KESÄLOMA ON PARISUHTEEN KOETINKIVI SUVISUOMESSA

MIHIN ONNI MENEE KUN SE PAKENEE?

Kesälomat ovat monen muuten normaalisti sutjakkaan sujuvan parisuhteen koetinkivi. Me suomalaiset olemme vieläkin kovin työorjentuneita, perhelämän ja etenkin parisuhteen hoito saattaa typistyä pahimmillaan syys-talvisissa puuhissa rutiininomaisiin kuvioihin. 


Työelämä saattaa viedä monilta lähes kaiken muun jaksamisen. Kun ei paljon kotona käydä kuin pyörähtämässä, lomaan kasautua kaikki riittämättömyys  ja syyllisyyden tunteet. Tällöin  ylisuuria korjaaavia toimia mietitään yhdessä kaikille perhe-elämän osa-alueille. Tähän pullaan sitten  tukehtuu. Menee hermot?


Kun pitäisi levätä kaikista töistään - kuin Jumala aikoinaan maailmat luotuaan ja ottaa rennosti - pöydällä onkin tuhti tukku kaikenlaisia perhepiiriin jääneitä  tekemättömiä töitä ja  hiertäviä haudanvakavia velvollisuuksia.


Tämä vuosittain toistuva lähes pohtimaton ongelma on vielä uskonnon merkityksen lauhtuessakin periluterilainen. Isien vuoden työt ja äitien kesäinen aherrus on tarttunut punkin lailla myös meihin jälkipolvien kesähieksi. Siitä aiheutuva lähes käsittämätön työtä ja riitaa hakeva lomauurastus on sillon valmis alkamaan! Mitäs muuta siinä kuin papillista otetta kaivattaisiin - sanoisinko rakkauden vapauttavaa evankeliumia - asioiden saamiseksi taas tyytyvään rauhaisaan jamaansa. Oikeuslaitokseen tuskin kannattaa ainakaan heti ensitöiksi turvautua, niin yleistä ja täysin normaalia tämä lomastressiksi kutsuttu ilmiö on.


Tätä "kesäflunssaa" on kuulemma lähes jokisella pariskunnalla, myös syvästi rakastavilla kaikkia karikkoja valppasti välttelevillä taitopelaajilla. Tämä on huojentava tieto. Vain pitkä todella uomansa löytänyt parisuhde voi sen asiantuntijoiden arvioiden mukaan välttää. Silloin kun tietää asiat vuosien päähän ja on oppinut elämään kumppanin kanssa myös täysin reporankana. Kun kaikki kanat on jo kynitty ja pataan pantu, voidaan toki tästä ilmiöstä välttyä lähes tyystin. Siinä harjaantumalla saavutetussa onnentilassa ei ole tarvetta enää muutokseen..


Mutta noissa sukupolvien takaa tulevissa haminoissa ei ole mikään ihme jos kesäloma menee pilalle. Kallis perheen yhteinen laatuaika valuu hukkaan kumppanin  puidessa alinomaan asioiden todellista tai kuviteltua kulkua. Jos tunnistat itsesi tuosta, et ole todellakaan ainoa!. Loma on monille perheriitojen kukoistuksen kulta-aikaa. Joskus  kesäloma voi kärjistää parisuhteen ongelmat niin perijuurin pahoiksi, että niistä selviämiseen tarvitaan ulkopuolista apua. Lomatoiveita tulisi käsitellä yhdessä, sillä ne eivät välttämättä ole usinkaan  yhteneviä. Toinen saattaa haluta mennä anoppilaan etelään Korsoon, toinen appiukon luo Tenon lohijoelle pohjoiseen.


 Pitää myös tämä vapauttavan auvoinen seikka muistaa, ettei hyvässä parisuhteessa kaikkea tarvitse tehdä yhdessä. Jos mies haluaa ajaa kuin orgasmissa unelmiensa prätkällä, naisen ei tarvitse välttämättä mennä tarakalle istumaan. Kaikkien realistien perse kun ei kestä puutumatta Ivaloon ajoa - uskokaa ukot jo se. Saatikka hermot hyttysiä - kesäöiden kylmyyttä ja alinomaista putoamisen  pelkoa. Yhteiset harrastukset oikein valittuna kyllä yhdistää koko monimielistä poukkoilevaa porukkaa.


Viinaksia hörppivän  harmittomana pitämä lomatissuttelu voi nostaa parisuhteen toisen osapuolen raivon partaalle tai saada täysin huolesta sekaisin. Pienten lasten suojaton aseman on erityisen huolestuttava noissa alati vaihtuvissa horjuvissa tilanteissa!  Pelossa elävien lasten asema on usein kaiken keskellä huono.  Heidän tasapainoillessa parisuhdepaatin pelokkaina matkustajina rajuissakin juomisesta johtuvissa ristikäissä  aallokoissa. Heille soisi riemulliset  puuhamaansa ilman pelossa elämistä..

Kun omat voimat loppuu parisuhdeterapia voi auttaa sitä vilpittömästi haluavia. Huutavasta tarpeesta kertoo tiuhat vierailut Väestöliiton verkkosivuilla.  siellä vierailtiin viime elokuussa poikkeuksellisen usein. Toimivan parisuhteen nettisivuja käytiin viime vuonna lukemassa elokuun kolmen ensimmäisen viikon aikana 100 000 kertaa. Se on tuplasti enemmän kuin koko kuukauden aikana yleensä. Pariterapiasivuilla vierailijoita oli peräti kymmenkertaisesti normaalikuukauteen verrattuna. No hyvä että apua haetaan! 


Apua kyllä nykyisin löytyy ja sitä osataan kiihkeästi hakea kun tilanne kylliksi kiimaantuu. Lomariitely risteilyllä saattaa olla se viimeinen pirara asioiden perinpohjaiseen selvittelyyn.Siitä kannattakin ottaa ehdottomasti vaarin. Sieltä voi löytyä ymmärtävä sovittelija joka saa palat loksahtamaan pikoilleen ja loma kuin liittokin niillä main on pelastettu? Hyvin tai kohtuudellakin hoidettu parisuhde harvemmin joutuu kriisiin pitkien vapaiden aikana. 


Tähän päätelmään on hyvä tämä kesäinen pakina lopettaa ja kysyä itseltäni kuuluuko kesällä pohtia näitä asioita ollenkaan?Nythän on suvi ja runoilijoiden silmissä sen kaikki runsas - vehreä suloisuus ja viinien täyteläinen hehku. Kesä  on annettu meille F.E. Sillanpään Ihmisiä Suviyössä mukaillen  "Sanomattoman onnen tunteen nostattamiseksi." Mitäs tuohon enää voi muuta lisätä.


Ado Sakari Ala-Krekola
Kouvola

MIKSEI NUORET MIEHET MENE OIKEISIIN TÖIHIN?

   

JOUTILAISUUS ON JO NUORTEN MIESTEN ELÄMÄNMUOTO...

Meillä on Suomessa pikkuhiljaa kehittynyt melkoinen työllisyyspolittinen ongelma uuden työministeri Lauri Ihalaisen ratkaistavaksi. Kymmenet tuhannet nuoret miehet ovat päättäneet haistattaa pitkät koko työssäkäynti systeemille. He eivät mene opiskelemaan eivätkä töihin. He eivät kuitenkaan ole syrjäytyneitä, vaan lahjakkaita ja hyvällä itsetunnolla varustettuja, sanalla sanoen Suomen parhaita poikia! On tapahtunut uskomataon nuorten kykyjen separointi  työelämästä!

Mistä tälläinen kehitys johtuu ja miten nämä nuoret saataisiin työelämään sitä tulisi nyt tarkoin päättäjien tutkia. Luulen kuitenkin aikamoisen kuilun syntyneen työelämän vaateiden  ja nuorten asenteiden välillä. Sujuva tie työelämään ei ole  enää siinä mielessä entisellään. Työelämän säännöt se puduttava säännöllisyys on liikaa nuorille filosofisille ajattelijoille. Hiilijalanjälki, kestävä kehitys, ekoloogisuus ja luonto säästävä kestävä tuotanto, oman elämän hidastamien ja kaanonisoitu positiivinen joutilaisuus löytää aina perustellun syynsä heidän työelämää pohtivissa ajautuksissaan..

Kun oikein lapsiaan rakastava äiti antaa ruokaa ja kunnollinen isä rahaa, niin kyllähän niinkin jotenkin pärjää. On myös todettu syrjäytymisen perityvän polvesta polveen, on opittu selviämään ilman työpaikkaa vanhemmilta? Nuorten miesten syrjäytyminen huolestuttaa laajalti kaikkia yhteiskunnallisia piirejä ja työvoiman saannista vastaavia viranomaisia.

En halua sormella osoitella enkä syytellä ketään. Kaikkein vähiten perillisistään huolta pitäviä äitejä tai isejä, siksi tarkastelenkin nuorten miesten jättäytymistä työelämästä puhtaasti nykyaikaan kuuluvana yhteiskunnallisena mietityttävänä  ilmiönä! Mietin mitä sille muoti-ilmiölle voisi tehdä vai nostavatko päättäjät jo kädet ylös voimattomana?

Kasvanut nuorisotyöttömyys koettelee erityisesti poikia. Tytöt on jo peruskoulussa saaneet ilmeisen paremmat toivorikkaat eväät  työuralle. Heillä on kova halu omaan rahaan ja he haluvat pärjätä pojille työelämässä. Mopon selässä opittu nuoren naisen itsetunto kantaa ihmeen hyvin työpaikalle asti! Mikä näitä nuoria miehiä  vaivaa, siinä on tuhannen taalan kysymys?Työttömiksi rekisteröityneiden lisäksi kokonaan yhteiskunnan ulkopuolella arvioidaan olevan kymmeniä tuhansia nuoria miehiä. Järjestelmästä kadonneilla 15–29-vuotiailla nuorilla ei ole työ- tai koulutuspaikkaa, eivätkä he nosta työttömyystukea. Syyt ulkopuolelle jäämiseen ovat moninaisia.

Kaikki tästä porukasta eivät ole syrjäytyneitä, vaan he ovat valinneet toisenlaisen polun itselleen. Valinta on pystypäisen vapaan - ei työorjentuneen nuorenmiehen elämä. He eivät myöskään hyppää yhteiskunnan turvaverkkoihin. He eivät halua mitään luuserin eikä orjan leimaa otsaansa. 

Työurien pidentämisen asiantuntija, professori Juhani Ilmarinen arvioi tällaisia nuoria miehiä olevan noin 10 000.  He ovat hyvinkin lahjakasta ainesta, jolla on kova itsetunto. He tiedostavat uivansa vastavirtaan kieltäytymällä hyppäämästä siihen oravanpyörään, jota heiltä itsenstään selvänä odotetaan. Luottamus omiin kykyihin on kuitenkin niin kova, että he uskovat tulevansa löytämään jotain. Valo on jo putkenpäässä, sitä ei vaan ole vielä kukaan sytyttänyt.?


Heillä on mielestään liikaa vaihtoehtoja ei osata eikä haluta valita mitään. Valinnanvapaus pistää poikien päät pyörälle. Nuoret tekevät valintojaan sen mukaan, mikä tuntuu hauskalta, mikä olisi todella kivaa. Jos äiti käy nöyrästi kaupassa, laittaa kotona ruoan ja pesee pyykit  eikä kukaan vaadi nuorelta mitään. Tällöin työn suorittaminen ei välttämättä näyttäydy mitenkään välttämättömänä?. Alinomaiseta lentomatkailusta ja ahnaasta seikkailuista kaukomailla sattaa jollekkin onnekaille tulla pysyvä elämänmuoto.

Näille nuorille pitäisi kuitenkin työvoimaviranomaisten ja  vaihtoehtoisia polkuja työllistymiseen. Heitä tulisi innostaa vaikkapa vapaaehtoistyöhön,  jota kautta voisi pätevöityä oikeaan työelämään. Työn ja harrastuksen välisiä rajoja tuli näiden nuorten kohdalla madaltaa. Erilaisten työpajojen ja järjestöjen kautta voisi hyvällä tahdolla löytä vipuja työllistymiseen. Nuorison yrittäjyyteen pitäisi laatia heille räätälöityjä uusia matalankynnyksen aloitustapoja. Näissä nuorissa on todella paljon käyttämätöntä potentiaalia moninaisiin työelämän tarpeisiin. 

Sanalla sanoen pitäisi käynnistää uuden hallituksen toimesta nuorison työreformiohjelma syrjään vetäytyjille  jättäytyville. Se reformi pitäisi pian aloittaa ennen kun on liian myöhäistä tehdä enää yhtään mitään! Se olisi yhteiskunnan kädenojennus niille nuorille , joilla kuitenkin on vielä unelma työelämään pääsemisestä.

Suomi on vapaa länsimainen maa - mutta yhteiskunnalla tulisi olla oikeus koulutusta ja sosiaaliturvaa vastaan saada myös rahalleen oikeutettua vastinetta työelämää meneviä osaajia.

