perjantai 29. lokakuuta 2010

KOVAT RASVAT PUHUTTAA EIKÖ KORESTROLILÄÄKKEET OLEKAAN TEHOKKAITA?



Nyt kuuluu todella kummia kolestrolilääke rintamalta!?Eikö kansalle lähes väkisin tai ainakin pelottelemalla syötetty kolestorolilääkitys olekaan väitetyn tehokasta?

Jo noin 700 00 suomalaista hotkii äkkikuoleman pelossa kolestrolilääkkeitä pelastavana  helppona tienä pitkään ikään!. Nyt on tullut uutta tuoretta  tutkimustulosta vapaan puoluettoman tutkimuksen maailmasta, joka ei tuekaan näin massivista kansanlääkintää.

Niin mielettömän monille on tämä lääketarina syötetty totena, jos et näitä nappeja ota henki pois jos ei hyvin äkkiä niin kuitenkin pian. No kukapa  professoritason varmaa vakuuttelua uskaltaisi epäillä. Meillehän jo lapsena opettiin että kalanmaksaöljy on syötävä, vaikka se niin mielttömän vastenmieleisen pahaa olikin. Kaikki lääkärin määräämat lääkkeet on liikoja kyselemättä nieltävä nöyränä poikana.

Kaikki alkoi Tohtori Pekka Puskan Pohjois-Karjala projektista 70-luvulla, jolloin raavaille miehille alkoivat vaimot syöttää vihanneksia miehensä menettämisen pelossa so. pupunruokaa. Kaikkiin kovia rasvoja sisältäviin tuotteisiin liitettiin ykskantaan pääkallokuvio.

Taustalla oli kohonnut sepelvaltimotauti kuolleisuus, ja syylliseksi päätettin kovatrasvat.
Olisko ruokavalio kuitenkin sepalvaltimotaudin tehokkain ehkäisijä, eikä tämä lääkitys? 
Jostain kumman syystä projektin myötä sydänkuolleisuus vähenikin damaattisesti. Oliskohan vihannekset ja muut kokojyvä tuotteet ja ruokaremonttit tehneet tehtävänsä ja vaimon huolehtiva rakkaus parantanut läskikapinalliset pahimmalta sgenariolta. Mene ja tiedä. Elintavoilla voidaan nähtävästi vaikuttaa kaikkein tehokkaimmin omaan terveyteensä! Tästä ollaan yksimielisiä!

Sen rasvamantraa alettiin  niin perisuomalaiseen perusteelliseen tapaan jauhamaan, etttä tuli kansanuskoa jos mistä! Ihanan maukas voinokarekkin oli pannassa. Voi veljet tätä terveysnatsien ruokotonta aikaa!  Puhumattakaan taivaallisen hyvä läskisoossikin oli niissä arvioissa rankattu kuolettavaksi negtariksi. Tämäkin "totuus" on viimeaikona asetteu kyseenalaiseksi. Voi onkin tuiki tärkeä  E-vitaminnin imeytymissilta!

Vanhakansa ei  kuitenkaan täysin uskonut rasvatarinaa ja punaista maitoa ostettiin ja juotiin sitkeästi. Se toisinajattelija, joka sitä kärryynsä lastasi  luokiteltiin auttamattoman tietämättömäksi juntiksi. Oikeaksi terveydestään välittämättömäksi barbaariksi.
Faktaa on kuitenkin se että kovat rasvat aiheuttaa suonten tukkeutumaa eli sepelvaltimotautia, etenkin nuorille ihmisille mutta kolestrolilääkitys ei sitä estä, kuten on väitetty!

Oliko taas kerran kansan syvät rivit oikeassa kun epäilivat rasvaväitettä vääräksi. Olivat mutta ei kaikilta osin!Lääketutkimuksissakin jos jotain negatiivisiä vaikutuksia ilmeni, ne lopetettiin välittömästi tai toistettiin niin kauan että haluttu vaikutus saatiin. Nyt lääketutkimus on vietävä loppuun mukinoitta ja se hyvä asia.

Nyt on todettu kolesterolia alentavat lääkkeet eivät välttämättä vähennäkään sydänkohtauksia tai kuolemia kuten aiemmin on väitetty. Niin kutsutut statiinilääkkeet kyllä alentavat kolesterolia, mutta moni tutkija ja lääkäri on huomannut, että tutkimuksista ei ole saatu näyttöä kuolemantapausten vähenemisestä. Tässä sitä nyt ollaan kaikki kieltäymykset olleet täysin turhia. Onko munkillinen oikeaoppisuus  valunut hukkaan?.
Yli 65-vuotialta pitäisi kolestrolilääkitys lopettaa kokonaan hyödyttämänä, tästä ollaan nykyisin kai yksimielisiä?

Maanantain MOT-ohjelmassa useat asiantuntijatahot kertovat, että kolesterolilääkkeet voivat jopa nostaa kuoleman riskiä.Lisäksi kolesterolia alentavien statiinilääkkeiden on huomattu aiheuttavan myös muita haittavaikutuksia kuten haimatulehduksia ja diabetesta.
Ohjelmassa kerrotaan lisäksi, että useiden tutkimusten mukaan korkean kolesterolin tiedetään olevan riskitekijä vain nuorille miehille.

Haastatelluista asiantuntijoista moni myös väittää, että esimerkiksi ikääntyneille naisille korkea kolesteroli olisi itse asiassa hyvä asia.

Suomen Sydänliiton puheenjohtaja professori Matti Uusitupa sanoo, että ohjelma perustui pelkästään provokatiivisiin väitteisiin, mutta myöntää, että osa saattaa syödä kolesterolin alentamislääkkeitä turhaan. Kuitenkin johtavat kansanterveysprofessorit ovat lähes kaikki, yhtä lukuun ottamatta, saaneet lääketehtailta rahallista tukea.

Ylivoimainen enemmistö vakavasti otettavista tutkijoista pitää LDL-kolesterolipitoisuutta suorassa syy-suhteessa valtimokovettumatautiin. Alentamalla kolesterolipitoisuutta lääkkein tai ruokavaliolla, saadaan valtimotautitapaukset vähenemään. Tästä on niin vahva näyttö, että tämä lipidihypoteesi kyllä kestää, Uusitupa selittää.

Statiinit ovat Uusituvan mukaan olleet pitkällä aikavälillä hyvin turvallinen lääkeaineryhmä. Mitä matalariskisimpiin henkilöihin mennään ja pyritään heidän kolesterolitasoaan alentamaan, niin suhteellinen hyöty käy entistä vähäisemmäksi, Uusitupa lisää.

Kolesterolin alentamislääkkeet ovat tällä hetkellä maailman myydyin lääkeryhmä.
Ei siis ihme jos se on maailmanlaajuisesti  lyönyt läpi itsensä lääkärikuntaan ilman suurempaa kritikkiä. Taustalla on mahtavat taloudelliset resussit muokkamaan suotuisaa mielipideilmastoa massakäytölle.

Lääkeen väitetään olevan kaikinpuolin turvallinen, vaikka nyt on havahduttuu suuriin sivuvaikutuksiin, jopa äkkikuolemia siihen yhdistämättömään haimatulehdukseen! Tämäkö on kiitos papillisesta lääkeiden syönnistämme?

Tämä asia on niin ristiriitainen tapaus, ei tiedä enää kehen uskoa ja näin ei saisi kansanlääkinnässä sulo Suomessamme olla! Vai mitä?

