurula sanoo; Ilman suuria investointeja matkailuun ei synny mitään kunnon uutta volymia seudulle. Tykkimäki ei ole uusi eikä kumma idea, mutta yli 200 000 kävijää vetää hienosti! Repovesi vetää ilman luontomatkailukeskusta 80 000 tuhatta patikoijaa. Jos sillä olisi iso asiallinen Luston-tyyppinen korpi- ja järviluontoon perustuva luontokeskus sinne tulisi vähintään samat 200 000 kävijää enemmänkin, se on Lapissa koettu tosiasia! Allegro-juna on vuolas ohivirtaava vauras asiakaskunta! Miettikää Kinnossa tarkkaan sitä  ohivirtausta, ei Kymijoellakaan sitä pahemmin siedetä..

Kouvolan matkailun kehittämispäällikkö Reijo Vaurula tekee erittäin hyvää pohjatyötä Master Plan-projektin avulla. Pitää tietää mitä meillä on ja mihin rahkeet riittää - se on järkevää työtä. Kaupungin on pysyttävä tarkasti roolissaan ja luoda puitteita ja osoittaa hyviä mahdollisuuksia.

Kinnon-kehitysprojekti tukee myös parhaiten pienellä rahalla ( 200 000 euroa) matkailuyritteliäisyyttä, suurten investointien puutteessa on viksua kerätä Kinnossa kaikki pienet purot yhdeski palvelutarjonnaksi, jota kaupungin matkailutoimi voi sitten yritäjien tukena esitellä tehokkaasti vaikkapa Pietarissa messulla turisteille.

Internet on nykyään se avaintekijä, jota muiden muassa venäläiset ja muut maksavat matkailijat odottavat pystyäkseen valitsemaan oikean arvoisensa kohteen. Jos ei ole nettisivuja mitään suurta kasvua on turha odottaa. 

Ado Sakari Ala-Krekola

Kouvola

VIERASVENESATAMAA PUKKAA KOUVOLAN KUUSAANLAMMELLE?

VENEMATKAILIJA TUO  AINA TUKUN RAHAA TULLESSAAN

Todella loistava suunnitelma, todellinen ihmemahtihanke ja hyvää uusinnovointia, jota Kymijoelle Kouvolaan kaivataan.Tämä luetaan varmaan taas Kouvolassa kurttuotsapiireissä mätäkuun juttuksi! Kansalaiset huoli pois kokonaan!


Ja mätäkuunjutte se totta vie olisikin, jos ei siinä olisi mukana nokkamiehinä  Kouvolan uskottava valtakaksikko kaupunginjohtaja Lauri Lamminmäki ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Valto Koski. Kysellään varmaan  taas huulipyöreänä voiko Voikkasta kukaan päästä veneellä läpi Kuusanlammelle ja Kimolan kanavasulkukin on edelleen aika suuri shamppiniapullonkaula! 


Venehissi on avainsana Voikkaan voimalaitoksen kohdalla uskokaa pois!Kyllä se kuulemma vaan aika pienellä rahalla onnistuu, näin asiantuntijat kanavan kannatusyhdistyksessä ja Pöyry Finland Oy;ssä ovat sen laskelimissaan aprikoineet? Uskottava se lienee on kun kläppitaululla asia esitetään vakuutavasti meille kaikkein tyhmimmillekin muutamalla tussin kolmiomaisella piirrolla?


Ei ole mikään ihme ettei tällekään herrojen hankeelle uskalleta täällä lämmetä! Kouvolassa on erityisen nurja, suorastaan pelokas asenne kaikkea uutta yritteliäisyyttä ja kaupungin uutta elinkeinollista toimeliaisuutta kohtaan. Toki varautumiseen ja taloudelliseen varovaisuuteen on aihettakin, mutta vaarana on nähdä enää kasvavaa metsää puilta?


 No loistava poikkeus on tietystimeidän kaikkien yhteinen marketalue, joka kukoistaa ja voimistuu koko ajan. Se on kaupungin päättäjien kaavoituksellinen lempilapsi ja sinne onnistuu kaikki mikä ehdotetaan. Vaikka ehdotettaisiin 100 metrista Pover Tower Of Kouvolaa, Baapelin näkötornia Tommolaan niin onnistuu varmasti. 