Ado Sakari Ala-Krekola

Kasarminmäki

UUSI HALLITUS KARSII KUNNISTA YHTEISTYÖHIMMELEITÄ

Uusi kuntaministeri Henna Virkkunen
KOUVOLASSA ON EDETTY UUDEN HALLITUSOHJELMAN MUKAISESTI

Kun kunta- ja palvelurakenneuudistusta tehtiin 2005 Keskusta ajoi mallia, jossa sosiaali- ja terveyspalvelut olisi annettu maakunnille ja kuntarakenne olisi jäänyt ennalleen. Demarit ajoivat kuntien yhdistämistä vahvoiksi peruskunniksi, jotka selviävät palveluista ilman yhteistoimintaa.

Lopputuloksena molemmat saivat torjuntavoiton ja saivat estetyiksi toistensa ajatukset. Tämä johti sekajärjestelmään ja se antoi pienkunnille viimeisen oljenkorren ylpeänoloiseen itsenäisyyteen. Sen sijaan, että työ olisi julistettu yritys epäonnistuneeksi, palvelurakennetta alettiin sotkea mitä kummallisimmilla puolipakollisilla yhteistoimintahimmeleillä. Järki on otettu viimein käteen kasvukeskusvetoisella uudistuslinjalla.

Kouvolassa mentiin kuntaliitokseen juuri työssäkäyntialueen viitoittamana ja seudullinen yhteistyönäpertely kunnassa loppui siihen paitsi Carean tietääkseni lähes kokonaan. Kouvolan liitosratkaisu on mielestäni uuden hallitusohjelman tavotteiden mukainen ja tästä on hyvä jatkaa määrätietoisia parannusohjelmia. Aluepoliittisen ajattelun - sen kyläpolitikoinnin kärjistyminen on Kouvolassa luonnollista ja osin tarpeellistakin, mutta se ei kuitenkaan saisi jumiuttaa kaikkia uudistuspyrkimyksiä. Toivottavasti tämä on vain kuntaliitos hämmenyksen mukanaan tuoma väliaikainen vaihe.

"Uusi hallitus aikoo toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja on riittävän suuri pystyäkseen itsenäisesti vastaamaan peruspalveluista vaativaa erikoissairaanhoitoa ja vastaavasti vaativia sosiaalihuollon palveluja lukuun ottamatta.  Vahva peruskunta kykenee tulokselliseen elinkeinopolitiikkaan ja kehittämistyöhön sekä voi tehokkaasti vastata yhdyskuntarakenteiden hajautumiskehitykseen." Näin ainakin uusi hallitus vankasti uskoo.

"Kuntarakenteen eheytyessä ja vahvistuessa tarve kuntien välisille yhteistoimintarakenteille vähenee. Se selkeyttää ja yksinkertaistaa hallintoa, ja vahvistaa paikallista demokratiaa." Näin kuntauudistuslinja on hallitusohjelmaan kirjattuna. 

Näinhän se olisi pitänyt olla jo Paras-hankkeen alkaessa helmikuussa 2007. Olisi säästytty moinilta epätoivoisilta liitosneuvotteluilta ja ennen muuta kiihkeältä hyödyttömältä köydenvedolta. Kuntarahaa on nyt supistettu tuntuvasti, mikä tarkoitus on nähtävästi omalla painollaan jouduttaa pienkuntien yhdistymistä kasvukeskuskaupunkien muodostamiin suurkuntiin.

Tämä tarkoittaa, että erityisesti kaupunkiseudut kootaan yhtenäisiksi kunniksi ja lopetetaan kaupunkeja heikentävä naapurikuntien kilpailu asukkaista ja yrityksistä. Kouvolan alueella asukas ja yrityskilpailu oli todella kovaa. Syrjäisiä maalaiskuntia ei oikein kannata liittää mihinkään, ei edes köyhydessään toisiinsa.

Hallitusneuvotteluiden työryhmässä oltiin sitä mieltä, että tällaiset kunnat ostavat sosiaali- ja terveyspalvelut keskuskunnalta vastuukunta isäntäkunta-periaatteen mukaan. Hyvinvointityöryhmä halusi mainita poikkeustapauksia varten myös Sote-alueet.  Siitä ei pidetty, koska itsenäinen Sote-kuntayhtymä, jossa lääkäreitä ei valvo kuin harvakseltaan kokoontuvat luottamusmiehet, johtaa isännättömän rahan ongelmaan.

Kansallisen kilpailukyvyn ja kasvupotentiaalin kannalta kunta- ja palvelurakenneratkaisujen merkitys korostuu metropolialueella. Nyt on myös käynyt selväksi, etteivät kunnat pysty tätä omin voimin ratkaisemaan, vaan valtion puuttumista asiaan tarvitaan. Yksimielisiä oltiin myös siitä, että pääkaupunkiseudun kuntien kilpailu hyvistä veronmaksajista ja kalliista asukkaista tulee viheltää poikki ja nopeasti. Demarit olisivat halunneet puhua metropolilaista ja kokoomus ei halunnut mainita koko asiaa, koska se veisi terän kuntaliitosten tavoittelulta - eikä vain pääkaupunkiseudulla vaan muuallakin.

Lopulta neuvotteluissa todettiin, että mitä on kirjoitettu koko maasta, koskee myös metropolialuetta. Näinhän se tulee kuntakentällä ollakin. Tasaveroiset peruspalvelut tulisi kuntalain mukaan turvata kaikille koko Suomessa riippumatta asuinpaikasta. 

Tähän kehitykseen uusi hallitusohjelma antaa nyt mieletäni hyvän selkänojan tai ainakin selkeän tienviitan tulevaan laadulliseen harvenpaan kuntarakenteeseen. Kouvolassa voimme olla tyytyväisiä tähän omaan etupainotteiseen kuntaratkaisuumme.

Ado Sakari Ala-Krekola
Kouvola

KREIKAN TUKEMINEN ON NÄHTÄVÄSTI VASTOIN EU-PERUSSOPIMUSTA

HELLAAN RAUNIOT KIINNOSTAA MYÖS TURISTEJA

Saksa on ottanut empivän kannan Kreikan kasaantuneiden talousongelmien rajattomaan tukemiseen.

Kaikkia talousongelmaisten maiden uusia vaateita ei enää purematta niellä!. Saksan perustuslaillisen tuomioistuimen päätöksellä voi olla vakavia seurauksia Euroopan rahoitusvakausjärjestelmille. Der Spigel lehden mukaan Kreikan lainapaketti saattaa olla eurooppalaisen lain (SETU) 125 artiklan tai  Saksan perustuslain vastainen.

Tuomioistuimessa on tällä hetkellä vireillä valituksia koskien ensimmäistä Kreikalle myönnettyä lainapakettia sekä Euroopan väliaikaista rahoitusvakausvälinettä. Jos tuomioistuin myötäilee valittajien kantaa, sillä on vakavia seurauksia Eurooan pysyvälle vakausmekanismille sekä sen seurauksena koko unionin rahaliiton tulevaisuudelle.