Ado Sakari Ala-Krekola
Kasarminmäki

maanantai 25. lokakuuta 2010

KOUVOLA IHASTUTTI SATUNNAISEN MATKAILIJAN















KOUVOLA ON LUONTOKAUPUNKIEN AATELIA SUOMESSA

Päätoimittaja Leena Karo tuli turistina meille Kouvolaan ja ihmetteli  pittoreskejä ihastuttavia yksityiskohtia ja topakoita laatupalveluita. Hän kirjoitti lehtensä (Kodin Kuvalehti) pääkirjoitukseen uuden näkökulman Kouvolan moniääniseen lauluun. Sulasolia se  juttu meille oli, muuta ei voi sanoa.

Eikö tämä olekaan satunnaisen matkailijan silmissä se harmaa hiirulainen, joksi se liian usein Kouvolan entisten poikien kokkapuheissa hahmotetaan. Tämä ei ole matkailumainos uskokaa pois, vaan vakavan pohdinnan paikka oikeaan omakuvaan nuoressa Pohjois-Kymelaakson ihanassa kaupungissa.! Pohtikaamme kaikkia hyviä esitettyjä argumentteja yhdessä.

Olisipa meillä silmät  nähdä maaseutukaupunkimme ainutlaatuinen  arvo ja selkeä näkymä yksityiskohdissa piileviin viihtyisiin nyansseihin?Luontomaalareille on täällä lähes kaikki Suomen luontotyypit maalata, myös Valkealan meri Vuohijärvi. Lastenkasvatus maalla, luomu- ja muu lähiruoka idea, väljä yksinkertainen "hidas tempoinen" ekolooginen onnen täytyeinen elämäntyyli maaseudulla, kuitenkin lähellä palveluita, ovat nyt trendi Euroopassa. Miksei myös meillä Kymessä?

Olemme vieraan kulkijan silmissä kodikkuuden rauhallinen tyyssija, nautinnollisen turvallinen leppoisa, verhreysessä rennosti istuva suurkaupunkinuorukainen? Vetävän sorja luontokaupunki kaunotar! Suonette anteeksi maalailuni, olen runollisen innoissani luontokaupunki ajatukseen.! Runoilija Eino Leino saisi täältä varmaan oivan innoituksen Repoveden maisemissa.

Mikä meillä mättää, kun tämä seikka niin harvoin puheenparsissa havanoidaan?. Olisikohan meidän korkea aika  jalkautua viimein upouuteen kaupunkimme?  Eikä kuunnella vain loputtomia katkeran karvaita valitusvirsiä. Onko kanteleemme viritetty Kymijoen pajuihin, sulosoitton sijaan kuuluu vaimea nyyhke lehvistössä?

Totta tosiaan, onko asiat noin kun se meille kerrotaan? Hän oli käynyt meillä Kouvolassa vain kahdesti kahdessa kymmenssä vuodessa ja nyt taas. Ei siis oikeastaan mitään ennakkoon nuijittua sapluunaa korvienvälissä! Toki Kouvolan entisenä nuorena hän tiesi mihin mennä."Bussin ikkunasta kaupunki näytti väljältä ja vihreältä, paljon puistoja ja istutuksia, ruska parhaimmillaan".hän hehkuttaa. "Miten valtavan ylpeitä kaikki tapaamani paikalliset olivat koti- ja työkaupungistaan." hän lisää innoissaan. Mitä ihmettä, kukaan ei poistu ennekuin syyllinen löytyy!Missäköhän Leena Karo on ollut tuota juttua kuunnellut?

Kaupunkikierroksella esiteltiin keskustan monimuotoista arkkitehtuuria ja laajaa historiallisten punatiilirakennuksien kruunaamaa Kasarminmäkeä. Oli maisteltu kuulua Kouvolan lakua ja käyty Arboretumin syksyistä ruskavärikyyttä ihailemassa. Kaupungin ohi sen sijaan hän oli ajanut satoja kertoja edes tajuamatta, miltä uusi keskusta näyttää. Kaupungin uudella tulevalla kaupunkikehitysjohtajalla on keskeinen rooli, ohjata se eurovirta tänne.

Miten sitten nämä ohi huristelijat saadaan meille pysähtymään? Se onkin tuhannen euron paikka. Kouvolan mahdin markkinoijat hoi, pitäisköhän enemmän kuunnella niitä äänenpainoja, joissa on taustalla todellista talenttia, taitoa tietoa ja tuhtia tarjontaa.? Tätähän slougani hapuiluun on jo kyllästytty.Se kamelin keksiminen on sitäpaitsi maksanut jo maltaita.

Lopuksi tuli kehuja Kouvolan kulttuuripalveluista ja yksipunttisten rautatienaisten valokuvanäyttelykin  sai ansaittua kiitosta. Tuleeko musta-valkokouvolan
idyllinen maaseutukappalan rautatien vetovoima viimein takaisin?

Teatteriin ja musiikkiin kuttuuritoimen tilaaja/tuottajamalli poikii nyt monelaista tähdellistä tarjontaa.Vaikka suuri yleisö ei olekaan vielä täysin sitä tajunnut. Tarjonnassa näyttää olevan jopa runsauden pulaa, kaikkeen laatutarjontaankaan ei riitä kulut kattavaa maksavaa yleisöä.

Kouvolan nähdään oikeassa valossa, kun pääkaupungista tullaan se meille uusin silmin kertomaan ja hyvä niin! Uskotaan uskotaan...

Ado Sakari Ala-Krekola
Kasarminmäki

keskiviikko 20. lokakuuta 2010

"OTTAKAA VASTAAN SIUNAUS!"



















PAPPI SIUNAA KYLVETTÄVÄN VILJAN

Pappi toteaa jumalanpalveluksessa sunnuntaisin "Ottakaa vastaan siunaus!".

Kohu kirkon siunauksesta samaa sukupuolta olevien parisuhteelle tai kieltäytymisestä vihkimään heitä avioliittoon puhuttaa kansaa. On noussut melkoinen kalapaliikki joukkopako kirkon jäsenyydestä. On "otettu herneet nenään". Ihmiset ovat lienee  loukkantuneet kirkon linjattomiin kantoihin samaa sukupuolta olevien avioliittoasiassa.  Tehdään niin tai näin, aina tulee takkiin että ropisee!
Aika uskomaton juttu kaiken kaikkiaan. Kirkko on sittenkin vielä ihmisten mielissä keskellä kylää, toisin kun nykyisin saattaisi luulla. Körttinä tästä ilostun taas kerran!

Kristillisen käsityksen mukaan siunaus on Jumalan läsnäoloa ja huolenpitoa tässä maailmassa. Kristillisessä kirkossa siunaus liittyy tapahtumiin, joissa Jumalan rakkaus erityisesti näkyy maailmassa. Jumala siunasi ihmisen, kaiken elollisen ja koko luomakunnan sen jälkeen, kun hän oli päättänyt luomistyönsä. Tämä on se universaali  peruste sille. 

Siunausta voidaan toivottaa ja rukoilla myös yksityisessä sielunhoidossa ja muutoinkin ihmisten tavatessa toisiaan. Kaikille ihmisille voidaan toivottaa siunausta. Tällöin rukoillaan, että Jumalan hyvä tahto, siunaus, toteutuisi ihmisen elämässä. Ihminen voi puolestaan ottaa Jumalan siunauksen vastaan vain uskon avulla. Tämä ei ole vain tunnoton seremonia vaan siinä tapahtuu jotain suurta ja todellista?

