Paperijätti UPM-yhtiön operoima seitsemän (7) vuoden takainen kartelliepäily oli alkusoitto tai grandefilaali Myllykoski Oy:n vaikeuksille. Kartellijupakka käynnistyi tammikuun puolivälissä 2004, kun UPM otti yhteyttä Euroopan unionin, Yhdysvaltain ja Kanadan kilpailuviranomaisiin. "Alkoi tulla mitä ihmeellisimpiä asioita esiin", silloinen UPM:n lakiasiainjohtaja Reko Aato-Setälä kuvasi myöhemmin sisäisiä tutkimuksia.
Yhtiö oli omissa sisäisissä tutkimuksissaan havainnut väärinkäytöksiä, jotka liittyivät yhteistyöhön kilpailijoiden kanssa.EU:n komission kartellitutkijat tekivät yllätysratsian metsäyhtiöihin. Toimitusjohtaja Juha Niemelä erosi tämän jupakan jälkimainingeissä? Niemelä oli alusta lähtien ilmiantoa vastaan. Hän sanoi, että UPM:n hallituksessa prosessi oli puheenjohtajavetoinen. Joku kusi paparialalla omaan kenkäänsä ja vahvasti, se oli paperinostajan etu pitkässä juoksussa. Tapaus synnytti paperialalla ennen näkemättömän verisen hintasodan.
Tätä ennen Myllykoski Oy perheyhtiö oli selvinnyt suhteellisen hyvin ja tuloskin oli pitkään plussan puolella. Kilpailijan toimesta alkanut prosessi ei johtanut minkäänlaisiin syytteisiin, mutta se käynnisti suurtappiot paperialalla, kun suoranainen dumppaus käynnistyi. Saksan tehtaan osto 1987 oli huippu edullinen, sattui kuitenkin huonoon saumaan.
Alsipissa tuli valtavat alaskirjaukset, osto tapahtui kesällä 2000 ja myynti viime vuonna. Ahlburkin tehtaan vaihtokaupoista tuli miljardi luokan nettovoitto ja menettäjä oli Metsä Serla. Mutta viivanalus ei korjaatunut! Uuden koneen osto Plattingeniin 2007 oli huono satsaus Saksaan ja valmistui myöhässä nykytiedoin vika paikkaan. Sveitsin tehdas meni myyntiin rahapulassa.. Suomessa etenkin UPM ja Stora Enso halusivat osoittaa kilpailuviranomaisille glopaalisti että hintakilpailu toimii käytännössä. Tämä musersi Myllykosken Oy:n tuloksen lopullisesti tappiolliseksi.
Taustalla oli myös vaanimassa Euroopan unionin mahdolliset massiviset korvauvaatimukset, jos hintakartelli olisi todettu olevan tosiasia! Kaksi glopaalia paperijättiä oli päättänyt näyttää samalla pienyhtiöille kaapin paikan. Nämä kaksi olivat voittajia tässä markkinoiden valtaamisessa ja asemien säilyttämisessä rankoin hintakeinoin. Kouvolassakin toimiva yhtiö ei pystynyt näille jäteille niillä hinnoilla yhtään mitään. Myllykoskella on nyt vaarana taajaman työllisyyden romahtaminen, toisaalta jos yhtiö jatkaisi siellä toimintaansa, edes jossain muodossa, osa porukasta saattaisi säilyttää paikkansa. Sitä voidaan vain toivoa kädet ristissä..
Myllykosken heikohkon tuloksen kehitykseen tappiolliseksi vaikutti tietysti myös maaliman laajuinen talouslama ja paperiteollisuuden yleinen huono suhdanne kehitys. Suomipuusta hieokepaperin tuottaminen lienee yleisesti tiensä päässä, koska siitä ollaa meillä yleisesti luopumassa?.Venäjän halpaa puuta ei Myllykoski käyttänyt lainkaan. Kallista kierrätyspaperia käytetään pääasiassa Saksan tehtailla. Legenraadisen pääjohtaja Juuso Waldenin luomaa Myllykoski Oy:tä uhkaa nyt mahdollinen valitettava lakkauttaminen. Tarvitaanko enää Myllykoskella muuta kuin tehtaan historian viimeisen päätösosan kirjoittaminen?