Päätäjät kysyy vaan mihin arvon osuustoimintamiehet sen haluaa ystävälliseti sen huiken näköalaravintolansa sijoitaa. Koskapa ovat itse siitä hallinnossa päättämässä molemmin puolin pöytää vain ravattia vaihtaen ties miksi? (Valtuuton istuntoon ehdotan tunnelman nostattamiseksi ja rehellisyyden nimessä Ympärisön ravattia tai huivia luottamushenkilövaltuutetuille?).  Tämä on Kouvolassa karvaasti koettu  ja keskustan kuihtuneissa pienyrittäjä piireissä saatu tuta.


Mennäkseni asian ytimeen:Kun tämä Lahti-Kouvola vesiväylähanke hanke tuli tapetille soitin kanavatoimikunnan puheenjohtajalle? Valto Koskelle ja kysyin häneltä pohjalaisella suoruudella mistä tässä Kimolan sulun kohdalla on kyse? Ja totta vieköön sehän on kaikesta huolimatta täysin realistinen hanke. 


Siihen on kaiketi saatavilla tukku EU;in kanava- ja vesiväyläkunnostusrahaakin, jos anomuskaavakeet osataan oikein pilkulleen täyttää! Toivottavasti hanke onnistuu ja vesiväylä Lahti-Kouvolan Kuusaanlammelle saadaan avatuksi vuoden 2015 jälkeen? Näen jo silmissäni sen kuhinan mitä se ydinkeskustaan ja marketalueelle merkitsee on varmma että rahavirrat ovat mittaamattomat.


Parhaimmillaan se toisi työtä ja toimeentuloa matkailuun siis vilkkaan vierasvenesataman melkein Kouvolan keskustaan Kuusaanlammelle. Se olisikin jotain aivan uskomatonta kuin mätäkuunjuttu vain mitä ihme Kouvolan velikullat ja minosamimmit kaikkea vastustavat punaniska remmit ja napakoiden mutu-porukat?


Nyt heti kaikki turha kademieli ökyvenelijöitä kohtaan pois Kouvola! Isot veneet merkitsee aina isoa rahaa kaupunkiin. Se suloinen kassan ininä on koettu kaikkialla maailman satamissa ihan suht pienissäkin. Miksei myös täällä koti Kouvolan idyllisessä satamassa Kuusaanlammen rannalla? Jään odottamaan hanketta mielenkiinolla hankeen etenemistä...

Ado Sakari Ala-Krekola
Kouvola

OTETAANKO VAIN OSAA HUPPU-URHEILUUN?

KEIHÄÄNHEITTÄJÄ TERO PITKÄMÄKI 

Urheilulegenda olympiavoittaja Lasse Vireen on huolestunut urheilijoiden kunnianhimon putteesta ja "haluttomuudesta" voittamaan. Lasse Vireen on samalla asialla kuin huippu-urheilun kehittämistyöryhmä, menneitä voitollisia aikoja hakemassa. 


Huippu-urheilijat ovat vapaan ammatinharjoittajia ja antavat katetta sponsoreille. Siinä sivussa tärkeitä näyttöjä liittojen kurttuotsaisille voitonhimoisille lautakunnille. Nykyurheilijat ovat monella tapaa realistisia voittamisen suhteen. He ottavat ammattinsa tyynen rauhalliseti, tietäen voittojen kilpailussa lankeavan vain yksien voittajien osalle. 

Toivottavasti me urheiluhuuman suurkuluttajat selviämme kisahumalastamme  ja päädymme tähän samaan jaloon  ajatukseen? Nuorten lumilautailijoiden huoleton asenne urheiluun on lapsekkan riemullinen ja  vapauttavan ihanteellinen. Se ilmiö oli aikanaan kuin märkärätti urheiluliikkeen arkkityyppien yrmeille naamoille. Iloinen rento suoritus toikin pojille yllättäen voittoja.

Ei tässä täysjärkisessä ajatuksessa ole mielestäni mitään väärää. Eikö se ole urheilussa oikempi aikuisempi ajatuksenjuoksu.  