Siunaus tulee aina perimmiltään Jumalalta. Siunaus on helppo yhdistää elämän myönteisiin asioihin. Ahdistuksen, kärsimyksen ja kuoleman äärellä ihmisen on vaikeampi nähdä siunausta. Kuitenkin siunaus voi olla silloinkin läsnä. Ristinteologian mukaisesti Jumala kätkeytyy joskus kärsimykseen ja kuolemaan.

Se ei ole yksiulotteista onnea ja hyvinvointia. Se on Jumalan läsnäoloa kaikissa elämän vaiheissa, myös tuskassa ja kärsimysten keskellä. Siunaus ja jumalallinen rakkaus kohdataan myös siellä, missä niitä ei osata odottaa. Tähän peilaten sukupuolineutraalin avioliiton siunaaminen papilta sopineen tähän ajatukseen? Jos kaapissa kärsiminen on vielä  tosiasia?

Ihminen voi siunata itsensä aamu- ja iltarukouksessa. Aterian aluksi voidaan lausua ruokarukous. Kristitty voi siunata itsensä tai toisia tekemällä ristinmerkin. Tällöinkin on kysymys Jumalan siunauksen välittämisestä.

Siunauksen ulkoisia merkkejä voivat olla myös käden päällepano tai käsien kohottaminen. Kätten päällepano on vanhakirkollinen siunauksen symboli, jota käytetään muun muassa kasteessa, konfirmaatiossa sekä papiksi ja piispaksi vihkimisessä. Nyt siis myös samaa sukupuolta olevat voidaan virallisesti siunata pariksi kirkon toimesta!


Kirkon palvelukseen astuva voidaan siunata tulevaan tehtäväänsä. Myös paikat ja rakennukset voidaan siunata kuten kodinsiunaamisessa tapahtuu. Tällöin niille ja niissä oleville ihmisille toivotaan Jumalan siunausta ja läsnäoloa. Lisäksi siunauksen avulla jokin asia tai esine voidaan erottaa jumalanpalveluskäyttöön. Siis miksi ei myös kahta tosiaan, tosin monien mielestä "sopimattomasti" rakastavaa ihmistä? Tämä ei ole kuitenkaan ongelmaton asia teologisesti?

Kaikkiin kirkon jumalanpalveluksiin ja toimituksiin sisältyy ihmisten siunaaminen. Jokainen messu ja jumalanpalvelus päättyy Herran siunaukseen, jolloin liturgi siunaa koko läsnäolevan seurakunnan Kolmiyhteisen Jumalan nimessä ja valtuutuksella.


Uudessa, vuonna 2003 hyväksytyssä Kirkollisten toimitusten kirjassa on runsaasti siunausluonteisia rukoushetkiä. Tämä kertoo osaltaan siitä, että siunaaminen on kirkon, pappisviran ja kristityn perustehtävä.

Ei kirkkomme ole runsaine  siunauksineen umpikujassa, painvastoin se on sen takia median häränsilmässä!Siunas on pohjimmitaan  hyvän Jumalan läsnäoloa maailmassa ja ihmisten elämässä.

Ei kai siinä mitään pahaa luulisi olevan, mutta mene ja tiedä; ihminen on melkoinen epeli! 

Ado Sakari Ala-Krekola
Kasarminmäki

maanantai 18. lokakuuta 2010

KIRKOSTA HAETAAN TAHDOTONTA SEREMONIAMESTARIA...
















KIRKON ELÄVÄ PERINNE ON SEN  VOIMA

Suomen luterilaisesta kirkosta on eronnut n. 22 000 jäsentä viimepäivinä nopeassa tahdissa.
Kansankirkolla on vielä merkitystä ihmisten tunteissa. Ajankohtaisen Kakkosen homo-ilta aiheutti lumipalloefektin. Kirkon vastaan panemattomaan seromoniamestrin rooliin halutaan nyt myös uusi uskomaton luku, vihkimys sukupuolineutraaliin avioliittoon. Se on jossain päätetty ajaa sinne seremoniakaavoihin vaikka väkisin, jos ei muuten ovet aukea. Kirkolta vaaditaan selkeää myönteistä kantaa asiassa.

Kirkonääni oli piispa Matti Repo, joka pyrki varovaisin  kielikuvin selvittämään kirkon olematonta linjaa, sen vain siunaavan myötäsuksien kannan. Kirkollahan ei ole yhtä virallista kantaa homoasiassa papistossaan, vaan siellä on koko sateenkaaren kirjo ääriliberaaleista kirkon vanhaan perinteiseen tiukasti herätysliikkeissä vallitsevaan tukkaan liperilinjaan. Kirkon kanta ei suoraan sido pappien käsiä. Sitä ei pidä näissä pakkokaavailuissa unohtaa.

Kansanedustaja Päivi Räsäsen tiukka asialinja,  perinteinen miehen ja naisen
avioliittokanta miellettiin kirkon viralliseksi kannaksi. Arkkipiispa Kari Mäkinen väläytti julkisuudessa virkakieltoa niitä papeille, jotka suostu samaa sukupuolta olevia siunaamaan kirkossa parisuhteeseen. Piiskako on piispan lääke, "perusongelmaan" ikivanhaan pappien "vapaaseen" opin mukaiseen vakaumukseen Jumalan edessä?

Onko tulevaisuudessa enää tilaa niille toisinajattelija papeille, jotka pitäytyvät pieteetillä Raamatun mukaiseen oppiin kristillisestä avioliitosta. Lapuan hiippakunnan synodaalikokouksessa syntyi kirkollisissa piireissä pieni kohu. Teologian tohtori Miikka Ruokanen latasi puheessaan perusteellisen analyysin länsimaisen kristillisyyden tilasta. Kirkko pyrkii sopeutumaan joustavasti maailmaan menoon, luopumalla ja jopa häveten muka liian paljon "yhteiskunnallisia" epäkohtia sisältävästä ohjenuorastaan Raamatusta.

Länsimaisessa teologiassa huomio on kiinnittynyt kokonaan maallisiin teemoihin. Uskomme näennäistyy, jolloin Jumalakin tuli vain näennäisesti ihmiseksi. Tällainen on uskoa "ikään kuin" tosiin asioihin, jotka eivät aivan oikeasti olekaan totta. Eivät ainakaan samassa merkityksessä, miten pidämme useimpia maailman ilmiöitä tosina. Tälläinen sekulaari ajattelutapa johtaa yhä syvenevään  seremoiniamestrin rooliin. Ollaanko yhteiskunnallisen paineen edessä taipumassa tähän outoon sateenkaari kaapuun? Protestanttinen kirkko on hukannut yhteiskunnallisen vastapoolin asemansa, kriittisyytensä armottomaan jumalattomaan menoon?

Tämä on vastakohta sille alkuperäiselle realismiin pohjautuvalle ajattelutavalle, jonka mukaan Jumala on Jeesuksessa Kristuksessa astunut ihmisyyteen, lihaan, historiaan. Konkreettiseen aineelliseen maailmaan yhdistääkseen meidät katoamattomaan elämäänsä. Tämä on kristinuskon ydinasia.Tästä aidon kirkon perustasta ei pitäisi koskaan luterilaisessa kirkossakaan luopua!

Jumalan pojan inkarnaatioon perustuva kristinusko on erittäin aineellinen, materiaalinen uskonto, kristinuskon väitteet ovat tosia totuuden ja tiedon kaikilla eri tasoilla. Jos ne ei ole tosia todella, voi kirkko sulkea ovensa, sillä ei ole sille enää annettua alkuperäistä tehtävää.

Kirkon soisi olevan alkuperäiselle ajatukselleen uskollinen oikea kansankirkko, josta nousee myös rakkaus ja armon vaatimus kaikkia lähimmäisiä kohtaan. Se on totta sen pohjimmaisessa kaikista aseista riisuvassa paljaudessaan, ihmisyyden
syvimmässä mielessä. Kaikki olemme täysin armon varassa!

Kaikille paikkoja riittää kaikille tilaa on ja todella paljon sukupuolineutraalissa  kansankirkossamme! Näinkö tullee lopulta tapahtumaan se suuri luopumus?

Ado Sakari Ala-Krekola
Kasarminmäki

torstai 14. lokakuuta 2010

KOUVOLAN ARVOT ON YHDESSÄ PUNOTTU OHJENUORA
















KAUPUNKILAISEN PARAS ON TÄRKEIN ARVO KOUVOLASSA?

Uuden Kouvolan kunnianhimoiset arvot on nyt kirjoitettu ja kuulutettu kymmelle tulevalle vuodelle.Tärkein niistä on päätetty juhlava määrite "Kaupunkilaisen Paras". Kouvola on elinvoimainen ja kestävällä tavalla uudistuva luontokaupunki. Tämähän on realismia jos mikä, ei utopinen utupilvi laisinkaan! Tämän oivaltaminen ei varmaan ole maksanut mitään? "Täällä on hyvä elää, asua ja tehdä työtä".Tuosta voidaan olla kai samaa mieltä? Se ei nostata varmaankaan  vastarintaa, ainostaan tähdellisen kysymyksen mikä se kaupunkilaisen paras kulloinkin on?.

Kouvolan kaupunkia on tähän mennessä ohjannut siirtymäkauden päämäärät ja sen vaatimat osviitat.  Uuden strategian kerrotaan olevan on kuin hyvin viitoitettu polku tulevaisuuteen. Se on hyvä pohja "maaperä" kaikkeen iloiseen hikiseen uurastukseen, kuin Repovedellä suurella porukalla vaellettaessa ikään!. 

Arvot on laadittu yhdessä  ja ilmeisen peripohjisesti harkiten!. Niistä avautuukin arvonsa tunteva moderni uudistustahtoinen uusi uljas kiehtova tavoiteltava kaupunki. Kyllähän tälläistä paperia on meidän kaupunkilaisten ilo lukea. Kokonaan toinen asia kuinka nuo kaunolauseet toteutuu käytännän kuntapolitiikassa?

Uudistettu kaupunkistrategia hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 30.8.2010. Kuinka nykyinen talousvaje syö niistä huokuvaa hyvää tahtotilaa, kansalaisiin vetoavaa karsimaa, on mielekiintoista seurata. "Kiikarit" kannattaa nyt putsata tarkasti, olkaamme ajanhermolla tässä tuiki tärkeässä asiassa.

"Kaupunkistrategia sisältää työyhteisön arvot ja tulevaisuudenkuvan vuodelle 2020. Strategian jalkautus tapahtuu uudenlaisen "jalkautusmallin" mukaan. Keskeinen väline on yhdessä tehty arvokirja. Toimielimet, kaupungin virkamiesjohto ja henkilöstö tekevät matkaa yhdessä. "Käymme yhdessä ain, käymme aina rinnakkain, vaikka esteitä on joskus tiellä kohtalon!"

"Henkilöstön osaaminen ja kokemus ovat ratkaisevan tärkeitä yhteisten toimenpiteiden suunnittelussa". Näillä eväillä mennään kohti tuulista tulevaisuutta, yhteistyössä henkilöstön ja päättäjien kesken. Toivotaan parasta eikä pelätä mitään, kai Kouvola-paperikin toteuttaa myös tätä tavoitetta?.

Rohkea välttämätön uudistuminen muodostaa jännitteen  turvaisan muuttumattoman lintukotokunnan kanssa. Jos uudistetaan asioita "liian" rohkeasti, kärsikö silloin toiminnan luotettavuus ja turvallisuus?. Jos asetetaan luotettavuus ja turvallisuus aina etusijalle, ei uskalleta tarpeeksi uudistua?. Tämä on nyt polttava pohdittava  ratkaistava yhtälö. Kun 22 miljoonan kokonaisvaje on neljän (4) vuoden janalla tietääkseni tasattava kuntalain mukaan.

Meidän on löydettävä tulohin sopeutettu tasapaino ja oltava kuitenkin vastuullinen palveluiden kuntalain mukainen tilaaja/tuottaja. En puolusta tippakaan perinnöksi satua paisunutta pullataikina kaupunkia, vaikka Äiskän lämmin pulla olikin parasta maailmassa lapsuudessani. Välttämättömät talouden  kipeätkin peliliikkeet olisi tehtävä ja säilytettävä silti kuitenkin tekemisen meinki ja kilpailukykyinen laatu peruspalveluissa.? Se lienee oikea arvokas tasapainoinen tie, tulevaan uuteen uljaaseen Kymijoen kaupunkiimme?.

Arvojen kirjaaminen saattaa tuntua meistä vain  hyvää ajatusta ajavaa juhlapuhe löpinää, joissa ei ole aineksia oikeaan elämään. Ilman mitään yhdessä sovittuja  arvoja ollaan helposti tuuliajolla, kuin Riitamaa sodassa... Siinä ilmastossa toimii helposti vain lyhyt näköinen lähes sokea step by step politiikka, saatta tulla noutaja kotiin ensi vaaleissa monelle valtuutetulle.

Kaupungin arvot ovat päätösten eettinen selkäranka ja ohjenuora oikeudenmukaisille laajasti kaupunkilaisten hyväksymälle menolle.
 

Arvollinen elämä on arvokasta ei siitä mihinkään pääse!

Ado Sakari Ala-Krekola
Kasarminmäki

tiistai 12. lokakuuta 2010

SEURAKUNTAVAALIT ON KANSAN ÄÄNI KIRKOSSA!

VARHAISNUORISO  PÄÄSEE  KIRKOSSA UURNILLE EKAKERTAA

Kouvolan seurakuntayhtymän kirkkovaltuustovaalit on kansan ääni kirkossa ja kansanvaltainen mahdollisuus valita ja koota kirkon hallintoa.Ääni voi tuleentua hyvässä lykyssä myös kirkolliskokouspäätösten sisältöön. Valtuusto on  kirkon  taloudessa ensisijainen päättäjä.  

Toimintaan ja työmuotoihin voit nyt äänestäen vaikuttaa edustajasi kautta omassa seurakunnassasi. He suunnitelevat kehittävät ja ohjaavat seurakunnan toimintaa. Heidän joukostaan valitaan myös seurakuntaneuvoston jäsenet.Tee ihmeessä nyt äänestyspäätös älä arkaile yhtään!

Kirkkovaltuusto jakaa taloudelliset resussit seurakuntatyöhön ja on siinä keskeisessä avainasemassa. Se linjaa paljolti mitä viikkotoimintaa niiden kiveen hakattujen "pysyväistoimintojen"  lisäksi seurakunnassa on tarjolla.

Kirkon ja oman seurakunnan papilliseen menoon sillä ei  liiemmin vaikuteta. Se on turha luulo ja toive. Papit vastaa virkan hoidostaan perimmältään vain yksin Jumalalle. Ne oletetut opilliset hairahdukset siinä, ovat sitten tuomiokapitulissa pähkittäviä piispan toimialaan kuuuluvia asioita.