Tehtaan historialliset juuret Myllykoskella, Kouvolassa Kymijoen rannalla ja ulottuvat yli sadan vuoden päähän. Myllykoskella on tehty paperin raaka-aineena käytettävää hioketta vuodesta 1892 lähtien ja ensimmäiset paperikoneet tulivat heti 1900-luvun alussa. Yhtiön palveluksessa on tällä hetkellä noin 500 henkilöä. Miten sille porukalle käy sitä ei kai tiedä vielä kukaan. Se on korkeammissa käsissä.
Yleensä kaikkein parhaat osat säästetään ja huono tuottoiset kuivahkotkin oksat karsitaan aika armotta nykyään. Uupumaton tuloskunto on globaaleilla sijoitusmarkkinoilla ainoa hyväksyttävä talousismi. Amerikkalaisille eläkeläisille osingon määrä on tietysti merkittävin asia. Tuskin ne sinänsä tärkeät hyvätuuliset stetsonipäiset ja kukkahatulliset jenkkit dollareiden nälässään edes tietävät missä Kouvolan tehdas sijaitsee?Who knows this place?
Tämän valossa luulisi teoriassa olevan paperitehtaalla olevan mahdollista jatkaa tuotantoaan myös myynnin jälkeen. Mutta "kun hevoset nai siinä aitaa kaatuu" ja Myllykoskella saattaa olla se suhteellisen hyväkuntoinen aita tallä kertaa?
Ado Sakari Ala-Krekola
Kasarminmäki
Taustalla oli myös vaanimassa Euroopan unionin mahdolliset massiviset korvauvaatimukset, jos hintakartelli olisi todettu olevan tosiasia! Kaksi glopaalia paperijättiä oli päättänyt näyttää samalla pienyhtiöille kaapin paikan. Nämä kaksi olivat voittajia tässä markkinoiden valtaamisessa ja asemien säilyttämisessä rankoin hintakeinoin. Kouvolassakin toimiva yhtiö ei pystynyt näille jäteille niillä hinnoilla yhtään mitään. Myllykoskella on nyt vaarana taajaman työllisyyden romahtaminen, toisaalta jos yhtiö jatkaisi siellä toimintaansa, edes jossain muodossa, osa porukasta saattaisi säilyttää paikkansa. Sitä voidaan vain toivoa kädet ristissä..
Myllykosken heikohkon tuloksen kehitykseen tappiolliseksi vaikutti tietysti myös maaliman laajuinen talouslama ja paperiteollisuuden yleinen huono suhdanne kehitys. Suomipuusta hieokepaperin tuottaminen lienee yleisesti tiensä päässä, koska siitä ollaa meillä yleisesti luopumassa?.Venäjän halpaa puuta ei Myllykoski käyttänyt lainkaan. Kallista kierrätyspaperia käytetään pääasiassa Saksan tehtailla. Legenraadisen pääjohtaja Juuso Waldenin luomaa Myllykoski Oy:tä uhkaa nyt mahdollinen valitettava lakkauttaminen. Tarvitaanko enää Myllykoskella muuta kuin tehtaan historian viimeisen päätösosan kirjoittaminen?
Tehtaan historialliset juuret Myllykoskella, Kouvolassa Kymijoen rannalla ja ulottuvat yli sadan vuoden päähän. Myllykoskella on tehty paperin raaka-aineena käytettävää hioketta vuodesta 1892 lähtien ja ensimmäiset paperikoneet tulivat heti 1900-luvun alussa. Yhtiön palveluksessa on tällä hetkellä noin 500 henkilöä. Miten sille porukalle käy sitä ei kai tiedä vielä kukaan. Se on korkeammissa käsissä.
Yleensä kaikkein parhaat osat säästetään ja huono tuottoiset kuivahkotkin oksat karsitaan aika armotta nykyään. Uupumaton tuloskunto on globaaleilla sijoitusmarkkinoilla ainoa hyväksyttävä talousismi. Amerikkalaisille eläkeläisille osingon määrä on tietysti merkittävin asia. Tuskin ne sinänsä tärkeät hyvätuuliset stetsonipäiset ja kukkahatulliset jenkkit dollareiden nälässään edes tietävät missä Kouvolan tehdas sijaitsee?Who knows this place?
Tämän valossa luulisi teoriassa olevan paperitehtaalla olevan mahdollista jatkaa tuotantoaan myös myynnin jälkeen. Mutta "kun hevoset nai siinä aitaa kaatuu" ja Myllykoskella saattaa olla se suhteellisen hyväkuntoinen aita tallä kertaa?
Ado Sakari Ala-Krekola
Kasarminmäki