Vaikka Saksassa tuomioistuin ottaisikin valitusten kanssa vastakkaisen kannan, oikeus saattaisi silti asettaa reunaehtoja rahoitusjärjestelmien hyväksymiselle. Saksalaislehden mukaan on vakavasti otettavia argumentteja sen puolesta, että Kreikka-laina ja Euroopan vakausmekanismit ovat eurooppalaisen lain vastaisia.

Originellit ranskalaiset ministerit ovat myöntäneet, että vakausjärjestelmät on luotu vastoin sääntöjä yhteisen tahdon oltua niin vahva. Sitä lavertelua onkin kaikkialla eurokriittisissä piireissä tervehditty ilolla. Ranskan pankeilla on massiviset lainat Kreikalle, ja siinä syy miksi ne ei halua tukea pankkien vastuiden kasvattamista. Siis Ranskalla on arvattavasti omalehmä ojassa ja vahvasti.

Lisäpontta spekulaatioille antaa perustuslaillisen tuomioistuimen presidentin kesäkuun alussa antama lausunto. Andreas Vosskuhle mukaan tietyt EU-sopimukset voivat rikkoa Saksan perustuslaillista identiteettiä. Lausuntoa on tulkittu harvinaisena ennakkopaljastuksena käsittelyssä olevista asioista. Uutistoimisto DPA on tulkinnut, että se liittyisi nimenomaan EU:n pelastusrahastoihin.

Vaikka tuomioistuimen näkemys ei kaataisikaan EU-suunnitelmia, se kertoisi saksalaisten kasvavasta kriittisyydestä EU-tukia kohtaan.Tuomioistuimen on tarkoitus ratkaista valitukset heinäkuun alkupuolella. Se tulee olemaan erityisen tärkeä päätös Kreikalle ja koko Euroopalle erityisesti. Rahaliitto natisee silloin liitoksistaan.

Suomessa on suurta vastarintaa Kreikan tukemiseen etenkin perussuomalaisissa ja vasemistossa. Pääministeriehdokas Katainen on pitänyt niitä ehdottoman tärkeinä Suomen talouden vakaudelle. Ylivelkaantuneiden jäsenmaiden pelastusoperaatio on esitetty yleisölle ainoana vaihtoehtona. Sitä se ei silloin ole jos manööverit todetaan perusteiltaan laittomaksi.

Euroopan talous- ja rahaliiton (EMU) neuvottelijat tiedostivat uhkan, joka on nyt realisoitunut: yksittäisen jäsenmaan velkakriisi voisi tuottaa ulkoishaittoja, jotka mahdollistaisivat säästäväisempien jäsenmaiden kiristämisen.

Siksi Maastrichtin sopimukseen sisällytettiin nykyisen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 125 artikla, joka kieltää unionia ja jäsenvaltioita omaksumasta toisten jäsenmaiden velkaongelmia. Nyt tuon pelätty ennakko-optio on lauennut käsiin. Voiko sitä enää selvemmin sanoa? 

Tämän no bailout–klausuulin tehtävänä oli sitoa unionin ja jäsenmaiden kädet, jottei kenellekään syntyisi kiusausta ajautua kriisiin ja heittäytyä muiden syliin.Perussopimusten laatijat eivät osanneet ennakoida poliittisten realiteettien voimaa. Suomen osallistuessa voimalla tukioperaatioihin myös Suomi on liittynyt mahdollisten lainrikkojien joukkoon. Onko tosiaan niin ettei hätä lue lakia?

Tukitoimien laillisuutta on puolusteltu mm. kahdella argumentilla. Ensimmäisen mukaan sääntöjä ei rikota, koska SEUT 122 artikla sallii tukitoimenpiteet euromaan kärsiessä luonnonkatastrofista tai muusta kriisistä, joka ei ole sen hallittavissa. Eihän tässä tapauksessa kyseistä pykälää kuitenkaan voida soveltaa velkakriisiin; kyse on valtion itse aiheuttamasta ongelmasta.

Nämä ovat uskomattoman suuria asioita pienen ihmisen käsittää. Euroopan unionin perustussopimukset on onneksi tehty Euroopan kansalaisten talouksien suojaksi taloudessaan leväperäisiten jäsenvaltioiden lisääntyvissä vaateissa.

Jos perussopimuksia ei noudateta käytännön ratkaisuissa - olemme lienee pahemmassa kuin pulassa. Onneksi nuuka Saksa on usein talousasioissa koko Euroopan omatunto ja viimeinen mohikaani.

Ado Sakari Ala-Krekola

Kouvola

LUTKALIIKE RANTAUTUU MYÖS SUOMEEN

NO MEANS NO - ON YKSI LIIKKEEN ISKULAUSE

Heräsin taas elämään kun luin lehdestä maailman uusimmasta pähkäilyn aiheesta - niin sanotun "lutkaliikkeen" synnystä.  Suurin kardinaalimunaus on miehen ja etenkin virkamiehen puuttua naisten puketumiseen. Siksi tarkastelenkin asiaa muinamiehinä puhtaasti kiintoisana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Poliisin sovinistisen ohjeen mukaan naisten pitäisi välttää "lutkamaista" pukeutumista, mikäli he eivät halua joutua seksuaalirikoksien uhreiksi. Herää tietysti aiheellinen kysymys missä se "vaaran" raja ylityy, lienee jossain vesirajan paikkeilla.

Yliopistossa puhuneen torontolaispoliisin "sitä saa mitä tilaa" -asenne raivostutti ehdotonta vapauttaan vaalivia naiskuulijoita. Paikallinen ratsupoliisi King lisäsi vettä myllyyn ja kehottamalla opiskelijanaisia pukeutumaan säädyllisesti, jotta he eivät joutuisi raiskauksen uhreiksi. Opiskelijat päättivät pistää stopin naisten syyllistämiselle.Tästä alkoi varsinainen uuden naisliikkeen lumipalloilmiö, maailmanlaajuiset SlutWalk-marssit. Sen jälkeen liike on levinnyt useisiin eri maihin.  Protestiliike  tuli vauhdilla myös Eurooppaan ja naiset osoittivat mieltään Pariisissa toukokuussa 2011. 

Ensimmäinen lutkamarssi järjestettiin Torontossa huhtikuussa. Sittemmin liike on levinnyt vauhdilla ympäri Pohjois-Amerikkaa. "Me olemme saaneet tarpeeksemme" -kylttien kanssa marssivat kanadalaisten jälkeen amerikkalaiset.   Aihe on puhuttanut monia ja sosiaalisen median avulla organisoitunut liike on tavoittanut tuhansia lutkamyyttiin tympääntyneitä amerikkalaisia Chicagosta Texasiin. "Lutkaliike" tuli vauhdilla Eurooppaan ja osoitti mieltään Pariisissa toukokuussa 2011.