Marraskuiset seurakuntavaalit on historiallinen vaali, sillä 16-vuotiailla kirkon jäsenillä on nyt äänioikeus. Se on täysin oikea suunta norjistaa ja nuorentaa kirkon osin jämähtäneen pysähtynyttä patavanhiollista ja kalkketunutta nykymenoa. Lapsi ja nuorisotyö on kansankirkon horjumataon perusta ja kivijalka. Työmuodoista kaikkein hedelmällisin.

Valtuutus nuorille äänestämään on kruunu tähän jaloon hyödylliseen johdonmukaiseen työhön. Toivottavasti nuoret myös uudistaa omaehtoisesti kirkon tapoja toimia nuorten yhteisönä, tekevat sen se tutuksi jutuksi kaikenlaisille nuorille myös ns. pahiksille ja syrjäytyneille, kodikkaaksi paikaksi olla ja toimia yhdessä! Kirkko on suvereenisti jäsentensä muodostama yhteisö!

Äänioikeus tulee nähdä demokratia kasvatuksena, eikä huolestua sitä osaavatko untuvikot äänestää varmasti "oikein" vaalissa. Luultavammin nuoret äänestää tunteimiaan nuoria hyviksi tyypeiksi tietämiään ehdokkaita ja se onkin kirkon hallinnon nuoristumisen kannalta enemmän kuin toivottava. Se on siistiä komppia ja todella suotavaa. Särmää herutusta koko pikari, tää luovutettu vallan viinitilkka, syökää juokaa  ja iloitkaa nuoret siitä!.

Tämä uudistus on hyvä jatke kirkon jäntevään realistiseen  nuorisokasvatukseen  ja se toivoisi aukovan tietä nuorten aktiivisuuteen myös kunta- ja eduskuntavaaleissa.Luultavasti se myös tekee sen oppinsa kautta!

Kirkon avausta äänioikeuden laajennukseen varhaisnuorisoon pidän kirkon lämpimänä käden ojennuksena nuorille. Arvonantona nuorten  päätäntään itseään koskevissa asioissa ja luottamuksen osoituksena muuten niin usein ohdakkeisella matkalla vastuulliseen aikuisuuteen.


Seurakuntavaalien äänestysaktiivisuus oli  todella alhainen 2006 14.5% voi veljet!. Toivottavasti seurakuntalaiset  menevät innokkaamin nuorten mukana äänestämään ja sitä kautta rakentamaan  mieleistään seurakuntaa. Ainakin teoriassa sen pitäisi toimia?.


Evankeiliumin sanoma; "Älkää estäkö heitä" antaa mielestäni jokiselle  äänivaltaiselle ihmiselle oikeutuksen uurnille, ilman kiperää  podintaa voinko minä tälläinen ihminen nyt sinne änestämään mennä?.Voit mene!


Ado Sakari Ala-Krekola
Kasarminmäki

perjantai 8. lokakuuta 2010

NÄÄ ASIAT MINUU RIEPOO UUES KOUVOLAS ENITEN

Norsun kyynel
  
Sehän minuu riepoo, kun tää suur Kouvola riepoo niin monii ja ihan syyttä.Tää Kouvola on mun mieilest ihan hyvä asia, koska vanhois kunnis alko olla pelkkää retroo, puutetta ja tuoretta velkaa. No Valkealas isänil oli omast takaa viel rahaa, mut muut kunnat alko olee melko kural. Persaukisii ne oli ne isot liitoskunnat. Elimäki oli kiikunkaakun omillaa, Jaalast en pahemmin tiijä, pientä se touhu ol siel joka tapaukses.Itti ol niin äveriäs että pääti pärjätä yksinää niil?

Aiheelist napinaakin on Kouvolas, mut kotikuntaikävää itketää paljon, siit miä olen ihan vissi. Kouvola sopimukses on mukaan kokoomus demarit kepu kristilliset vihreet ja osa sitoutumattomist jos oikein muistan? Sill porukal pitäis tää talouskurimus 22 millin vaje tasottaa.  Ja saaha tää Kymes oleva vuotava paatii kuiville ja äkkiä! Onks se Kola-sopimus  paskapaperii vai kyetääkö muutoksee, sehän myö nähää jos eletää.

Velkoi joututaa ottamaa tulevaisuues yli lääkärin määrämän limitin. Yhistymis uueks kunnaks velat pantii helpottuneen yhtee säkkii miehis ja sitt hevosenkenkä hymyy piisas maireis naamois kaikil? Sit vietii se syntisäkki marmoritalon kasöörin huoleks säilytyksee!.

Tais naama mennä norsunvitulle monelt päättäjält, kun herrat alko latoo uusii kylmii lukui niiten etee? Pakko tää uus kuntavalssi on tanssii loppuun vaikka kenkää joskus puristaakin! Valoo kyl pitäis kantaa sisää marmorihotellii vaikka säkillä? Muuten meijät hukka perii kaikki!..
Nyt perseet penkii ja asiat on pantava kuntoo, ei tää homma vetele jos äyri nousee 25 rosentii väki ottaa täält Kouvolast Ritolat muualle!

Pitihän meijän tähän Paras-hankkesee mennä, kun se ollu vähän pakkorako Suomes ja kovast tapetil ja iso talo on aina iso talo se Riepula vakuutti. No sanotaahan sit et  olkoo miten iso talo tahaasa jos raha ei oo niin sit ei oo. Suurhan on tehokst ja iso nenä miehel on komia.

Annetaa omalle kunta sonnille mahollisuus es kerran kokeilla selkää nousuu? Siit pitäsi lähtee miä oon sitä mieltä! Ei pitäs hiehoa mahoksi haukkua, ennen kun sonnia on kokeiltu! Niinhän se seminolooki Riepukin sano, et kuntakimpaa pokii hyötyi kun kuusis hövelist avioo mentii!

Iitin rikkaat hevosmiehet ei tätä kieppilähtöö kattoneet loppuu, repivät lapuusa just ennen kotii lähtöä?. Nyt ne on Partasen Kallen kunnas kuses kuulemma, mut sit ei saa kellekää toitottaa.? Onks se orien ori Vieteri enää hengiskää kuka tietää?

Kouvolas on vuostasol kassas Pousin Jussil ja Kosken Valtsul jettavii ja törsättävii euroi sellaset 165 millii ja väkee hommis kaikkiaa, jos tuuraaja parat otetaa nyt kiusamatta lukuu yli 6000 nuppii ja se ei oo ihan pien asia. Annetaa nyt kunnan porukoille mahollisuus näyttää mista kana kusee, mut seurataa mistä lirisee mitä ne isot pamput kaupungin talol  ja valtuuston kellokkaat tekee. Onkse meijä isopäällikko Istuva Härkä; Lamminmäen Lauri vähän hissukka mies kun ei lyö nyrkkii pöyän läpi näis rahaasiois. Eiks siin talos oo mitää tolkkuu?Valtuustohan se päättää loppupeleis.

Kouvola-paperi ei pappa Lindströmin PerSuille eikä punapää Saavalaisen sakille kelvannu, ne haluu säilyttää vapaat kädet. Ei laita remonttihanskoi käsiin, kun ollaa paskas heijän mielest kurkuu myöten.! Siinhän populistin ja retropesä likaantuu.Nostetaa sit metakka jos mitää ei saaha aikaa pitemäs juoksus ja hinnat karkaa pilvii. Vähän kul mietityttää miten Kouvolan akan pojille käy, taitaa Sompin Heikil kohta pyörii mirri leuan alla!? 

