KESKUSTELLAAN KESKUSTELLAAN VAAN KOUVOLA...

KOUVOLAN KULTAINEN KÄDENPURISTUS


Heikki Nurminen....Joo keskustellaan keskustellaan vaan. Kuntalain mukaan kaupungin virkakunta siis kaupunki itse valmistelee kaupunginjohtajan johdolla asiat ja valtuutetut päättävat sitten lopulta kaupungin asioista. Ei siellä kuntalaissa mitään keskustelua kuntalaisten kanssa vaadita, kuntalaisten kuulemismenettelyä kai on?. Kuntavaalit on pidettävä määrävälein ja siellä vaalikarjan keskellä sitä keskustelua politiikan suunnasta pitäisi olla?. Kaupunkilaisen paras on ainut ohjenuora heillä nyt.

Mikään polemiikki, toki rehti avoin keskustelu on hyväksi, mutta ei niillä Kouvolaa pelasta vaan oikeat päätökset sen tekee, jos on tehdäkseen! Toki sitä käydään ilahduttavan vilkkaana juuri rakkassa piskissämme Kouvolan Sanomissa. Ei tämä Kouvola mikään nuorkauppakamari ole, budjetti  on 164 miljoonaa euroa, vaikka hyvä paikka se on kai poikaporukoille politikoida konjakkilasi kädessä?. Vai mitä?Keskustelijat itse määrittävät keskustelun tason, ei se iltaan mennessä yleensä pahemmin selkene?

Mitä avointa keskustelevaa tai vielä enemän päättävää kansalaisfoorumia kaupungissa voisi olla? Joku huutoäänestys vai kenttäoikeusko pitäisi pystyttää? Ei ole paljon muuta mahdollisuutta kuin soittaa omalle valtuutetulle!Ei virkamiehenkään ole pakko vastata kaupunkilaisen kysymykseen jos ei halua.


Syksyllä oli Kasarminmäellä keskustelufoorumi, oikea tulevaisuus paneli, ei siellä ollut muita kun minä ja muuttama muu tilaisuuden järjestäjä paikalla Tutkijoiden Illassa. Se siitä keskusteluista;ei sinne kaadereihin ketään kouvostoliiton nurjuuden betonisynkyydessä tule!Kymijoki keskustelussa ei ollut ei sitten ristinsielua paikalla! Vaikka kaunis Kymijoki, entinen 60-luvun viemärijoki, huutaa nyt kipeästi unohduksissa virkistyspaikkana hylättynä puhdistusta!

Ratkaisevaa "kuntakeskustelua" ei todellakaan käydä paljon muualla kuin päättävissä elimissä puolueiden sisällä päättäjien ja kaupungin virkakunnan välillä. Ei se rehtiä ole, sehän on vahvimman koalition poliittista voimaa!Se on sitä ohjausta.Kouvolan pelastaa valtuutet ja virkakunta yhdessä. Raha on paras konsultti Kouvolan herroille ja rouville marmoritalossa parahin Heikki Nurminen!

"Kun hevoset nai siinä aitaa kaatuu" näin käy myös Kouvolassa! Se "käsittämätön" suoja-aika on  muuten kuntaliiton sopimus viran- ja toimenhaltijoiden nauttima irtisanomis-suoja. Sitä voisi kutsua jonkin moiseksi kultaiseksi kädenpuristuksesi tai asioiden järjestelyvaraksi myös. Sopimusyhteiskunta vaatii veronsa! "Luotan sydämen ääneen" kuten Paula Koivuniemi laulussaan...

Ado Sakari Ala-Krekola
Kasarminmäki

JOULUN JUHLINNALLA ON VUOSITUHANTISET JUURET

TALVINEN JOULU IDYLLI


Jouluna me ryhdymme ajattelemaan miten huomioida läheisiämme. Homo Sapiens ajatteleva ihminen pysähtyy miettimään tätä talvista kaikeutta olemisensa ja Joulun syvintä tarkoitusta. Ja heräämme yhtäkkiä keskellä pimeyttä ihmeelliseen valkeuteen. Tekeydymme lempeäksi hyvää jouluruokaa jakaviksi, lahjoja  antaviksi joulupukeisi ja joulumuoreiksi. Anteliaiksi runsaudensarviksi. Ne kaksi ja muut  määrättiin verolle pantavaviksi kukin omassa kaupungissaan. Me ostamme lapselle kultaa mirhaa ja suitsukkeita nykyversioina.  Kuten kolme itämään tietäjää ja ne neljä tiernapoikaa laulavat tästä ja saavat palkkansa.



Punanenäisiksi tontuikiskin meistä on.  Porsastellaan ja ne kinkut tulevat syödyksi. Saturniaanisen talvipäivänseisausjuhlan palvojat täyttyvät juovuttavista raaka-aineistaan. Juicen sika-laulu kaikaa m3 soittimissamme ja lähiöiden aukiolevista tuuletus-
ikkuinoista. Tulemme äkkiä kuin taikavoiman ohjaamina jouluihmisiksi. Juhlan päähenkilö Jeesus-lapsi siinä tohinassa " hankeen nukkuu unhoituu". Aika-ajoin pakanuus tavarataivaineen markkinahelvetteineen dippaa meitä siihen pirun liemeen.." Heinillä härkien nukkuu kuitenkin meistä lapsi viattomin", jos vain sen ruoka suussa muistaisimme.

Rakkaat suomalaiset ja muu kansainvälinen lukijakuntani! Ei siinä ole mitään ihmeellistä näin on toimittu kautta vuosisatojen kristikunnassa ja Suomessa Anno Domina ajast`aikaa siitä asti kun Joulua alettiin yleisesti viettämään pakanallisen Rooman valtakunnassa..."Iloitkaamme ja riemuitakaamme onhan nyt Jouluaatto" Jeesuksen syntymänjuhla...kiljui myös Juhani Jukola veljillensä - Miksei me poloiset pojat ja  Te rakkaat joulutyttöset myös toisillemme sanoisi, jo vain raasuja kristittyjä oomma kastettu ja rokotettu ainakin siististi niin.?



Suomalaisen joulun ihanteisiin liittyvät kynttilät  itsetehdyt jouluruuat. Omatekoiset koristeet ja joulusauna on Suomessa must. Jouluun on liitetty vanhan pyhäinpäivän tienoille ajoittuneen sadonkorjuujuhlan, kekrin piirteitä. Ruotsalaisilla ja suomalaisilla joulupukki  (nuuttipukki) oli mies, joka pukeutui hedelmällisyysriitin  hahmoksi - pukiksi. Hän laittoi pukin sarvet päähän muuttuakseen šamanistisen perinteen mukaan pukin kaltaiseksi. Asuun kuuluivat myös tuohesta  tehty naamari ja nurin käännetty lammasnahkaturkki.



Pikkulintujen ruokkiminen jouluna on vanha tapa ja kuuluu talonpoikaiskulttuurin viljelytaikuuteen. Joulun ohra - tai kauralyhteen  tarkoitus oli saada linnut jättämään kesällä viljan rauhaan. Muinaissuomalaiset mahdollisesti ajattelivat, että kuolleet eli sielulinnut olivat elävien kanssa mukana keskitalven juhlassa. Siihen on voinut myös liittyä uskomus, että linnut tuovat talolle onnea. Ruotsissa kirkko vastusti tapaa ja se oli Suomessakin katoamassa kunnes eräät lehdet ja hyväntekeväisyys järjestöt elvyttivät sen. Luontoa säästääkseen jotkut voivat joulukuusen hankkimisen sijasta valita pihalta tai lähimetsästä puun ja koristella sen talven eläimille. Oksille ripustetaan talipalloja.



Perinteisiä joulukoristeita ovat himmeli ja olkipukki. Oljesta tehdyt koristeet tulevat kekristä, sadonkorjuun juhlasta. Joulukalenterit tulivat Suomeen toisen maailmansodan jälkeen^. Ennen lahjojen jakoa käydään usein hautausmaalla sytyttämässä kynttilöitä sukuhaudoille. Tapa alkoi Suomessa 1900-luvulla ja yleistyi talvisodan  jälkeen sankarihaudoilla ja pian muillakin. Kaikki protestanttiset kirkot eivät hyväksy haudoilla käyntiä tavan pakanallisen  alkuperän vuoksi. Kekrin kuuluneet vainajien hyvittely- ja kestitystavat siirtyivät jouluun. Nykyisin kynttilöitä voidaan sytyttää yhteisenä kokemuksena vainajien muiston kunnioittamiseksi.^[



