 |
| YHTEISESSÄ KYMEN KAUPUNGISSA OLISI VIENTISATAMA |
Valtionvarainministeri Jyrki Katainen totesi taannoin, että kuntatalouden tehostamistoimet tulee olla seuraavan hallitusohjelman yhtenä tärkeimmistä sovittavista asioista. Eurooppalaisissa kuntatutkimuksissa on todettu 150 000 asukkaan kuntakoon olevan ihanteellinen tehokkaan toimivan kuntarakenteen kannalta nykyisin. Työssäkäynti alueeseen noin 80 kilometrin halkaisijaan tulisi kuntaliitoksissa etenkin kasvukeskuksissa tarmokkasti yhteistuumin pyrkiä.
Koko Kymenlaaksossa tulisi yhteistuumin suunnitella jo nyt tätä seuraavaa kuntaratkaisua. Se on yhteinen Kymen suurkunta, jossa kaikki kuntatalouden synergiahyödyt saavutettaisiin maksimaalisina . Tämä pienkuntien romanttinen ihannointi niihin kynsihampain tarrautuminen ei kyllä ole enää tätä päivää. On haettava ennkkoluulottomia uusia kunnallisia yhdistymis- ratkaisuja. Maakuntien kokoiset suurkunnat ovat juuri sitä oikeaa kehitystä mihin päättäjien pitäisi pitkäjänteiseti pyrkiä ja kansalaisia määrätietoiseti johdattaa. Demokratian pitäisi ymmärtää peripohjaisen kuntauudistuksen tarpeellisuus ytimiään myöten.
Kouvolassa on puhuttu kulisseissa koko Kymenlaakson maakunnan kokoisen suurkunnan perustamisesta. Kouvolan Kotkan ja Haminankin yhdistyminen suurkunnaksi loisi noin 165 000 asukkaan Kymijoen kiehtovan kaupungin. Haminaa tarvitaan mukaan tuomaan tahtoa viisutta ja voimaa Kouvolan tueksi, Kotkan perinteisen voimakasta mahtiasemaa tasoittamaan.Kotkan hyvät verkostot Helsinkiin muuttuvatkin uuden kunnan voimaksi kun yhteistyössä ministeriöihin päin toimitaan. Voimavaroja syövä vastakin asettelun aika olisi lopullisesti ohi Kymessä.
Se vasta olisikin kaksine satamineen vankkan perusteollisuuden ja kaupan keskittymänä eikä vähemmin voimallisen maataloutensa ansiosta. Näin voitaisiin puhua Kymijoen varteen synnytetystä kunnallisesta uuden Oulun mallisesta voimatekijästä koko Suomenkin mittakaavassa. Euroopassa meitä pidettäisiin tasavertaisena kuntakumppanina, eikä minään inisevänä eurotukea hapuilevasti hakemaan pyrkivänä hyttysenä Brysselin portilla.
Eurooppalaisessa vertailussa olisimme Saksan vaihtelevien piirikuntien rakenteen väkiluvuissa, joka on tunnetusti erityisen säästeliään tehokas. Saksassa on kuitenkin niitä kuntapalveluja tuottavia käsiä tiettävästi jotakuinkin oikea määrä kuntakentällä. Toteutuessaan me olisikin todellinen eurooppalaisen ajattelun mukainen maakunnallinen suurkunta. Suurkaupunki euroopalaisten kaupunkien joukossa.
Ja vaikka kuntakenttää onkin muokattu uuteen kuosiin vastikään meillä pohjoisessa ja muinoin etelässä, on selvästi nähty ettei pelkkä kuntien yhdistyminen takaa kaikkia haluttuja talousvaikutuksia ja tärkeidenkään kuntapalveluiden säilymistä. Päinvastoin kuntauudistuksen jäädessään puolitiehen, se saattaa pahimmillaan johtaa vain veroäyrin kiinteistöverojen ja muiden maksujen hivuttaviin jatkuviin korotuksiin. Sitäkö sitten halutaan uudistuksen sijaan?
