MYLLYKOSKEN ALAMÄKI ALKOI KARTELLI EPÄILYISTÄ

 

 Paperijätti UPM-yhtiön operoima seitsemän (7) vuoden takainen kartelliepäily oli alkusoitto tai grandefilaali Myllykoski Oy:n vaikeuksille. Kartellijupakka käynnistyi tammikuun puolivälissä 2004, kun UPM otti yhteyttä Euroopan unionin, Yhdysvaltain ja Kanadan kilpailuviranomaisiin. "Alkoi tulla mitä ihmeellisimpiä asioita esiin", silloinen UPM:n lakiasiainjohtaja Reko Aato-Setälä kuvasi myöhemmin sisäisiä tutkimuksia.

Yhtiö oli omissa sisäisissä tutkimuksissaan havainnut väärinkäytöksiä, jotka liittyivät yhteistyöhön kilpailijoiden kanssa.EU:n komission kartellitutkijat tekivät yllätysratsian metsäyhtiöihin. Toimitusjohtaja Juha Niemelä  erosi tämän jupakan jälkimainingeissä? Niemelä oli alusta lähtien ilmiantoa vastaan. Hän sanoi, että UPM:n hallituksessa prosessi oli puheenjohtajavetoinen.  Joku kusi paparialalla omaan kenkäänsä ja vahvasti, se oli paperinostajan etu pitkässä juoksussa. Tapaus synnytti paperialalla ennen näkemättömän verisen hintasodan.

Tätä ennen Myllykoski Oy perheyhtiö oli selvinnyt suhteellisen hyvin ja tuloskin oli pitkään plussan puolella. Kilpailijan toimesta alkanut prosessi ei johtanut minkäänlaisiin syytteisiin, mutta se käynnisti suurtappiot paperialalla, kun suoranainen dumppaus käynnistyi. Saksan tehtaan osto 1987 oli huippu edullinen, sattui kuitenkin huonoon saumaan.

Alsipissa tuli valtavat alaskirjaukset, osto tapahtui kesällä 2000 ja myynti viime vuonna. Ahlburkin tehtaan vaihtokaupoista tuli miljardi luokan nettovoitto ja menettäjä oli Metsä Serla. Mutta viivanalus ei korjaatunut! Uuden koneen osto Plattingeniin 2007 oli huono satsaus Saksaan ja valmistui myöhässä nykytiedoin vika paikkaan. Sveitsin tehdas meni myyntiin rahapulassa.. Suomessa etenkin UPM ja Stora Enso halusivat osoittaa kilpailuviranomaisille glopaalisti että hintakilpailu toimii käytännössä. Tämä musersi Myllykosken Oy:n tuloksen lopullisesti tappiolliseksi.

Taustalla oli myös vaanimassa Euroopan unionin mahdolliset massiviset korvauvaatimukset, jos hintakartelli olisi todettu olevan tosiasia! Kaksi glopaalia paperijättiä oli päättänyt näyttää samalla pienyhtiöille kaapin paikan. Nämä kaksi olivat voittajia tässä markkinoiden valtaamisessa ja asemien säilyttämisessä rankoin hintakeinoin. Kouvolassakin toimiva yhtiö ei pystynyt näille jäteille niillä hinnoilla yhtään mitään. Myllykoskella on nyt vaarana taajaman työllisyyden romahtaminen, toisaalta jos yhtiö jatkaisi siellä toimintaansa, edes jossain muodossa, osa porukasta saattaisi säilyttää paikkansa. Sitä voidaan vain toivoa kädet ristissä..

Myllykosken heikohkon tuloksen kehitykseen tappiolliseksi vaikutti tietysti myös maaliman laajuinen talouslama ja paperiteollisuuden yleinen huono suhdanne kehitys. Suomipuusta hieokepaperin tuottaminen lienee yleisesti tiensä päässä, koska siitä ollaa meillä yleisesti luopumassa?.Venäjän halpaa puuta ei Myllykoski käyttänyt lainkaan. Kallista kierrätyspaperia käytetään pääasiassa Saksan tehtailla. Legenraadisen pääjohtaja Juuso Waldenin luomaa Myllykoski Oy:tä uhkaa nyt mahdollinen valitettava lakkauttaminen. Tarvitaanko enää Myllykoskella muuta kuin tehtaan historian viimeisen päätösosan kirjoittaminen?

