 |
| TÄTÄ HERRAA ON SATUNNAINEN MATKAILU AVARTANUT? |
Minä lähden tästä turistina nyt Kouvolaan!
Kouvolan matkailun ruotiminen ja kriittinen polemiikki on paikallaan, mutta minä antaisin kaikkien kedon kukkien kukkia. Matkailuyrityiset haketuvat sinne missä on olemassa oikeita viisasten kiviä. Lapissa luotetaan puhtaaseen luontoon, niin miksei myös Kouvolan korpimailla ja murtovesien lauhkeissa järvissä ja kaloja kuhisevissa virroissa olisi virkistystä ja matkailullista vipuvoimaa?.
On täysin selvää, että Kymjoki on matkailullisesti ja virkistyksen kannalta täysin käyttämätön vesistö. Ei muuta puhetta sen tiimoilta. Toivottavasti siihen keskitytään kaikella Kinnon ja kaupungin matkailullisella toimistotyöllä. Nyt Kouvolassa on vesitöä vaikka mulle myydä, josta oli vanhassa Kouvolassa huutava pula. Maisemallinen valtakunnallinen valtaväylä on edelleen täysin kirjottamaton matkailullinen valttikortti.
Repoveden kansallispuiston matkailuyrittäjyys on sinänsä arvokasta pikkusievää puuhastelua ja ei tuo sitä rahallista hyödytä Kouvolalle niin kuin sen arvolta voisi odottaa. Sanon sen erityisen painokaasti siellä on jo 80 000 "asiakasta" mutta missä se menestys näkyy? Tilanne on jo täysin kestämätön. Se on Suomen vuoden retkimatkailukohde luontonsa puolesta, mutta ei missään nimessä mikään bisnesveturi toimeentuloa tuovilta oheispalveluiltaan. Sitä ei haluta tai ei osata hyödyntää kuten pitäisi.
Kuuntelin Yleltä Repoveden alueen matkailuyrittäjien haastatteluja, puheissa kuulsi lievä bisnesepäusko paikan palvelutarjontaan? Kun kysyttiin majoituspalveluista vastaus oli, on jokunen mökki ja aika täyttä on. Kaivattiin pitkospuita pohjoisosiin ja valtion puita nuotioon, ettei tarvis "kiertää" ja tehdä omia tulia teltta ja retkipaikkoja nysvätä. Eikö tämä kerro jo jotakin ns. "tarjonnasta"? Ateriapalveluiden saatavuutta kysyttäessä vastaus oli; "Makkaraa voi aina paistaa. Jos joku voisi järjestää vaikka keittoruokaa, se olis mukavaa kun itse ei enää jaksa tarjota". No onhan se täysin ymmärrettävää kaikella on tapansa ja aikansa.
Anteeksi vain arvon seudun matkailuyrittäjät Te elätte edelleen 60-lukua Löppösen luolassanne, siellä erityisen hienon Repoveden Kansallispuiston lähteikäässä sydämessä ja sen lauhkeilla laitamailla. Muistutan kuitenkin, Kinnon suunnittelemana oli aito ja oikea yleishyödyllinen kansallipuiston vahvuuksiin pureutuva Repoveden luontomatkailukeskus. Kummalista sinänsä, se oli teille vain uhkatekijä ei kasvun mahdollisuus. Sehän olisi lisännyt ilmaiseksi todella reilusti volymianne? Miksi ihmeessä Jari Larikkakin eksyi vain yksittäistä kapakoitsijaa tukemaan ja sen suppeita rajattuja etuja suojaamaan? Järki käteen Kokoomus!
Kinnon suunnitelmia on moitittu "nurkkakuntaisiksi", Reijo Vaurulan matkailun näkymien ylivarovainen realisimi on perusteltua. Mihinkään entisenlaiseen kikkailuun ole enää Kouvolan elikeinotoimessa varaa. Ei kaupungilla ole mahdollisuutta nykyisessä taloustilanteessa mihinkään epäonnistumisiin ja kalliisiin hiekkaan valuviin kokeiluihin. Toista oli silloin kun Kouvolan kassassa on 100 miljoonaa markkaa ylijäämää. Sellainenkin tilanne on kuulemma Kouvolassa joskus ollut!
Jos olisi rohkeutta löytynyt olisi voitu rakentaa niillä raahoilla todella hieno matkailua ja kaupunkilaisia palvelava kylpylämaailma. mutta eihän sellainen "rehvastelu" rautatiekaupunkiin sopinut. Suu säkkiä myöten kii ja omat eväät mukaan vaikka saumoista repeili ja rasva valui housuille!.
Kuitenkin on selvää kuten Reijo Vaurula sanoo; Ilman suuria investointeja matkailuun ei synny mitään kunnon uutta volymia seudulle. Tykkimäki ei ole uusi eikä kumma idea, mutta yli 200 000 kävijää vetää hienosti! Repovesi vetää ilman luontomatkailukeskusta 80 000 tuhatta patikoijaa. Jos sillä olisi iso asiallinen Luston-tyyppinen korpi- ja järviluontoon perustuva luontokeskus sinne tulisi vähintään samat 200 000 kävijää enemmänkin, se on Lapissa koettu tosiasia! Allegro-juna on vuolas ohivirtaava vauras asiakaskunta! Miettikää Kinnossa tarkkaan sitä ohivirtausta, ei Kymijoellakaan sitä pahemmin siedetä..
Kouvolan matkailun kehittämispäällikkö Reijo Vaurula tekee erittäin hyvää pohjatyötä Master Plan-projektin avulla. Pitää tietää mitä meillä on ja mihin rahkeet riittää - se on järkevää työtä. Kaupungin on pysyttävä tarkasti roolissaan ja luoda puitteita ja osoittaa hyviä mahdollisuuksia.
Kinnon-kehitysprojekti tukee myös parhaiten pienellä rahalla ( 200 000 euroa) matkailuyritteliäisyyttä, suurten investointien puutteessa on viksua kerätä Kinnossa kaikki pienet purot yhdeski palvelutarjonnaksi, jota kaupungin matkailutoimi voi sitten yritäjien tukena esitellä tehokkaasti vaikkapa Pietarissa messulla turisteille.
Internet on nykyään se avaintekijä, jota muiden muassa venäläiset ja muut maksavat matkailijat odottavat pystyäkseen valitsemaan oikean arvoisensa kohteen. Jos ei ole nettisivuja mitään suurta kasvua on turha odottaa.
Ado Sakari Ala-Krekola
Kouvola
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti