Lusto metsämuseo
Puurakentamiseen tulee uusi avaus seudullamme, kun Kouvolan kaupunki järjestää E2 -nimisen ekologia ja ekonomia konseptikilpailun puukerrostalon suunnittelusta ja toteuttamisesta yhteistyössä Metsäteollisuus ry:n, Sitran, Suomen Metsäsäätiön, Tekesin, KSS Energian ja Kymenlaakson liiton kanssa. Kilpailun voittajaehdotukseen perustuva esimerkkikohde rakennetaan Kymijoen rantaan Kouvolan Kuusankoskelle. Hieno homma pohjimmiltaan, jos puu "löydetään" rakentamiseen uudelleen myös suuriin rakennuksiin?.
Jos tämä projekti todella poikii uutta työllisyyttä suurteollisuudesta vapautuviin tiloihin, sitä sopii nyt hartaasti toivoa. Kun Myllykosken tehtaankin kohtalosta keskustellaan parhaillaan kiivaasti. Kaikki uudet ja hyvät vanhat keinot on nyt syytä ottaa kiireesti käyttöön. Jos paperinvalmistus loppuu pikkuhiljaa Kymenlaaksosta, niin korvaavaa käyttöä puulle on pakko löytää. Mistäpä muualta kun meille luontevasta puuteollisuudesta. Japanilaiset on löytäneet masiivikuuselle käyttöä talonrakentamiseen meiltä. Miksi Suomi suosii ylettömästi vieläkin 70-luvulla laajasti "löydettyä" rumaksi usein rapautuvaa betonia?
Asuntorahaston hyväksymät rakennuskustannukset puukerrostalo kohteille vuonna 1999 olivat keskimäärin 6 692 mk/as.m². Samaan aikaan Ruotsin Wälluddenissa toteutetut puukerrostalot olivat noin 300 mk/as.m² edullisempia kuin vastaavat betonikerrostalot. Rakentajien ilmoittamat, paloturvallisuusratkaisuista aiheutuneet lisäkustannukset olivat 300-450 mk/as.m². Puolet kustannuksista aiheutui sprinklereistä. Suhde lienee nykyisin samalla tasolla?
Yleinen hokema Suomessa on kuin mantra, "puuta vain sponsorirahalla".Puurakentamista on yritetty edistää 1990-luvun alusta saakka valtion tuella ja Tekesin teknologiaohjelmilla. Tärkein keino on ehkä ollut kaupunkimaisten pientaloalueiden kaavoittaminen. Parhaillaan on meneillään puutuotealan markkinoinnin ja kansainvälisen liiketoiminnan kehittämisohjelma ja ympäristöministeriö on taas kerran asettanut työryhmän perkaamaan puurakentamisen esteitä, kuten paloturvallisuusmääräyksiä.
Puusta ei rakenneta kaupallisen perustein muuta kuin pientaloja. Vähänkin suuremmissa hankkeissa metsäteollisuudelta edellytetään sponsorointia, jotta valituksi tulisi puu. Tällä periaatteella on Suomeen rakennettu Luston metsämuseon ja Lahden Sibelius-talon tapaisia monumentteja, mutta yksikään niistä ei ole edistänyt puurakentamisen kilpailukykyä niin, että jatkoa olisi seurannut. Tätä sopii ihmetellä kuorossa, onhan puu kodikas kaunis kestävä ja lämmönpitävä ajaton perisuomalainen materiaali, ja myös modensisti rakennettuna luontoon hyvin sopivaa..
Ruotsista tuli vuosikymmenessä puurakentamisen mallimaa. Ruotsi on tehnyt systemaattisesti työtä puurakentamisen edistämiseksi. Puurakentamisen suurimmaksi esteeksi koetut palomääräykset muuttuivat 1994 sallien sen jälkeen puun käytön myös yli kaksi kerrosta korkeissa taloissa. Mistäköhän Suomessa kenkä puristaa?
Suomessa palomääräysten taulukkomitoitus sallii neljäkerroksisen puutalon, mutta sen jälkeen vaaditaan toiminnallinen paloturvallisuusmitoitus. Kaksi kerrosta voi tehdä ilman sprinklausta. Ruotsissa on toiminnalliset palomääräykset, joita ei ole sidottu käytettäviin materiaaleihin. Periaatteessa puukerrostalo voi Ruotsissa olla miten korkea vain.
"Suomessa kolme- ja neljäkerroksisten puurunkoisten kerrostaloihin on sprinklauksen ohella muitakin lisävaatimuksia, kuten ylimääräisiä materiaaliluokkavaatimuksia ja poistumisteitä. Nelikerroksisen puutalon kellarin palokestävyys on oltava 120 minuuttia. Nämä yhdessä aiheuttavat niin paljon lisäkustannuksia ettei moiseen kukaan halua ryhtyä", Metsäteollisuus ry:n pomo Mikko Viljakainen on todennut.
Ruotsissa urakoitsijat ja teollisuus on saatu mukaan puurakentamisen kehittämiseen, mikä näkyy työn tuottavuuden paranemisena ja aikataulujen lyhenemisenä. Taloja pystytetään esimerkiksi työmaalle kootussa suuressa teltassa säältä suojassa. Tätä rakentamistyyliä mikä sopinee myös talvirakentamiseen, jota on alettu suosimaan myös Suomessa.
Ruotsissa on myös alettu valmistaa uudenlaisia puutuotteita rakentamiseen. Ruotsalaiset ovat kehittäneet erityisesti puukerrostalon rakentamista tilaelementeistä. Växjössä, joka on Ruotsin yksi merkittävimmistä puurakentamiskeskuksista, uusien puukerrostalojen kantavat seinärakenteet ovat pääsääntöisesti ristiin liimattuja massiivisia puulevyjä. Suomessa niitä ei valmisteta, mikä on aika ihmeellinen seikka kasvaa puutahan on Suomen- niemi pullollaan? Liimaakin löytynee kylliksi jos tarvetta on?
Jyväskylän ammattikorkeakoulusta Jouni Liimatainen pitää näitä Keski-Euroopassa yleisiä levyjä hyvänä ratkaisuna myös Suomen puurakentamiseen. "Puulevy on kevyt mutta kantava ja kookas. Se on helposti työstettävä, liitoksia on vähän ja ne ovat yksinkertaisia. Kittejä ja muita paikkaustarpeita ei tarvita." Vain säänkestävyys herättää tarpeellisia kysymyksiä.
Suomessa tilaelementtejä on käytetty kohteissa, joissa valmistussarjat ovat jääneet pieniksi ja siksi ne ovat kalliita. Ruotsissa sen sijaan on onnistuttu sarjatuotannossa. Tukholmassa tilaelementeillä rakennetun puukerrostalon kustannukset perustuksista ylöspäin ovat noin 13 800 kruunua neliömetrille. Vastaavan betonirunkoisen talon kustannukset ovat noin 20 000-25 000 kruunua neliömetrille. Jos lähes puolet halvemmalla saadaan kerrostalo puusta niin miksi sitä ei suosittaisi myös meillä Suomessa?
Kouvolan on nyt perinteinen paperiteollisuuskaupunki, tämän kunniakkan perinteen soisi vahvana jatkuvan, entä jos ei. Olisikohan suurteollinen puurakentaminen se tulevaisuuden viisastekivi johon tarttua tarmolla Kouvolassa? Tämän soisi onnistuvan nyt, kun ja jos laajalla rintamalla toimeen täysillä tartutaan. Ei pyörää aina tarvi uudestaan keskiä!
Ado Sakari Ala-Krekola
Kasarminmäki