Tehtaan historialliset juuret Myllykoskella, Kouvolassa Kymijoen rannalla ja ulottuvat yli sadan vuoden päähän. Myllykoskella on tehty paperin raaka-aineena käytettävää hioketta vuodesta 1892 lähtien ja ensimmäiset paperikoneet tulivat heti 1900-luvun alussa. Yhtiön palveluksessa on tällä hetkellä noin 500 henkilöä. Miten sille porukalle käy sitä ei kai tiedä vielä kukaan. Se on korkeammissa käsissä.

Yleensä kaikkein parhaat osat säästetään ja huono tuottoiset kuivahkotkin oksat karsitaan aika armotta nykyään. Uupumaton tuloskunto on globaaleilla sijoitusmarkkinoilla ainoa hyväksyttävä talousismi. Amerikkalaisille eläkeläisille osingon määrä on tietysti merkittävin asia. Tuskin ne sinänsä tärkeät hyvätuuliset stetsonipäiset ja kukkahatulliset jenkkit dollareiden nälässään edes tietävät missä Kouvolan tehdas sijaitsee?Who knows this place?

Tämän valossa luulisi teoriassa olevan   paperitehtaalla olevan mahdollista jatkaa tuotantoaan myös myynnin jälkeen. Mutta "kun hevoset nai siinä aitaa kaatuu" ja Myllykoskella saattaa olla se suhteellisen hyväkuntoinen aita tallä kertaa?

Ado Sakari Ala-Krekola 
Kasarminmäki

KOUVOLASSA SUURIN MUUTOS TAPAHTUU KORVIEN VÄLISSÄ?

Olin seuraamassa Kymenlaakson ammattikorkeakoulun jarjestämää Tutkijoiden yön panelikeskustelua  Kasarmimäellä. Panelissa olivat kaupunginjohtaja Lauri Lamminmäki ja muutama muu muutosjohtaja asiantuntijoina paikalla. Framilla istui  johtamistaidon professori, työelämän lait ja muutokset tunteva lakinainen, piipahti suorasanainen nörttijuppi sekä napakka ammattikorkeakoulun rehtori. Arvokas asiantuntija joukko oli valottamassa oman alansa muutosjohto asioita  ja vallitsevaa muutos-suuntaa omilla laajoilla  toimialoillaan.

Hauskana kurjositeettina kuultiin satavuotta vanha työelämän tapaus meijeriskän kesävapaan anomisesta. "Kaksi (2) päivää kesävapaata myönnetään, mutta kaikki tehtävät on kuitenkin hoidettava vapaan aikana". On maailma muuttunut työelämässä! Työuupumus ei ole korvattava sairaus. Kela ei korvaakaan enää pelkän Z-koodin poissaoloja. Tampere ei maksa enää palkkaa näistä päivistä, koska se ei ole sairaus. Uupumus pitäisi kuulemma hoitaa työolojen parannuksena työpaikoilla?

Panelin posiittio oli todella mielenkiintoinen.  Pääaiheen antina mitä on olla kuntahallinnon, työelämän, korkeakoulutuksen, nettimaailman alati muuttuvien olosuhteiden häränsilmässä. Miten pieni ihminen ja toimiva johto näissä kuohuissa sestoo ja sompaa. Vapaa internet on hieno väylä täysin omaehtoisille vapaille mielipiteille! Kokonaan toinen asia on ketä se turhake tunkio ja massivinen tuotettu tietomassa hyodyttää. Asiaa on paljon, puuduttavaa pornoa yli 80% infosta, tärkein loppuasia pitäisi löytää!?