Kysynkin halutaanko jatkaa  edelleen lääketieteeseen perustuvaa kekseliään luonnotonta doppaamista. Kauheinpana kauhukuvana on lajikohtainen urheilijabroileri, geeniteknologia keinoin lihaksistoltaan lopulliseti lajiin muotoiltu biomanipulointi otus.  

Me penkkiurheilijat jonamme vanhastaan vain voittoja Suomen urheilijoille. Kymmennen sijan nimeäminen "mahtavaksi" suoritukseksi arvokisoissa on minun ikäluokan mielestä lohtupuhetta pikkulapselle. Oikeasti kymmenes tila olympialaisissa on uskomaton suoritus.

Yhä usemmalle urheilijoille näyttää riittävän hyvän toimeentulon hankkiminen. Siitähän urheilussa onkin nykyään kyse, se pitää jo yleisön pikkuhiljaa hyväksyä. Onhan kaikissa ammateissa ne harvat huippusuoritujat ja rivissä kelvolliset tasaisen työn arkiset puurtajat.  

Kansallista runollista ylitse pursuavaa huippu-urheiludepattia tarvitaan urheiluinnostuksen ylläpitämiseksi kansakunnassa. Rahoituksen turvaaminen etenkin lasten ja nuorten liikunnalle on tärkeää. Koko kansan uuras liikunnallisuus on terveuden perusta.

Urheilija osallistuu ja edustaa Suomea aina lopulta omalla tasollaan urheilun arvokilpailuissa. Arvokilpailuihin pääseminen ja etenkin olympialaisiin on lähes kaikille urheilijoille arvo sinänsä.  Yhdysvalloissa  vallitsee erityisen kova keskinäinen kilpailu ja siellä koko olympiadia arvostetaan erityisen korkealle. 

Suomessa on suurin galmuri haihtunut  ja mitallit ovat eri syistä puhuttu kokolailla tummiksi. Ei tosin onneksi sentään kaikkia suurimpia alkuaikojen ruislevällä hankittuja puhtaita urheilumme suurtekoja.

Kansallisia odotuksia keksitään ja draamaa luodaan vaativan ostavan yleisön vuoksi. Vilpitön liikunnallinen huippu-urheilija joutuu liian usein näiden selostajan uhriksi ja  mitään sanomattomaan tyhjänpäiväiseen puhuriin. Ei urheilija ole syyllinen vaan sinne päässyt on lajinsa huippusuorituja. 


Huippu-urheilua on urheiluviihdettä ja sitä toteutetaan nykyisin parhaiten hyvin käsikirjoitetulla raflaavalla selostuksella. Suomen jäykälle urheilukansalle tämä ei ole vielä täysin auennut! Mertarantoja ei kaikki siedä. 

Eri urheilumuodot kilpailevat nykyään urheiljoista, monet jalkapalloseurat ostavat jo kymmenvuotiaita poikia seuransa omaisuudeksi. Onko tässä enää mitään järkeä ja määrää?  

Nykymuotoinen kansainvälinen urheilumarkkinakoneisto haluaa laimentaa kansallisuutta, sitoa ja tapetoida omat urheiljiansa ensisijaiseti omaan tuotemerkiinsä.  Tähän urheilun Las Vegasiin on tultu ja meidän urheilukuluttajien osana on oikean kaljanmerkin juominen. 

Nautitaan  kaikista suorituksista, ne on meille pääasiassa viihteeksi annettu. Kehittynyt kaupallinen urheilukulttuuri on tullut jäädäkseen. Eikö se ole lopulta hyvääkin kehitystä tämä lievä lauhtuminen, ettei jalkapallotappio johda maalivahdin ampumiseen tai pienimuotoisiin sotatoimiin kuten Etelä-Amerikassa on joskus tapahtunut. 

Urheilullinen kilvoittelu kansojen välillä onkin joidenkin asiantuntijoiden mielestä miehisen sotakiihkon sammuttamiseksi keksitty taistelun korvike. Hienoa toimintaa tämä huippu-urheilu jos logiikka toimii käytännössä? Vai onko niin, että kaikki muu kuin purjehdus on turhaa?

Ado Sakari Ala-Krekola

Kouvola