Liikkeessä ei ole kyse vihasta vaan turhaantumisesta vallitseviin stereotypioihin ja myytteihin. Ollaan lopulliseti kyllästytty naisten loputtomaan alatyyliseen syyttelyyn. Aktiivisuutta selittää tapahtuman järjestäjien mukaan naisten nimittely ja syyllistäminen on entistä yleisempää.

Maailmalla leviävä naisliike  on saapumassa myös Suomeen kuinkas muutenkaan!.Virallisesti Naisasialiitto Unioni päättää omasta osuudestaan ensi hallituksen kokouksessa. Naisasialiitto Unioni on poliittisesti sitoutumaton feministinen kansalaisjärjestö, jonka tavoitteena on naisten aseman parantaminen ja sukupuolisyrjinnän poistaminen jo vuodesta 1892.

Myös SlutWalk-liikkeen suomalaisaktivisti vahvisti, että marssi ollaan aikeissa järjestää. Helsinkiin on suunnitteilla loppukesästä marssi, joka seuraisi kansainvälisiä esikuvia. 

"Suomalaiset yksityishenkilöt ovat järjestämässä tapahtumaa Helsingissä, ja Naisasialiitto Unioni tukee alustavasti asiaa", kertoi Naisasialiitto Unionin vs.pääsihteeri Johanna Pakkanen taannoin.  Tavoitteena on ollut muun muassa korostaa naisten oikeutta valita itse vaatteensa ilman pelkoa seksuaalisesta väkivallasta. Marssijat ovat myös halunneet puhdistaa "slut"-sanan sen likaisesta kontekstista. Tämä lienee aika mahdoton tehtävä, koska termiin liittyy lajityyppinä myös tietty leväperäinen käyttäytyminen?. 

Minun mielestäni naisen vapautta valita omaperäinen naisellinen puketumistyyli tulisi kannustaa arvostaa ja kunnioittaa. Lutka nimitys on sinänsä selvästikin sietämätömästi naista halventava ilmaus. Henkilön ulkoinen tyyli ja vaatekaapin sisältö on jokaisen oma valinta, eikä sitä tulisi viranomaistoimin eikä muutenkaan puuttua. Vain vaatetuksen täydellinen puuttuminen kadulla liene ainoa poikkeus.  

Olen täysin lutkaliikkeen teesien ja oikeutettujen tavotteiden takana. Muuhunkaan kantaan en voi miehenä harrasterunoilijana  ja naisten vilpittömänä ystävänä päätyä. Lopetan enemmän avautumiseni tähän.

Protestin järjestäjien kesken kädenvääntöä on käyty vain itse lutka-sanasta, jonka käyttö jakaa osallistujat kahtia. Lutkaliikkeen ajatuksena on, että lutka-sanan, kuten minkä tahansa naisille annetun haukkumanimen, haltuunotto vähentää sanan painoa ja voidaan näin nähdä voimaannuttavana. Osalle australialaisnaisista sana on kuitenkin hankala. Osallistumista itse tapahtumaan se ei ole kuitenkaan vähentänyt, sillä sanoma on monelle tärkein.   

Odotan suurella mielenkiinnolla liikkeen rantautumista myös Kouvolan katukuvaan ja etenkin minkälaisia kannanottoja puketumistyylillä halutaan täällä viestittää. Me miehet voimme myös kokea voimaannuttavan elämyksen marssin antia katsellessa. Mene ja tiedä kuinka asialle  käy.

Ado Sakari Ala-Krekola
Kasarminmäki

PUHJON TONTIN MENETYS HARMITTAA MONIA KOUVOLASSA

KOTIHARJUN KANNALLA ON  JOHTAVA LÄÄKÄRI KATI MYLLYMÄKI

Yhdeksi uuden Kouvolan sairaalan paikaksi kaavailtu Puhjon alueen menetys harmittaa varmaan monia politikkoja. Se on uusin tapaus sarjassa Kouvolan virkamiesten haparointi. Kouvolassa ei näköjään aina noudata valtuuston selkeitäkään linjauksia viranhoidossa mukisematta. Johtosääntöjen tulkinassa valvonnassa ja keskinäisessä tiedotuksessa lieneen joitain puutteita? 

Kouvolan valtuustoryhmät pääsivät viime viikolla yksimielisesti alustavaan sopuun uuden sairaalan rakentamisesta. Kouvolan valtuutetuille olisi kuitenkin pitänyt tarjota hyvä vaihtoehtoehto sairaalan paikaksi. Siitähän kansanvallassa on periaatteessa kyse. Pakostakin herää kysymys oliko se todella unohtaminen vai harkittu teko?  Haluan uskoa se oli viuhahdus ei kun lipsahdus - karmean suuri lipasahdus!.

Alustavasti oli selvää suurin kiistakysymys valtuustossa tulee olemaan uuden sairaalan paikka.  Kouvolan virkamiesjohto ja osa poliitikoista on liputtanut näkyvästi Kotiharjun puolesta. Tätä sijaintivaihtoehtoa on kuitenkin epäilty maapohjan, liikennejärjestelyjen ja alueellisten seikkojen näkökulmista. Osa poliitikoista näkee, että Kotiharjussa palvelut keskittyisivät liiaksi vanhaan Kouvolaan. Keskitys tuo kuitenkin tässä tapauksessa haluttuja säästöjä ja toiminnallista juohevuutta. Suoalueen pohjustaminen on kieltämättä kallis ratkaisu ja se kyllä tietääkseni nykyään onnistuu hyvin - kova pohja on 8-10 metrissä. Se rajottaa tietysti olennaisesti vain kellarikerrosten rakentamista.
 
Kokonaistarkastelussa Ratamo-hankkeen ja myös  palveluverkkoremontin kannalta paikka on nyt mielestäni paras. Kouvolan johtavan ylilääkärin Kati Myllymäen mukaan liian sairaalan syrjäinen sijainti romuttaisi terveyspalveluiden Ratamon sen KoTePa-hankeen ajatuksen koota sosiaali- ja terveyspalvelut yhteen. Myllymäen mielestä palvelukeskus pitäisi järkevästi sijoittaa saman katon alle keskustaan. Se mahdollistaisi yhteistyön yksityisten toimijoiden ja terveydenhuoltoalan oppilaitoksen kanssa. Tämä onkin mielestäni paras tie palvelujen olennaiseen vaadittuun tehostamiseen. Johtoajatusta ei pitäisi repiä.

Poliitikkojen puheissa Puhjo on noussut vaihtoehdoksi selvästi vahvemmin kuin palveluverkkopapereissa. Puhjo nähdään hyvänä kompromissina, joka saattaisi tyydyttää niin Kouvolaa kuin Kuusankoskeakin ja muita kaiken keskustaan ahtamista vastustavia  valtuutettuja. Pitäisikö kompromissi tehdä ja hyljätä hyvin suunniteltu monipuolinen valtakunnallisen pilottihankkeen mukainen  asiakaslähtöisyys. 