Kuntatalouden osalta Lauri Lamminmäki kertoi kuinka iso prosessi kolmen (3) kaupungin ja kolmen (3) maalaiskunnan toimintatapojen  yhteen sovittaminen oli ollut ja on. Oikeastaan suurin haaste kuntamuutoksessa on ollut erilaisten hallintomallien yhtenäistäminen kaikilta osiltaan. Kaikki oletettu  kunnallinen maantapa ei pädekään  enää uudessa muuttuvassa kunnassamme.Hyvä niin, se on tie harmonisoituun tasapainoiseen muutokseen!

Minkään sektorin yksityiskohtiin Lamminmäki ei viisaana virkamiehenä puuttunut. Kysyessäni häneltä missä toiminnoissa tapahtuu suurin muutos Kouvolassa? "Suurin muutos tapahtuu alaisten korvien välissä" totesi hän lakoonisesti.. Niin eri tyyleillä on asioita hoidettu eri kuntaliitoskuntien hallinnoissa. Kunnallishallinto hakee usein omperäisiäkin ratkaisuja kansalaisten ja kunnallislain ristipaineissa.

Henkilökemioihin ei päästy liiemmin uuden kunnan virantäyttöproseissa vaikuttamaan.Kaikki henkilöstö tuli sellaisenaan uuteen organisaatioon. Kuinka kivulis kuntaprosessi on ollut, kertoi Lauri Lamminmäen kireän punakka ilme. Kysyttäessä kuinka kuntaliitos on sujunut vastaus oli "Ihan hyvin".Toisaalata jos näin todella kentällä on, sen vai nähdä huojentavana tietona koko kuntaväelle Kouvolassa.

Luulen kuitenkin sellaisia välttämättömiä käytännön muutoksia kehittyvässä Kouvolassa tullee tapahtumaan.. Vanhenevan väestön "aiheuttama" 3 prosentin äyripaine vuoteen 2015 mennessä on todella melkoinen haaste kaikille virkamiehille ja päättäjille.

Paikalla oli vain kourallinen väkeä, jota ihmettelin suuresti mielessäni. Tilaisuus oli ilmoitettu olevan Kasarmi ravintolassa, mutta se olikin saman  talon auditoriassa. Sillä ei uskottu olevan osanottajien määrään merkitystä. Näinkö vähän kiinnostaa yhteiskunnallinen muutosprosessi kansalaisia?

Tilaisuudessa oli myös mahdollisuus lopuksi keskustella kaupunginjohtajan kanssa tulevasta muutoksen sunnasta Kouvolan kuntaelämässä. Paljon villoja ei tästä osisosta herunut, asiasta ei paljon keskustelu. Ajateltiinko vain, foorumi ei ollut oikea paikka. Virkakunta valtuutetut päätöksillään hoitakoot kuntamuutos asiamme kuntoon?.

Kaupunkilaisten tulisi keskustella avoimesti virkamiesten ja päättäjien kanssa minkälaisen kunnan ja millä hinnalla kuntalaiset Kouvolasta haluavat? Muulloinkin kun nyt 2011 huhtikuisten kunnallisvaalien alla.


Tapahtuman kustannuksiin osallistui myös Euroopan unioni, mikä tietysti nosti ja korosti tilaisuuden eurooppalaista merkitystä. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun opetusnäkymät ja hyvä oppilaiden työllistymisaste yli 70% ja ennakkoluuloton tapa tuoda uudet muutosprosessit opetukseen oli ilahduttavinta illan antia. Kun Kymijoessa on kyllin vettä virannut, näemme kuinka kuntamuutos ja muun yhteiskunnan möyhentäminen on uus Kouvolan ehoisaa väkeä kohdellut.

Ado Sakari Ala-Krekola
Kasarminmäki

HAJA-ASUTUSALUEIDEN UUSI NS. PASKAVESILAKI ON OIKEUDENMUKAINEN

Eduskunnan käsittelyyn tuleva uusi jätevesilaki, kansan suussa ns. "paskalaki" nostattaa tunteista. Pääasiassa yksihenkiset mummotaloudet ja muut pienet luomutaloudet kokevat lain kohtuuttomaksi. Ylimitoitettuja toimimattomia laitteita on ollut vanhuksille kosolti tarjolla. Ylilyönnit onkin ilmeisiä  kaikkein vähäpäästöisimpien kotitalouksien kohdalla. Oikeaoppinen luomulinja olisi tunnustettava lain valmistelussa. Kunnissa pitäisi erottaa metsä puilta, puhdas paska kasvattaa myös oikein kompostoituna hyötykasveja.