Johtava virkakunta ei halua ymmärrettävästi vähentää mihitystään eikä politikot näytä kaikkialla pystyvän saneraamaan kuntapalveluita vaadittaviin samalla asukkaita tyydyttäviin ratkaisuihin.Jos vain tekeviä käsiä karsitaan hallinnon sijaan, palveluvarustus rapautuu ja yksipuolistuu auttamatta. Ja sehän on tuhontie riittävien tasokkaiden palveluiden kannata.
Kuntakilpailussa ei pärjätä pelkillä puoliutopisilla järkevän kuuloisilla visioilla sähköisissä pöytäkirjoissa. Hallinnollinen pöhötauti näkyy paljaimmin juuri siellä. Jos mitään palvelujen ja tuottavuuden kannalta hyödyllistä ne eivät lopulta kuntalaisille tuota. Toivomustynnyri on täynnä, mutta rahoituspäätöstä ei niille ole valtuustoista suurin surminkaan saatavilla.
Tähän tautiin tarvitaan maakunnallista suurkuntaa, jossa palvelut ja päätökset voidaan järjestää hallinnossa juohevammin, kun on riittävästi jaettavia resusseja. Kipeästi tarvittavaa lisärahoitusta voidaan hakea tällöin myös suoraan Euroopan unionilta. Nythän suoraa EU-tukea Brysselistä ei ole edes Kouvolan seudulle haettu! Hakeminen on kuulemma niin vietävän työläs prosessi.
Lahden alueelle oli suunitelmissa selvitysmies Osmo Soininvaaran johdolla 180 000 asukkaan Päijät-Hämeen maakunta, jolla olisi ollut todella suuri painoarvo Euroopankin mittakaavassa. Mutta siellä voiton vei taas kerran piintynyt nurkkakuntaisuus, kansa äänesti hankkeen nurin. Eihän siinä mitään jos niin päätetään, mutta se kyllä näkyy tulevaisuudessa lainanoton lisäätymisenä ja kuihtuvina kuntapalveluina pienkunnissa. Valitettavasti.
Paras-hankeen puutteet on nyt tiedostettu ja niihin on haettava valtiovallan korjaavia ratkaisuja. Suunta suureen kuntakokoon on kuitenkin täysin oikea hallituspuolueiden yhdessä sopima linja. Pakkoliitoksia ei tule, vaan kunnat ovat nyt oman onnensa seppiä kirjaimellisesti. Kunnanisät ja -äidit ovat todella paljon haltioina. Koska päättävät todella onko tulevaisuudessa kattavia kuntapalveluita vai vain onko vain niitä mitä pystytään niukenevin varoin järjestämään.
Kouvola seutu on osoittanut hienosti Suomen kuntakentällä yhtistyössä voimansa. Se kykeni uudistamaan ripeästi liittosopimuksella kuntakenttänsä. Kunnallisissa uusprojekteissa ja pilottihankkeisiin Kouvola on hakeutunut tarmolla mukaan. Kaupungin sairaalan perustaminen on hieno ratkaisu terveudenhuollon ongelmien rakaisemiseksi.Täällä on ajoissa ymmärretty mihin pienkuntaan jämähtäminen merkitsee.
Vaikka luonnollinen turvaisa kotikuntaikävä näkyykin kovana kritikkinä uuskuntaa kohtaan, se oli ainoa oikea ratkaisu kuntapalveluiden ja kuntatalouden turvaamiseksi tulevaisuudessa. Tästä ovat lähes kaikki kuntatalouden puolueettomat ja puolueellisetkin asiantuntijat yksimielisiä.
Kritiikin aihetta on uus Kouvolan ylösajossa, sitä en kiellä, mutta puutteet ja takeltelut pitää ratkaista ripein korjaavin toimin. Kouvola on vallinut hyvän uudistusten tien, kuntapalvelut on nyt mahdollista järkeistää ja turvata, jos virkakunnassa ja päättäjissä tahtoa riittää.
Koko Kymenlaakson kattava suurkunta on seuraava valittava ratkaiseva askel, joka on syytä ottaa aikanaan kilpailukyvyn turvaamiseksi. Kunnes siihen ratkaisuun ollaan nykymenolla viimein kypsiä koko rakkaassa maakunnassamme. Kymenlaakson laulu soi silloin eheän heleänä kuten muinoin yhteisen historiamme aamun koitossa.
Ado Sakari Ala-Krekola
Kasarminmäki