Näyttää vahvasti siltä, että Puhjo on suhmuroitu mahdottomaksi vaihtoehdoksi. Kaupunki ei omista maata lunastusmenettelyssä vuonna 2010 tapahtuneen käsittämättömän virheen vuoksi. Kouvola ei maksanut alueesta lunastuspäätöksessä määrättyä hintaa, vaikka päätöksessä näin selvästi ohjeistettiin tekemään. Voiko tosiaan julkishallinnossa noin toimia?

Ainoa keino saada Puhjon maa-alue pikaisesti kaupungille voisi olla maksaa maasta selvästi lunastustoimikunnan päätöstä korkeampi hinta. Löytyykö jo muutenkin tiukan taloustilanteen kanssa painiskelevilta luottamushenkilöiltä tähän halukkuutta - tuskinpa vaan?. Vaihtoehdoiksi jäänevät Kotiharju ja Sairaalanmäki. Näistä vaihtoehdoista voi yhteisymmärryksen hierominen olla vaikeampaa.  

Sairaalanmäki olisi selkeätä paluuta funkkis menneisyyteen ja toisi mukanaan tukun uusia suuria ongelmia ja kalliota pitäisi louhia. Kävi miten kävi paikan suhteen, toivottavasti Kouvolan sairaala-asia saadaan vitkaan päätökseensä ja rakennuttua mahdollisimman pian.

Ado Sakari Ala-Krekola
Kouvola

KOUVOLAVISIO 2030 ON LUOVA KURKOTUS TULEVAAN

KOUVOLAN KESKUSTA SAANEE UUDEN VISIONÄÄRISEN YLEISILMEEN

Kouvolan keskustan uusvisiointi pohjoisen Kymenlaakson uljaaksi
kasvukeskukseksi on käynnistetty. Visiota voidaan arkikielellä kutsua myös unelmaksi. Visio on arkijohtamisen peruskivi. Kouvolavisio 2030 keskustankehittämisseminaari kokosi yhteen joukon tutkijoita, yrittäjiä, kiinteistönomistajia, virkamiehiä ja muita kaupunkikeskustan kehittämisestä kiinnostuneita Kouvolan valtuustosaliin.  

Päivän aikana kuultiin sekä Kouvolan keskustan historiasta että menneiden vuosikymmenien suunnitelmista ja tarkasteltiin nykytilaa sekä visioitiin uutta tulevaisuutta. Keskustan kehittäminen herätti vilkasta keskustelua ja ideointia. Kouvola kaipaa kyllä tarkaan harkitun uuden keskustasuunnitelman ohjenuoraksi tulevaan.Lienee selvää Kouvolaa ydinkeskustaa on kehitettävä tarmolla vetovoimaiseksi palveluiltaan kattavaksi paikaksi.  Näin muodostuu myös ihmisten mieluisa asuinsija.  

Seminaarin osanottajien palaute päivästä oli erittäin myönteinen.Kouvolan keskusta on mielestäni nykyään mielletty aivan liian pieneksi. Se on vanhaa pienkunta perua ja liian itsekästä nurkkakuntaista ajattelua. Kuntaliitos toi väljyyttä runsaasti. Tilaa on nyt kaikille visioille nyt riittävästi  ja rakentamatonta maata todella kosolti. Tässä asiassa on syytä havahtumiseen kaikilla osapuolilla ja koko kaupungin väestöllä.  Keskustan kehittäminen käynnistyi 1990 Markelininvision professori Antero Markelinin yleiskaavallisen suunnitelman myötä. Se pitää päivittää ottaen huomioon avartava kuntaratkaisu.

Myös Kuusankosken keskusta kuuluu mielestäni kehittyvän uuskaupungin kasvuun ajateltuun keskusta-alueeseen. Kymijoen rantojen avaaminen saavutetavuus ja radikaali maisemallinen ideointi yhdessä maanomistajien kanssa tulee noteerata keskustavisiossa varsin korkealle . Kymijoen kaupunki idea ei ole pakolla  puristettu. Onhan jokien hurmaa ja luonnollista kauneutta niiden lumoa aina ihailtu. Niiden rauhallista verkkaisuutta on maisemassa hyödynnetty kaupunkisuunnitelussa kaikkialla iät ajat. Turha on puhua Kymijoen oleva sivussa. Ainakin pitkissä papereissa se voi hyvin olla  perusidea ja yksi kaikki kokoava keskeinen lähtökohta! Kouvolan ei välttämättä maaoloista johtuen kasva luonnostaan Kymijoen penkerelle, siksi ajatusta on tarmokkasti kaavailtava. 

Kouvolan ydinrakenne on ihmiselle pikkuasiallinen rypäs ja osin on tapahtunut ikävää rakennusten alaslyöntiä. Pohjimmiltaan uusrakentaminen on ollut pelkää kiihkeää kasvua. On tässä kuitenkin kaikkien meidän idealistien muistettava, todella hyvääkin on erittäin paljon. Etenkin kestävän kehityksen luonnontalouden ja luontosuhteen kannalta arvioituna.Mutta kasvuhuumassa  on rakennettu osin ylisuuria kirkkomaisia massoja ja kirkoista tehty on tehty markettimaisia.

Nyt niiden mustaharmaata outoutta hiukan hävetään ja heitetään niistä sarkastista huulta. Elävä vanha torikin kuivui niiden kaiken kattavaan kuolettavaan varjoonsa. Suomalaisen juurevan rakennusperinteen puute on tullut ajottain ikävästi ilmi.  Kehitys onkin osoittanut ne oman aikansa luonteviksi ratkaisuiksi. Niitä ei tosin lueteltu uudessa Kouvolan rakennushistoriallisia kerroksia tarkastelevassa julkaisussakaan! Kirjan asiantuntijan valinta kertoo niistä kyllä karua kieltään. Läksy lienee nyt opittu, lopetan sinänsä turhan torani tähän. 

Uudessa Kouvolassa visioiden tulisi olla harkitun särmikkäitä. Jotenkin linjakkasti erottautumalla löytyy kiinnostava kouvolalainen avara keskusilme. Siinä pitää olla myös valtakunnallisesti kiintoisia oivaltavia väläyksiä. Ne jos mitkä herättää hyväntahtoista hyrinää kansalaisten rintamuksissa.  Jokin kaupunkisuunnittelun huippuvisionääri toisi varmaan Kouvolaan täysin uuden tuoreen näkökulman. Uutta suuntaa ja selkänojaa tarvitaan, sanoisinko isällistä mentoorista viitoitusta. Kenties omat vahvuudet toisen näyttämänä sulatettaisiin paremmin. Näin se on aina ollut Suomessa tapana toimia kaupunkisuunnittelun sokkeloissa. 