Ne ilmeiset lakiloukut tuleekin pikaisesti oikoa, mutta ei haja-alueillakaan pitäisi olla oikeutta  saastuttaa  vesistöjä.   Uudet vedenpuhdistusvaatimukset koskevat yli 200 000 maaseudulla asuvaa suomalaista. Jos todella lähes kaikki jätevesi puhdistetaan ympäristölle haitallisista aineista,  muutoksen pitäisi olla lähivesissä huomattava. Todellisuudessa voi käydä, ettei lain yksi tarkeä peruste, Itämeri pahemmin laista parane. Tämän haja-asutusalueiden 3.8% osuus kokonaispäästöistä ja muiden ympäritömaiden suruton suora jätevesien mereen hölvääminen pitää siitä huolen!

Haja-asutusalueiden jätevesikysymystä koskee ympäristönsuojelulain muutos, jota valtioneuvosto käsittelee ylihuomenna torstaina.  Lakiin esitetään muutosta, jolla
vapautettaisiin suoraan lain nojalla, lain voimaan tullessa 68 vuotta täyttäneet vakinaiset asukkaat ja kiinteistön haltijat vaatimuksista käsitellä kiinteistön jätevedet. Tämä onkin kohtuullinen  huojennus kaikkein pieninpien 60 000 talouden jätevesien osalata.

Ympäristöministeriö korostaa,  että on välttämätöntä,  ettei vesienhoidon tasosta tingitä.
On harhaanjohtavaa kuvitella, että jätevesien käsittely vaatimukset koskevat vain maaseudun asukkaita. Myös taajamissa on vuosien saatossa panostettu jätevesien käsittelyyn. Kaikki suomalaiset osallistuvat jätevesitalkoisiin.? Vastuu luonnon puhtaidesta on jokaisen talouden  asia, keltä jätevesiä  tulee vesiin. 


Ei tässä suhteessa saisi olla vapaamatkustajia. "Jätevesiratkaisut vaikuttavat suoraan lähiympäristöön ja vesistöjen tilaan. On erittäin tärkeää, että jätevesien käsittelyn parantamisessa edetään. Haja-asutuksen jätevesiasetus itsessään on perusteltu,
eikä sen tavoite tilasta ole syytä tinkiä. Järkevillä ratkaisuilla saadaan tulos, joka on sekä ympäristösuojelun että kiinteistönomistajan kannalta hyvä". Todetaan ympäristöministeriön lainvalmisetelusta antamassaan tiedotteessa. Jos todella näin käy vesistejön tila pitäsi parantua ollennaisesti.

Lisäksi tarkennettaisiin, missä tilanteessa kunnalta voi hakea viiden vuoden mittaista vapautusta asetuksen vaatimusten noudattamisesta. Tällaisia erityisen vaikeassa elämäntilanteessa olevia kiinteistönomistajia voisivat olla esimerkiksi vähätuloiset,
työttömät ja pitkäaikaissairaat. Lakimuutoksen on tarkoitus tulla 1.1.2011 voimaan.

Katson että laki on oikeansuuntainen siltä osin kun laki todella pientää haja- ja maaseutualueiden jätevesikuormaa vesistöihin. Kuinka paljon kokonaispäästöistä
tulee nyt käsittelyyn tulevan jätevesilain vaikutusalueelta, siitä olla aika erimielisiä riippuen keltä hydroloogilta vesiasiantuntijalata kysytään. A-Talk luki kesällä madonlukuja näille
ympäristöministeriön ontuville päätelmille, jossa maatalouden päästöt oli unohdettu tyystin polittisessa tarkastelussa! Miksiköhän nain on päässsyt tapahtumaan?




Nykyään vesistöjen haitallisesta kuormituksesta todella huomattava pääosa yli 80% tulee maa- ja metsätalousalueilta. Maahan kylvetyt ylimääräiset ravinteet valuu pintavesien mukana vesistöihin. Tätä tosi asiaa on turha kenekään kieltää. Kaikki vesistöjen kuormitusta
pientävät toimet ja uudet oivat uudet lannotteita säästävät keksinnöt olisi pantava käyttöön kaikkien havaittujen päästöjen osalata.

Jätevesiä ei saisi kukaan  laskea vesistöihin ilman riittävää puhdistamista. Kyllä tämän pitäisi nykyaikana kaikkien kansalaisten käsittää ilman sarvia ja hampaita. Puhdasluonto on jätettävä myös jälkipolville virkistykseen nautintaan! Puhtaat vesistöt on kansallisvarantomme. Puhtaiden tuhansienjärvienmaana Suomi tunnetaan kaikkialla puhdasta koskematonta luontoa arvostavassa ekomaailmassa.

Ado Sakari Ala-Krekola

Kasarminmäki

MUUTTOTILASTO ON HYVÄ RENKI MUTTA HUONO ISÄNTÄ.

Tilastot ovat aluekehityksen kuvailussa hyviä renkejä, mutta huonoja isäntiä . Se nähtiin taas kerran valtiotieteentohtori Timo  Aron laskelmassa kahdenkymmenen suurimman kaupungin nettomuutosta. Kouvola oli viimeisenä 0.5 % nettotappiolla. Päälehdessä olleessa  esityksessä, johon Ylen uutisointi ilmeisesti perustui, mutkia oli oiottu reippaasti ja saatu tulos, joka ei vastaa todellisuutta.

Vuoden 2009 alussa perustettujen uusien seutukuntakaupunkien  entisten peruskuntien tilastotiedot oli yhdistetty vuodesta 1980 alkaen. Tänähän muuttaa  koko tilaston täysin epäkelvoksi mittaamaan Kouvolan kuntaliitoksen vaikuttavuutta muuttotappiossa mitenkään.

Tilasto on niin hutera tässä suhteessa eikä sen avulla voida vetää kattavia johtopäätöksiä aluekehityksestä tai Kouvolan vetovoimaisuudesta. Tietenkään uusi Kouvola ei näy viisivuotis vertailussa lähes ollenkaan, koska meillä on vain yksi vajaa kaks vuotta uuskuntaa takana.  Tämä Aron kokonaosarvio 35 vuodelata kuitenkin  todistaa miten tärkeitä kuntaliitokset ovat  kokonaiskehityksen  kannata. Kasvukeskusten lumovoima on silmin nähtävää.

Liitoskunnat ovat eri mittareilla vahvoilla ja Kouvolakin komeilee useissa keskipaikkeilla.   Vaikka  se suosi vanhempia liitoskuntia enemmän etenkin niitä, joissa on vahvaa sisäistä muuttoa kasvaviin lähikuntiin.  

Sen sijaan sellaisten seutujen osalta, joissa monikuntaliitosta ei ole tehty, vastaava laskelma tehtiin keskuskaupungin tilanteen perusteella. Oikeanlainen vertailuasetelma olisi saatu, jos esimerkiksi Turun ja Vaasan osalta olisi tehty virtuaalinen kuntaliitos ja verrattu tämän mukaista seudullista tilannetta toteutuneisiin seutukuntaliitoksiin. 

Näin olisi esitetty esimerkiksi  Seinäjoen, Salon tai Hämeenlinnan kehitys oikeassa yhteydessään. Olisi ehkä todettu, että ainakin lyhyellä aikavälillä kuntaliitoksilla on melko vähän yhteyttä muuttoliikkeeseen. Hakeutuminen maaseudun rauhaan lähelle työpaikkaansa kasvukeskusessa todistaa vain ihmisten elitason noususta ja hakeutumiseta juurilleen puhtaaseen luontoon ei paljon muusta.