Tuleeko tosiaa niit hurjii korotuksii kaikkii kuntahintoi ja nostetaako mökkiveroi pilvii sillee kun Lamminmäen Lauri on lehis uhkaillu rahvast? Hanavesi ei kyl sais puolel kallistuu, joku tolkku niis Unkarin viinien kustannuks pitäis olla! Kossun hintaki on ollu laskus ja siinhän on on yli puolet vettä.! Vesiherra Tähtisen Anssil riittää selittelyi, mut veen hinta ei pitäis senkää mielest nostaa ainakaa noin helvetin paljon..Vesilaitos Oy on veslaitos Oy ja Isakow on Isakow eläkkelläkin kai jo?.

Mut mien en usko sellasee puhtaasee köyhyytee kun minikuntaa, jolla on varaa vaan yhtee syöpähoitoo vuoes! Tai vaik ois kuinka pahoi vaivoi äijäl ne pistetää vaan buranan kans petii kärsimää kotii eukon hoteisii. Tosisairas saa ruinaamal ruinata paikkaa puukkotuksee, pitääks sen potilaan kuolla tautiisa ens? Hoitojono ei liiku kun suurel rahal yksityisel puolel.Onks täs nyt mitää rotii. Just tehty hourula Kuusaal on melkee tyhjä.Hyvä asia se on jos vaan äiskän avohoijos diapamil pärjäillää.

Ei kukaa saa enää minkäänlaist kotiapuu kunnalt, mut valot palaa läpi yön yli pöllöön pururadal! Ja jos ne siivojamammat sumpille joskus tulee, no ne ei paljon muuta saa sit tehäkää! Mummot saa kolata lumesa pihast ite? Papoille käyää kyl oluet kaupast hakemas ja samal itelle tupakat?. Viien vuoen suoja(työ) johtopampuille  ja kolmen vuoen loparisuoja duurareille on tosi reilu diili, siin ajas pitäis olla aikaa järkätä asiat mallillee..

Rahat pannaa jumalattomast niihin ihme Euro-vipuvarsii, eikä niist näytä syntyvän mitää mikä meit auttais tosissaa! Vai onks joku huomannu selvii paranuksii täs uudes kokoonpanos? Miksei kunnan iskät ja äiskät tee kunnas omii päätöksii, aina pitää hakee suurel rahal vierast konsultaani selkänojaa nuijan kopautukselle?. Maalaisjären pitäis riittää.Eiks vastuuta vois kantaa ja päätää asioist ihan ite? 

Sairaan hoitoo ja perheitten kotitukee kotoon oleville mummojen ja papojen avuks  pitäis ottaa lisää väkee, eikä mutakaa kunnan pelkkii ydintehtävii sais karsii ylettömäs. Mut pitääks meijän ostaa joku Turmion Kätilöt pelotelee meit alastomil naisil jäähallii kunnan rahoil?Ei kai nyt sentään!

Uus sairaala olis hieno homma sairaille ja et saahaa lekureit ja muuta hoituriväkee paremmin tänne entisee paskan tuoksusee "turhalaa".Myö kansa on äänet valtuutetuil annettu, eiks se riitä? Häh? Koulut otettii pienist kylist pois ens töiks suurel porul? Onko siin järkee vai ei?Kuntaväkee ei halutais vähentää sit millää, vaan työnnetää miljoonakäsi joka budjetti riihes niiten pelos elävin köyhien taskuun?! Nirhitää ja nirhitää pikkuhiljaa ja savustetaa porukkaa pihalle, parempi olis kertarysäys ja loput sais jäädä rauhas hommii?

Mut sellain kaiken vian ettimiin uuest Kouvolast joka ristuksen asiaa  pänii minuu aika rankast. Ei kaikkii kiristävii pantoi omas pääs voi panna uuen Kouvolan syyks. Kaikkii huhui pannaa liikkelle, vaikka niiss ei oo mitää perää, ei päätä eikä hantääkää. Laurin virkaautoo haukutaa oikein porukal, vaikka se ol ihan tavalliin farkku perheaudi. Pitäis puuttuu suurii rahoi törsäävii suurii summii, ei lillukan varsii... 

Kaupungin talol on kulttuuriherroil ja akoil pahoi riitoi ja tulehuksii työsuhteis?. Eiks niit vois setvii omas piiris?. Oliks pakko ottaa ulkopuoliin erkki aina omii asio hoitamaa. Eiks siel oo johtoo ja päälikköi enää olemas? Muuten tääl Kouvolas menee yleiset kattoen aika papillisest. Ainakii viel ennen suurta maksutsunamii?. Tää on taivahan tosi!Mitäs turhist lillukoist alkaa narisee, kun leipää viel on pöyäs?

Kun vaan ei ois niin paljon sit viranvikatikki pelkoo, ettei uskalleta  tehä  mitää muuta kun riiellää nyrkit savaes?.Hyvä tää uuskunta on kun se hyväks tehää tää raakile. Kun ei vaan tuhannen taalan paikka missata eriseuroihin! Kyl miä luotan Kouvolaa jatkos, jos vaan siel ollaa jämäköit ja sovus rakennetaa tolkun kuntapolitiikkaa mut halval äyril..

Nää asiat minuu  rieppoo uues Kouvolas eniten.


Ado Sakari Ala-Krekola
Entiin Valkealalain

torstai 7. lokakuuta 2010

USKO KIINA-KORTTIIN ON VAHVAA KOUVOLASSA




















ENNEN KURKI KUOLEE KUN SUO SULAA
Kiinaan uskotaan vahvasti Kouvolan seudulla edelleen. Ainakin elikeinopalvelut hienoine partnerieen tutkii tätä kerran oivallettua kiinaoptiota, takoo tätä Sampoa väsymättä. Euroopan unionin ESR-tukema Kurki-hanke on taottuna vuoden alussa alkanut kolmevuotinen ponnistus. Se on kaikessa komeudessaan Kymenlaakson Uudistajaksi Resussoidut Kiina-innovaatio-hanke. Ei nimi miestä pahenna ja todella rakkaalla lapsella on monta nimeä. Laulun sanoin komppaan Hanna Loora Alexsanra Camilla Jurvanen.Asiaan poika!


Kurki-lintu merkitsee pitkää ikää kiinalaisessa symbooli kulttuurissa, sehän itsessään jo velvoittaa jatkamaan Kiina-setvintää todella pitkään. Olisiko sittenkin opittu joku läksy Kiina-asiassa, kun kaikki viisaus kootaan nyt vankasti yhteen hankkeseen. Villoja pitäisi kuitenkin satsauksista pikkuhiljaa Kouvolan alueelle tulla. Eikä  pelkkää hitonmoista porua; Tasapainon Feng Shuin huutavista puutteista. Kiinan lohikäärmeen lumo näyttää olevan edelleen  elinkeinotoimessa, jopa päätettynä Kiina-strategiana vahvaa? 

Selvennykseksi sanottakoon Chaina Centter ei kuulu lainkaan tähän konseptiin! Se kohuttu onglmainen meijerirakennus on myynissä? Eikä yksi takaisku saa koko Kiinaa asiaa torpata! Kansainvälisyys on oikein hoidettuna Kouvolan alueen mahdollisuus mikään ei uhka!


Nyt ei nähtävästi mennä soitellen sotaan sokean kiinauskon huumassa, vaan oppimaan Kiinan kanssa taloudellista yhteistyötä laajalla laatu miehityksellä. Kymenlaaksoon pitäisi synnyttää hankkeen myötä uutta tuloksellista yritystoimintaa. Ennen muuta tulouttaa todellista kiinalaisen talouden kulttuurin ja markkinoiden osaamista kaikille hankkeen uurmaakareille. Se itsessään on jalon taolainen selkeä  tavoite?