Kouvolan tulisi olla tulevaisuudessakin puistomainen luontokaupunki. Matalaa kaunista puistojen reunustamaa rakennuskantaa olisi eritysesti suosiva. Keskusta on kuitenkin nähtävä jo nyt  laajana moninaisena kokonaisuutena. Tulevana luonnollisena visioelementtinä olisi oltava verkaan virtaava Kymijoki kuin Tampereen Tammerkoski tai Pariisin Seinjoki. Keskustan suunnitelussa on oltava selkeä uudistuslinja, johon liittyy laaja asiantuntija ja kansalaiskeskestelu. Välitön keskustan tuntumassa oleva maaseutu on näissä visioissa myös huomioitava. Vastakkainasettelu on täysin turhaa. Toinen tukee toistaan mainiosti ja molemmissa on puolensa! 

Kouvola 100 000 asukkaan työssäkäynti alueen hallinnollinen ja kaupallinen keskus.  Meillä on toimiva asukkaitaan viihtyisyydellä ja hyvinvoinnilla palkitseva monipuolinen kaupunkirakenne. Visioinnin kirkonharjalla istuvat arvon maanomistajat  kaavoitusarkkitehdit ja kaupunkisuunnittelijat. Virkatoiminen kaavoitus ovat  pitkäti yhteiskunnan vakaissa käsissä.  Hyvällä avoimella yhteistyöllä kasvaa tyytyväisyys ja hyvä elämä koko Kouvolaan. Uskoo sen ken haluaa.  

Kouvolassa on kova tekemisen meinki, tämä on ainoa oikea suunta. On suunnattava kirkkaat kouvolavisiot valoisan tulevaisuuden rakentamiseen kaupunkilaisille. Dynaaminen  Kouvola 2030 - Kymijoen kaupunki on hyvinkin pian kaikkien ihmisten nähtävillä.  Tässä on minun ihka oma kotikaupunkivisioni, jokainen vai rakentaa tykönään omansa.

Ado Sakari Ala-Krekola

Kasarminmäki

REPOVEDEN KANSALLISPUISTON HAUSKAT LEMMENLUKOT

LEMMENLUKOT OVAT PARISUHTEEN VIIMEINEN VARMISTUS

Minua vanhaa patua ovat jo jonkin aikaa ihmetyttänyt ilmeisen tarkoituksettomat munalukot sillankaiteissa. Ajattelin niiden liittyvän jotenkin veneisiin? No nyt sain vihdoin viimein niihin vallan hauskan kattavan selityksen. Lemmenlukkoilmiö on alkanut levitä Suomeen. Lemmenlukon perinne juontaa Unkariin, veljesmaan rakastavaisille tuli 1980-luvulla tavaksi ripustaa lukko Pecsin kaupungin porttiin. 

Rakastavaiset ovat alkaneet lukita lempensä Suomessakin eri siltoihin. Helsingissä ja Tampereella siltojen kaiteisiin on ilmestynyt munalukkoja, joista löytyy rakastavaisten nimet ja päivämäärä. Helsingin rakennusvirasto tiedottaa, että joissakin silloissa on yksittäisiä lukkoja, mutta toisissa jopa parikymmentä kappaletta. Rakennusvirasto toivottaa siellä onnea kaikille lukkopariskunnille ja minä empimattä onnittelen myös. Toivottavasti Kouvolassa kukaan ei kysy keltään mitään!

Maailmalla lukkojen kiinnittäminen on paikoin kielletty. Helsingissä lukot poistetaan vain, mikäli siltaan joudutaan tekemään korjaustöitä. Varsin joustavana humaani ja hieno päätös! Lukoille ei osoiteta mitään tiettyä siltaa. Maailmalla lemmenlukkoja on kiinnitetty siltoihin paljon muunmuassa Firenzessä, Roomassa ja Soulissa.

Helsingin kaupunki sallii niin sanotut lemmen- ja rakkauslukot lennosta.   Siltojen kaiteisiin on ilmestynyt munalukkoja, joita koristavat sydämet plus kahden henkilön nimet ja päivämäärä. Lukot symboloivat rakkauden kestävyyttä. Ei niitä vielä ole samassa mittakaavassa kuin esimerkiksi Latviassa Riiassa, jossa ei voi olla huomaamatta lukkoja.

Kouvolakin on kaikessa uudessa mukana kärkijoukossa, kuinkas nyt muutenkaan suurkaupungeissa ovat kaikki uudet trendit vallattomana läsnä. Kehityksen rattailta ei saa tipahtaa, eikä varsinkaan eno saa tippua veneestä. Kaikki keinot avioliitojen koossa pitämiseen on tehtävä meilläkin Kouvolassakin. Papin aamen kun ei kaikkea nykyisin kata? Huumorilla pelastetaan monia kiikunkaakun parisuhteita.

Repoveden kansallispuistossa roikkuu noin parikymmentä lukkoa Lapinsalmen riippusillan kaiteissa. Vankkana mielipiteenäni on kyllä ne mellä Kouvolassakin ne on ehdottomasti sallittava. Kaikki hyöty sataa kaupungin omaan laariin että ropiseee, kysykää vaikka perusturvalautakunnalta. Laiturit lahoaa äkkiä lahosuojan puutteessa luonnostaan, mutta lemmen tulisi leiskua aina uuden tuoreena! Tai sitten liitot on ainakin jotenkin lukuittava, vaikka sillan kaiteeseen?

Kuusi vuotta sitten lukkoja oli Repovedellä yksi tai kaksi, mutta viime vuosina ne ovat ryöpsähtäneet.  Hääpareilla on puistonhoitaja Tervosen mukaan tapana kiinnittää lukko ja pudottaa laivamatkalla avain Repoveden syvimpään kohtaan. Meillä Kouvolassa on tämäkin kehitetty huippuunsa.

Hyvä juttu Kouvola Rulettaa taas. Jos jompikumpi haluaa purkaa avioliiton, pitää avain käydä sukeltamassa. Todella vaikeaa on niiden parien Kouvolassa erota - lähes mahdotonta? Vuohijärven syvin kohta on 75 metriä, joka sijaitsee Lautaniemestä kaakkoon noin Selkäluodon tasalla,  tiedoksi morsioille ja sulhoille myös.

Uimakoulujen supistamistakin olisi syytä ehkä harkita! No ei nyt sentään tuhansien järvien maassa ja Kymi-joen kaupungissa. Hyvää lukkokesää kaikille parisuhteeseen sukeltaville.