Lopputuloksena tällaisesta vertailusta on luonnollisesti se, että Seinäjoen, Hämeenlinnan tai Salon kaltainen useasta vanhasta peruskunnasta muodostuva seutukaupunki sijoittuu tilastossa hyvin. Koska mukana ovat koko tarkasteluajalta myös erittäin vahvasti jo ennen kuntaliitosta kasvaneet naapurikunnat. 

Kouvolan seudulla ei näin kuitenkaan tapahtunut muualle kuin Valkealaan. Turun ja Vaasan tilastoluvuista vahvasti etenevät ympäristökunnat puuttuvat. Tällaiset kaupungit myös jatkuvasti ”vuotavat” naapurikuntiin. Seutukuntakaupunkien luvuissa tätä efektiä ei luonnollisestikaan ole. Ota tästä väitöskirjasta nyt sitten jotain selvää, herra paratkoon tohtoritason tilastonikkareita..

Tarkastelussa ilmenevä laajentuneen Kouvolan ongelmallinen tilanne ei myöskään liity kuntaliitoksen hyvin tai huonosti hoitamiseen, vaan perinteisten teollisuuspaikkakuntien rakennemuutoksen tuomiin kaikkien tiedossa oleviin vaikeuksiin . 

Tämä on fakta, jolla ei ole kiehtovuuden kanssa mitään tekemistä. Tätähän tosiasiaa Reijo Tossavainen halua nähdä ollenkaan, koska mies hakee kaikkialta  mörkö Kouvolan mollaukseen syytä ja osviitta, missä sitä on suinkin saatavilla. 

Uusi Kouvola on vasta kehityksensä alussa eikä ole syytä heittää kirvestä kaivoon. Annetaan virkamiesten ja päättäjien näyttää ensin kyntenä näissä Kymijoen kaupungin loivissa leppeissä mutkissa ja  etenkin näissä tilastollisissa  koskipaikoissa. Keskinäinen epäterve kilpailu on meillä saattanut syödä Kouvostoliiton kaikkien ympäristökuntien voimavaroja koko Suomen suosion kalastelussa. 

Tossavainen on aivan oikeassa siinä ettei pelkillä huisin kalliilla slouganeilla pitkälle pötkitä ja kuntakuvan tulisi perustua johonkin lähes kaikkien tunnistamaan kestävään oikeaan arvoon. . Se lienee monitoraisessa uus Kouvolassa pelkkä haave. 

Kalliit konsultti konstailut haistetaan rahvaan keskuudessa tarkasti ja niiden teko tärkeydelle naureskellaan avoimesti. Kamelia ollaan keksimässä uudestaan ja uudestaan, no mikäs siinä jos rahaa ylenmäärin on?

Ylimalkaan nettomuuton käyttäminen aluekehityksen tai vetovoimaisuuden mittarina on liian kapea näkökulma. Mukaan on otettava myös esimerkiksi työpaikkakehitys, syntyvyys ja työllisyystilanne ja yhtenä merkittävävimpänä rakentaminen ja saneeraus. 

Tilastoja ei saisi käyttää väärien mielikuvien synnyttämisen välineinä, koska kerran synnytettyä väärää mielikuvaa ei saa enää faktoilla muuksi muutettua. 

Kouvolassa saisi omaehtoinen loanheitto jo pikkuhiljaa laantua tai mennä oikeaan uomaansa.  Aikuisen oikeaa  arviota kuntaliitoksen sysistä ja sepistä tulee jatkaa ajatuksella!  Kuntaratkaisumme oli kuitenkin kaikissa käänteissään täysin oikea, siitä olen satavarma..

Ado Sakari Ala-Krekola

Kasarminmäki

KOUVOLAN KOTKAN JA HAMINAN LIITOS TOISI KYMEN MAAKUNNAN

YHTEISESSÄ KYMEN KAUPUNGISSA OLISI VIENTISATAMA

Valtionvarainministeri Jyrki Katainen totesi taannoin, että kuntatalouden tehostamistoimet tulee olla seuraavan hallitusohjelman yhtenä tärkeimmistä sovittavista asioista. Eurooppalaisissa kuntatutkimuksissa on todettu 150 000 asukkaan kuntakoon olevan ihanteellinen tehokkaan toimivan kuntarakenteen kannalta nykyisin. Työssäkäynti alueeseen noin 80 kilometrin halkaisijaan tulisi kuntaliitoksissa etenkin kasvukeskuksissa tarmokkasti yhteistuumin pyrkiä.