Kiinan matkailu Kouvolan seudulle on yksi selvitettävä ja kehitettävä osa hanketta. Kiinan valtava väestöpohja antaakin uskoa volumin löytymiseen erityisesti luontomatkailuun. Heillä on pandansa meillä karhumme ja koskematon erämaaluonto. Otson jälkiä saattaa Repovedellä joskus nähdä tai otus voi ainakin teoriassa  kömpiä näkösälle? Ei me pelätä pandaakaan!


Kurki-hanke rakennetaan viidestä osatoiminnosta, tärkeinpänä matkailu- ja ympäristöasiat, Kiina-verkko, markkinoiden kartoitus, ajatushautomo uusille idoille, Kiina-porttaali, Ilmeisen asiallinen konklaavi, koska rahoitus hankkelle n. 500 000 euroa on myönnetty. Kiina on koko ajan nouseva talousmahti, eikä sen suomia mahdollisuuksia voi kukaan väheksyä. Vaikka kyynisyyteen on usein myös perustellut syynsä!. Lopetetaanko se parku nyt viimein?


Kouvolan katukuvassa on totuttu kiinalaisiin maahanmuuttajiin, ja heitä pidetään yleisesti ahkerina tyyninä harmoniaan yhteisössään pyrkivinä hyvinä ihmisinä. Kuujuhlat alkaa olla jokavuotinen perinne Kouvolassa. Helsingin Yliopiston Palmenia-keskuksen mukana olo hankkessa taannee niin harkitun pohjan hankkeelle mitä ajatella saattaa? Se tie ja askel parempaan Kiina-tietotaitoon. Tarpeellisen tuntuinen se on  jos mikä.




Eihän oppi ojaan kaada, hankken toivoisi viimeinkin tuovan Kouvolaan kaivattua nostetta ja pysyvää hyötyä. Asiantuntijoiden puuteteesta ei tätä hanketta voi moittia. Mielestäni Kiina-kortit on kaikista huonoista kokemuksista huolimatta katsottava. Se on yksi annettu mahdollisuus paperijalaltaan rutistuvalle Kouvolalle. 


Mielenkiintoinen käännettävä ikivanha kivi. Optimistin mielissä se voi olla uusi upea hohtava taidolla kuorittava jade Kouvolalle ja koko Kymenlaaksolle. Pessimistit keksikööt ne inhat negaatiot ihan itse! Koklataan nää Kiinan mahdollisuudet taas kerran...




Ado Sakari Ala-Krekola
Kasarminmäki

tiistai 5. lokakuuta 2010

NUORISO-OHJAAJIEN JALKAUTUMINEN KOUVOLAN KOULUIHIN ILAHDUTTAA



Suomen koulut ovat alkaneet satsaamaan oppilaiden ja opettajien ulkoiseen turvallisuuteen. Kouluihin ei enää pääse kuka tahansa hörhö uhkaamaan arvokasta kouluyhteisöä. Oppilaat ja opettajatkin tarvitsevat jatkossa yhä enemmän moniammatillista tukea opiskelunsa ja opettamisen turvaisaan mutkattomaan sujumiseen. Opettajien työnohajukseen ja jaksamiseen tulisi suunnata myös resusseja nykyistä enemmän. Miksei myös tarvittaessa opettajien ja oppilaiden  varhaiskuntoutukseen?

Koulurauha on turvattava yhteiskunnan toimin tehokkasti! Nuorten ongelmien selvittelyyn murrosiän, kodin, harrastusten  ja  kaveripiiri ristipaineissa kaivataa myös kipeästi heitä ymmärtäviä erilaisia  aikuisia ja ammattilaisia. Ongelmat olisi selvitettävä heti niiden ilmaantuessa.Terveydenhuollon lastensuojelun ja nuortenpalvelun uushankkeita koulutyön tueksi  tulisi lisätä tuntuvasti. Tulisi reakoida hyvissä ajoin ennen ongelmien pahempaa äitymistä. Pitäisikö koulutyön tukeminen  kirjata laajemmin lasten ja nuorten parissa toimivien ja luontevasti koulutyötä "sparraavien" toimenkuviin kunnan virkakunnassa?

Kouvolassa on jo jonkin aikaa kaupungin nuoriso-ohjaajat toimineet tukena muutamissa kokeilu kouluissa. Tämä on mainio hanke oppilashuollo tehostamiseen kouluissa  auttamaan oppilaita ja vapauttamaan opettajia varsinaiseen opetukseen.Nuoriso-ohjaajat rakentavat näin samalla nuorisotyön perustaa ja kohtaavat koko ilkäluokan kouluaikana. Mainio hanke kertakaikkiaan,  myös seurakunnan nuoristyön tulisi havahtua saman suuntaiseen yhteistyöhön. Saataisiin myös tärkeä hengellinen aspekti lasten ja nuorten tietoisuuteen.

Nuorisopalveluiden perusnuorisotyön nuoriso-ohjaajista kuusi toimii lähinuorisotalonsa koulussa 8-16 tuntia viikossa. Nuoriso-ohjaajan työnkuva laaditaan yhteistyössä nuorisopalveluiden ja koulun henkilökunnan kanssa. Kouvolassa nuoriso-ohjaaja kutsuttiin koulun kahvipöytään heti ensimmäisenä päivänä. Se osoittaa opettajien rakentavaa suhtaumisen uuteen hankkeseen. Se on todella hieno kannatetava asia oppilaille ja koko kouluyhteisölle..

Koulun nuorisotyöntekijä tuo koululle kaivatun ’lisäaikuisen’, jolla on aikaa ja kiinnostusta nuoren kohtaamiseen. Nuorisotyöntekijä on helposti lähestyttävä aikuinen, johon nuoren on helppo ottaa kontaktia kouluympäristössä. Samalla nuorisotyöntekijä tulee tunnetuksi nuorten keskuudessa, jolloin kynnys osallistua nuorisotalotoimintaan on alhaisempi. Katu ei kasvata ketään muuhun kuin juuretomaan kovuuteen!

Nuoriso-ohjaajilla on erinomaiset mahdollisuudet aktivoida alueen nuoria vaikuttamaan omaan elinympäristöönsä ja osallistumaan nuorten palveluiden kehittämiseen. Alueellisesti toimiva nuoriso-ohjaaja kohtaa samoja nuoria eri ympäristössä ja oppii tuntemaan alueen ilmiöitä laaja-alaisesti.

Nuorisotyöntekijällä on näin ollen keskeinen rooli myös nuorten tukipalveluverkostossa. Nousevan nuorison tukeminen kaikissa kipuiluissaan ja ahkerassa uurastuksessa on kansakunnan sivistyksen ja menestymisen  kannalta avaikysymys. Peruskoulutus on se suojeltava horjumaton peruskivi, jonka varaan rakennetaan kaikki muu sivistys ja ammattien raketuminen maassamme.

Tämä hyvää  hienoa jatkoa uusien hankeavausten sarjaan nuor Kouvolassa, jota tulee tervehtiä hyväntuuliseti myhäillen.Semppiä vaan nuoriso-ohjaajat ja kouluväki!

Ado Sakari Ala-Krekola
Kasarminmäki

perjantai 1. lokakuuta 2010

PUURAKENTAMINENKO PELASTAMAAN KOUVOLAA?














Lusto metsämuseo


Puurakentamiseen tulee uusi avaus seudullamme, kun Kouvolan kaupunki järjestää E2 -nimisen ekologia ja ekonomia konseptikilpailun puukerrostalon suunnittelusta ja toteuttamisesta yhteistyössä Metsäteollisuus ry:n, Sitran, Suomen Metsäsäätiön, Tekesin, KSS Energian ja Kymenlaakson liiton kanssa. Kilpailun voittajaehdotukseen perustuva esimerkkikohde rakennetaan Kymijoen rantaan Kouvolan Kuusankoskelle. Hieno homma pohjimmiltaan, jos puu "löydetään" rakentamiseen uudelleen myös suuriin rakennuksiin?.




Jos tämä projekti todella poikii uutta työllisyyttä suurteollisuudesta vapautuviin tiloihin, sitä sopii nyt hartaasti toivoa. Kun Myllykosken tehtaankin kohtalosta keskustellaan parhaillaan kiivaasti. Kaikki uudet ja hyvät vanhat keinot on nyt syytä ottaa kiireesti käyttöön. Jos paperinvalmistus loppuu pikkuhiljaa Kymenlaaksosta, niin korvaavaa käyttöä puulle on pakko löytää. Mistäpä muualta kun meille luontevasta puuteollisuudesta. Japanilaiset on löytäneet masiivikuuselle käyttöä talonrakentamiseen meiltä. Miksi Suomi suosii ylettömästi vieläkin 70-luvulla laajasti "löydettyä" rumaksi usein rapautuvaa betonia? 


Asuntorahaston hyväksymät rakennuskustannukset puukerrostalo kohteille vuonna 1999 olivat keskimäärin 6 692 mk/as.m².  Samaan aikaan Ruotsin Wälluddenissa toteutetut puukerrostalot olivat noin 300 mk/as.m² edullisempia kuin vastaavat betonikerrostalot. Rakentajien ilmoittamat, paloturvallisuusratkaisuista aiheutuneet lisäkustannukset olivat 300-450 mk/as.m². Puolet kustannuksista aiheutui sprinklereistä. Suhde lienee nykyisin samalla tasolla?



Yleinen hokema Suomessa on kuin mantra, "puuta vain sponsorirahalla".Puurakentamista on yritetty edistää 1990-luvun alusta saakka valtion tuella ja Tekesin teknologiaohjelmilla. Tärkein keino on ehkä ollut kaupunkimaisten pientaloalueiden kaavoittaminen. Parhaillaan on meneillään puutuotealan markkinoinnin ja kansainvälisen liiketoiminnan kehittämisohjelma ja ympäristöministeriö on taas kerran asettanut työryhmän perkaamaan puurakentamisen esteitä, kuten paloturvallisuusmääräyksiä.




Puusta ei rakenneta kaupallisen perustein muuta kuin pientaloja. Vähänkin suuremmissa hankkeissa metsäteollisuudelta edellytetään sponsorointia, jotta valituksi tulisi puu. Tällä periaatteella on Suomeen rakennettu Luston metsämuseon ja Lahden Sibelius-talon tapaisia monumentteja, mutta yksikään niistä ei ole edistänyt puurakentamisen kilpailukykyä niin, että jatkoa olisi seurannut. Tätä sopii ihmetellä kuorossa, onhan puu kodikas kaunis kestävä ja lämmönpitävä ajaton perisuomalainen materiaali, ja myös modensisti rakennettuna luontoon hyvin sopivaa..




Ruotsista tuli vuosikymmenessä puurakentamisen mallimaa. Ruotsi on tehnyt systemaattisesti työtä puurakentamisen edistämiseksi. Puurakentamisen suurimmaksi esteeksi koetut palomääräykset muuttuivat 1994 sallien sen jälkeen puun käytön myös yli kaksi kerrosta korkeissa taloissa. Mistäköhän Suomessa kenkä puristaa?
Suomessa palomääräysten taulukkomitoitus sallii neljäkerroksisen puutalon, mutta sen jälkeen vaaditaan toiminnallinen paloturvallisuusmitoitus. Kaksi kerrosta voi tehdä ilman sprinklausta. Ruotsissa on toiminnalliset palomääräykset, joita ei ole sidottu käytettäviin materiaaleihin. Periaatteessa puukerrostalo voi Ruotsissa olla miten korkea vain.




"Suomessa kolme- ja neljäkerroksisten puurunkoisten kerrostaloihin on sprinklauksen ohella muitakin lisävaatimuksia, kuten ylimääräisiä materiaaliluokkavaatimuksia ja poistumisteitä. Nelikerroksisen puutalon kellarin palokestävyys on oltava 120 minuuttia. Nämä yhdessä aiheuttavat niin paljon lisäkustannuksia ettei moiseen kukaan halua ryhtyä", Metsäteollisuus ry:n pomo Mikko Viljakainen on todennut.




Ruotsissa urakoitsijat ja teollisuus on saatu mukaan puurakentamisen kehittämiseen, mikä näkyy työn tuottavuuden paranemisena ja aikataulujen lyhenemisenä. Taloja pystytetään esimerkiksi työmaalle kootussa suuressa teltassa säältä suojassa. Tätä rakentamistyyliä mikä sopinee myös talvirakentamiseen, jota on alettu suosimaan myös Suomessa.


Ruotsissa on myös alettu valmistaa uudenlaisia puutuotteita rakentamiseen. Ruotsalaiset ovat kehittäneet erityisesti puukerrostalon rakentamista tilaelementeistä. Växjössä, joka on Ruotsin yksi merkittävimmistä puurakentamiskeskuksista, uusien puukerrostalojen kantavat seinärakenteet ovat pääsääntöisesti ristiin liimattuja massiivisia puulevyjä. Suomessa niitä ei valmisteta, mikä on aika ihmeellinen seikka kasvaa puutahan on Suomen- niemi pullollaan? Liimaakin löytynee kylliksi jos tarvetta on?


Jyväskylän ammattikorkeakoulusta Jouni Liimatainen pitää näitä Keski-Euroopassa yleisiä levyjä hyvänä ratkaisuna myös Suomen puurakentamiseen. "Puulevy on kevyt mutta kantava ja kookas. Se on helposti työstettävä, liitoksia on vähän ja ne ovat yksinkertaisia. Kittejä ja muita paikkaustarpeita ei tarvita."  Vain säänkestävyys herättää tarpeellisia kysymyksiä.


Suomessa tilaelementtejä on käytetty kohteissa, joissa valmistussarjat ovat jääneet pieniksi ja siksi ne ovat kalliita. Ruotsissa sen sijaan on onnistuttu sarjatuotannossa. Tukholmassa tilaelementeillä rakennetun puukerrostalon kustannukset perustuksista ylöspäin ovat noin 13 800 kruunua neliömetrille. Vastaavan betonirunkoisen talon kustannukset ovat noin 20 000-25 000 kruunua neliömetrille. Jos lähes puolet halvemmalla saadaan kerrostalo puusta niin miksi sitä ei suosittaisi myös meillä Suomessa?




Kouvolan on nyt  perinteinen paperiteollisuuskaupunki, tämän kunniakkan perinteen soisi vahvana jatkuvan, entä jos ei. Olisikohan suurteollinen puurakentaminen se tulevaisuuden viisastekivi johon tarttua tarmolla Kouvolassa? Tämän soisi onnistuvan nyt, kun ja jos laajalla rintamalla toimeen täysillä tartutaan. Ei pyörää aina tarvi uudestaan keskiä!




Ado Sakari Ala-Krekola
Kasarminmäki