Ado Sakari Ala-Krekola
Kouvola

SÄÄTYTALON HALLITUSVÄÄNTÖ ON UUDEN PERUSTUSLAIN TESTI

TASAVALLAN PRESIDENTIN ASEMAN HEKENNYS OLI VIRHE

Säätytalolla on möyhenetty eduskunnan arvovaltaa ja testattu uuden perustuslain toimivuutta. On ajettu hartiavoimin politiikkaa sisään politiikkaan. Se tässä onkin parasta mitä kansalainen voi tässä tilanteessa toivoa. Radiohiljaisuus on aiheuttanut epämääräisiä puskapuheita medialle. Neuvoteluissa olleet kuunteluoppilaat  ovat päässeet vuotamaan omia tulkintojaan aiheeseen. On väitetty, ettei kiirettä muka ole mihinkään. Kiire lienee vain joillain eduskunnan kesälaitumille tai kuten tarkemmin sanotaan istuntovapaalle.?

Neljästä suurimmasta kolmen olisi nyt otettava lusikka kauniiseen käteen ja neuvoltava uusi hallitus rivakasti kasaan!. Timo Soinilla on muiden kolmen mukana nyt tuhannen taalan paikka. Hänen käsissään on nyt ilmeisen villin konin ohjat! Heiltä voi nyt odottaa isänmaallista otetta, kiitos 1939 -1944 kai velvoittaa.  Kiitos ei käpykaartiin haikailua keltään toivottavasti enää. Kansa on puhuntut vaaleissa todella selkeästi. Uutta suuntaa asioihin tarvitaan. Raikkaita ratkaisuja kansalaiset odottavat kuumeisesti.

Kaiken tämän pelin hien ja nihkeyden taustalla on Timo Soinin pöytään iskemät euro-ukaasit  ja epätieto heidän kotimaan tavotteistaan. Suvereeni voittajahabitus ahdistaa todella pahasti muita vallanjanoisia! Herkät korvat on nyt auki kaikilla puolueilla. Soinin ymmärrettävä suoraselkäisyys jumiutti muidenkin kannat lähtökuoppiin.  Siksi nyt kaikki suosio sataa suoraan perussuomalaisten laariin. Kansantahto oli vanhan hallituspohjan selkeä tappio ja muutosta halutaan toivossa vahvoina. Vanhan pohjan jatko sellaisenaan olisi tyrmäysisku kansanvallalle!  Edesmennyttä Urho Kekkokostako tässä nyt tarvittaisiin runnomaan päätöksiä? Hänen aikanaan  tiedettiin ainakin kuka oli isäntä isäntien talossa.

Hallitusneuvottelut ovat uuden perustuslain ensimmäinen käytännön kokeilu. Testi tehdään ennalta arvaamattomissa oloissa, tätä jytkyä kun ei koskaan pitänyt tulla eteen. Vaikeuksia tuli vastaan heti ensimmäisellä kerralla. Perustuslain uudistuksen linja on eduskunnan korostettu asema ja presidentin aseman heikennys. Presidentiltä vietiin valta kahdessa tärkeässä asiassa, hallituksen muodostamisessa ja uusien vaalien määräämisessä.

Hallituksen muodostaminen on nyt kokonaan eduskunnan käsissä ja tuloksen näemme nyt. Samalla myös eduskunnan asema kansan silmissä laskee. Jos eduskunnasta puuttuu asiallinen luonnollinen enemmistö, niin ei sitä sinne hallitusneuvottelijoiden leipomana hevillä synny. Tarvittaisiin kansanvaltaista ulkopuolista näkemystä ja se olisikin viisasta paluuta menneeseen. Presidentin asemaa Suomessa ei saisi enää heikentää, hänellä on suora kansan enemmistön tuki vaaleissa. Siinä instituutissa on paljon historiassa havaittuja vahvuuksia, jotka vain kirkastuvat kriisien keskellä. Sanoisiko se on kansanvallan tuplavarmistusta.

Eduskunnan hajottamisesta ja siis uusien vaalien määräämisestä presidentti voi päättää vain pääministerin esityksestä. Kuka todellisessa vallassa istuva pääministeri esittäisi eduskunnan hajottamista? Hänen valtansahan perustuu sen tukeen? Uusi perustuslaki todistaa nyt kuinka kansanedustajat ovat vaikeuttaneet asioiden sujumista. Laissa on sudenkuoppia!Parlamentarisemman perustuslain suunnittelijat ja tukijat olivat pääasiassa kokoomuslaisia ja sosialidemokraatteja. Tuloksia niitetään nyt näissä nihkeissä voimattomissa väännöissä 2011. 

Pattitilanne on pitkälti seurausta väärin ymmärretystä parlamentarismista. Se lähtee siitä väärästä oletuksesta; vain eduskunta olisi ainoa demokraattinen elin. Arvoa ei anneta sille, että myös presidentti nojaa valtansa suoraan kansaan ja että niissä vaaleissa edelleen äänestysprosentit ovat korkeimpia kaikista vaaleista. Suomalaisten käsitykset presidentin asemasta ovat aika lailla toisenlaiset kuin eduskunnan. Hänen asemasa on etenkin tunnetasolla vielä erityisen vahva!. Sille tulisi antaa arvo. Turhaan sinne uurnille ei mennä!

Kansanvallan nimissä tarvittaisiin myös presidentin itsenäistä otetta. Hän totesi kansanvallan voittaneen vaalit. Presidentti Tarja Halonen on sanonut hallitusneuvotteluista, ettei hänen aikansa ole vielä. Oikeastaan se ei tule ollenkaan, eikä se ole hänen vikansa. Arvojohtajan vaikutus on paljolti juhlapuheissa ja perinteisesti ne eivät vaikuta Suomessa paljonkaan päätöksiin.

Presidentti on hallituksen muodostamisprosessissa täysin sidottu eduskunnan enemmistöön, jota oikeastaan ei edes nyt suvereenina ole. Eduskunnan hajottamiseenkin presidentti tarvitsee pääministerin aloitteen, sitä saakin sitten nykyisin odottaa todella kauan! Pääministeri ja toimitusministeriö meillä toki on mutta vain paperilla enää - vallattomana postitomiston hoitajana. Uutta hallitusta kaivataan Suomelle kipeästi. Meillä on hallituskriisi, mutta myös vaalituloksella ja  perustuslain viime muutoksella on siihen suuri vaikutuksensa.

"Kuka sen saa, kun kansa saa vallan", oli runoilija-kirjailjan Haavikon kyyninen toteamus.  Säätytalon hikinen vääntö on yksi vastaus kysymykseen. Valta ei ole kellään, ellei todellista  uutta luovaa johtajuutta ja riittävää nöyryyttä vaalituloksen edessä löydy. Näissä haminoissa on Suomessa elettävä.

Ado Sakari Ala-Krekola
Kasarminmäki