Koko Kymenlaaksossa tulisi yhteistuumin suunnitella jo nyt tätä seuraavaa kuntaratkaisua. Se on yhteinen Kymen suurkunta, jossa kaikki kuntatalouden synergiahyödyt saavutettaisiin maksimaalisina . Tämä pienkuntien romanttinen ihannointi niihin kynsihampain tarrautuminen ei kyllä ole enää tätä päivää. On haettava ennkkoluulottomia uusia kunnallisia yhdistymis- ratkaisuja.  Maakuntien kokoiset suurkunnat ovat juuri sitä oikeaa kehitystä mihin päättäjien pitäisi pitkäjänteiseti pyrkiä ja kansalaisia määrätietoiseti johdattaa. Demokratian pitäisi ymmärtää peripohjaisen kuntauudistuksen tarpeellisuus ytimiään myöten.


Kouvolassa on  puhuttu kulisseissa  koko Kymenlaakson maakunnan kokoisen suurkunnan perustamisesta.  Kouvolan Kotkan ja Haminankin yhdistyminen suurkunnaksi loisi noin 165 000 asukkaan Kymijoen kiehtovan kaupungin.  Haminaa tarvitaan mukaan tuomaan tahtoa viisutta ja voimaa Kouvolan tueksi, Kotkan perinteisen voimakasta mahtiasemaa tasoittamaan.Kotkan hyvät verkostot Helsinkiin muuttuvatkin uuden kunnan voimaksi kun yhteistyössä ministeriöihin päin toimitaan. Voimavaroja syövä vastakin asettelun aika olisi lopullisesti ohi Kymessä.


Se vasta olisikin kaksine satamineen vankkan perusteollisuuden ja kaupan keskittymänä eikä vähemmin voimallisen maataloutensa ansiosta. Näin voitaisiin puhua Kymijoen varteen synnytetystä kunnallisesta uuden Oulun mallisesta voimatekijästä koko Suomenkin mittakaavassa. Euroopassa meitä pidettäisiin tasavertaisena kuntakumppanina, eikä minään inisevänä eurotukea hapuilevasti hakemaan pyrkivänä hyttysenä Brysselin portilla.


Eurooppalaisessa vertailussa olisimme Saksan vaihtelevien piirikuntien rakenteen väkiluvuissa, joka on tunnetusti erityisen säästeliään tehokas. Saksassa on kuitenkin niitä kuntapalveluja tuottavia käsiä tiettävästi jotakuinkin oikea määrä kuntakentällä. Toteutuessaan me olisikin todellinen eurooppalaisen ajattelun mukainen maakunnallinen suurkunta. Suurkaupunki euroopalaisten kaupunkien joukossa.


Ja vaikka kuntakenttää onkin muokattu uuteen kuosiin vastikään meillä pohjoisessa ja muinoin etelässä, on selvästi nähty ettei pelkkä kuntien  yhdistyminen takaa kaikkia haluttuja talousvaikutuksia ja tärkeidenkään kuntapalveluiden säilymistä. Päinvastoin kuntauudistuksen jäädessään puolitiehen, se saattaa pahimmillaan johtaa vain veroäyrin kiinteistöverojen ja muiden maksujen hivuttaviin jatkuviin korotuksiin. Sitäkö sitten halutaan uudistuksen sijaan?


Johtava virkakunta ei halua ymmärrettävästi vähentää mihitystään eikä politikot näytä kaikkialla pystyvän saneraamaan kuntapalveluita vaadittaviin samalla asukkaita tyydyttäviin ratkaisuihin.Jos vain tekeviä käsiä karsitaan hallinnon sijaan, palveluvarustus rapautuu ja yksipuolistuu auttamatta. Ja sehän on tuhontie riittävien tasokkaiden palveluiden kannata.

Kuntakilpailussa ei pärjätä pelkillä puoliutopisilla järkevän kuuloisilla visioilla sähköisissä pöytäkirjoissa. Hallinnollinen pöhötauti näkyy paljaimmin juuri siellä. Jos mitään palvelujen ja tuottavuuden kannalta hyödyllistä ne eivät lopulta kuntalaisille  tuota. Toivomustynnyri on täynnä, mutta rahoituspäätöstä ei niille ole valtuustoista suurin surminkaan saatavilla.


Tähän tautiin tarvitaan maakunnallista suurkuntaa, jossa palvelut ja päätökset voidaan järjestää hallinnossa juohevammin, kun on riittävästi jaettavia resusseja. Kipeästi tarvittavaa lisärahoitusta voidaan hakea tällöin myös suoraan Euroopan unionilta. Nythän suoraa EU-tukea Brysselistä ei ole edes Kouvolan seudulle haettu! Hakeminen on kuulemma niin vietävän työläs prosessi.


Lahden alueelle oli suunitelmissa selvitysmies Osmo Soininvaaran johdolla 180 000 asukkaan Päijät-Hämeen maakunta, jolla olisi ollut todella suuri painoarvo Euroopankin mittakaavassa. Mutta siellä voiton vei taas kerran piintynyt nurkkakuntaisuus, kansa äänesti hankkeen nurin. Eihän siinä mitään jos niin päätetään, mutta se kyllä näkyy tulevaisuudessa lainanoton lisäätymisenä ja kuihtuvina kuntapalveluina pienkunnissa. Valitettavasti.


Paras-hankeen puutteet on nyt tiedostettu ja niihin on haettava valtiovallan korjaavia ratkaisuja. Suunta suureen kuntakokoon on kuitenkin täysin oikea hallituspuolueiden yhdessä sopima linja. Pakkoliitoksia ei tule, vaan kunnat ovat nyt oman onnensa seppiä kirjaimellisesti. Kunnanisät ja -äidit ovat  todella paljon haltioina. Koska päättävät todella onko tulevaisuudessa kattavia kuntapalveluita vai vain onko vain niitä mitä pystytään niukenevin varoin järjestämään.


Kouvola seutu on osoittanut hienosti Suomen kuntakentällä yhtistyössä voimansa. Se kykeni uudistamaan ripeästi liittosopimuksella kuntakenttänsä. Kunnallisissa uusprojekteissa ja pilottihankkeisiin Kouvola on hakeutunut tarmolla mukaan. Kaupungin sairaalan perustaminen on hieno ratkaisu terveudenhuollon ongelmien rakaisemiseksi.Täällä on ajoissa ymmärretty mihin pienkuntaan jämähtäminen merkitsee.

Vaikka luonnollinen turvaisa kotikuntaikävä näkyykin kovana kritikkinä uuskuntaa kohtaan, se oli ainoa oikea ratkaisu kuntapalveluiden ja kuntatalouden turvaamiseksi tulevaisuudessa. Tästä ovat lähes kaikki kuntatalouden puolueettomat ja puolueellisetkin asiantuntijat yksimielisiä.


Kritiikin aihetta on uus Kouvolan ylösajossa, sitä en kiellä, mutta puutteet ja takeltelut pitää ratkaista ripein korjaavin toimin. Kouvola on vallinut hyvän uudistusten tien, kuntapalvelut on nyt mahdollista järkeistää ja turvata, jos virkakunnassa ja päättäjissä tahtoa riittää. 

Koko Kymenlaakson kattava suurkunta on seuraava valittava ratkaiseva askel, joka on syytä ottaa aikanaan kilpailukyvyn turvaamiseksi. Kunnes siihen ratkaisuun ollaan nykymenolla viimein kypsiä koko rakkaassa maakunnassamme. Kymenlaakson laulu soi silloin eheän heleänä kuten muinoin yhteisen historiamme aamun koitossa.


Ado Sakari Ala-Krekola
Kasarminmäki