Kristillistä sanomaa arvostavissa perheissä voidaan lukea ennen ateriaa jouluevankeliumi. Tapa yleistyi 1800-luvun lopulla herätysliikkeiden  vaikutuksesta. Jouluaamun hyvin aikainen joulukirkko kuuluu protestanttiseen perinteeseen. Kirkossa kuullaan jouluevankeliumi ja veisataan Lutherin virsi 21 Enkeli taivaan. Aikaisemmin luterilainen kirkko suhtautui joulukirkkoon ankarasti. Jos ei ollut kirkossa, sai vuosittaisilla kinkereillä julkiset nuhteet.



Saunominen eli joulusaunassa  käyminen on vanha ja edelleen yleinen tapa.Joululahjojen antamista alettiin harrastaa 1800-luvun alussa varakkaissa perheissä.Tapa syödä runsaasti jouluaterialla  periytyy muinaissuomalaisilta ja liittyy maatalousvuoden kiertoon sekä talvipäivänseisauksen tienoilla vietettyyn valon juhlaan.



Suomalaiseen joulupöytään yleensä kuuluvia ruokia ovat muun muassa erilaiset laatikot, yleensä porkkana- lanttu- ja perunalaatikot sekä erilaiset kalaruoat kuten kylmäsavustettu lohi  graavilohi  graavisiika. Jouluaattona syödään yleensä riisipuuroa. Jouluna syödään myös joulutorttuja ja piparkakkuja. Lipeäkala ja puuro ovat vanhimpia kansan jouluruokia. Ohra vaihtui riisiin 1800-luvulla. Laatikkoruoat, luumukiisseli ja piparkakut omaksuttiin säätyläissaleista talonpoikaispöytiin 1800-luvulla ja 1900-luvulla. Joulukinkku syrjäytti kekripässin myöhään. 1940-luvulla sen haastajaksi tuli kalkkuna. Kossu on syrjäyttämässä joulukaljan juomana.



No eiköhän tässä ole joulujorinaa tarpeeksi, minä taidan laittaa kohta kinkun uuniin.



Ado Sakari Ala-Krekola
Huurteinen Kasarminmäki

ONKO HARMAA TALOUS JO SUOMESSA KARANNUT KÄSISTÄ?

HARMAA TALOUS SYÖ VEROMARKKOJA ROTAN LAILLA

  

Meidän käskettiin takavuosina demarien toimesta rakastamaan  verokarhua. Iloisen verovelvollisen tuli kantaa kortensa  yhteisen kekoon mieluusti. Nyt ovat ajat täysin toiset Euroopan Unionissa, meno vallan merkillinen. Harmaan talouden epäillään karanneen meillä käsistä. Se tekee  todella merkittävän loven velkaantuvan Suomen  ja parattujen kuntienkin tuloihin.


Tekisi mieli kysyä, miksei valtiovalta, armon päättäjät, korvaansa lotkauta asialle? Eikö valtion valvontaa enää haluta  tutkija Markku Hirvosen tapaan olennaisesti tehostaa?

Eduskunnan tarkastusvaliokunta on  tutkinut asian, sen tarkoitus on ollut arvioida Suomen harmaata taloutta. Tuloksessa todetaan, harman talouden aiheuttamat kilpailuhaitat ovat lisääntyneet erityisesti rakennus- ravintola- ja kuljetusaloilla. Suomen harmaan talouden kansainvälistyminen on myös kiihtynyt merkittävästi. On arveltu että harmaan talouden arvo saattaa  olla Suomessa pahimmillaan arvonlisäveron menetyksinä  4.5 - 5 miljardia, salattua tuloa olisi siis hulppeat 10 -15  miljardia. Se on noin 7 % kansantuotteesta.  Aika suuri jäämä saamattomia verotuloja koko ajan lisää velkaantuvalta Suomi Tasavallalata ja sen katajaiselta köyhtyvältä kansalata.

Joidenkin liberaalien kansaivälisten taloustieteilijöiden mukaan harmaan talouden kitkeminen juuriaan myöten tulee yhteiskunnalle kallimmaksi kuin sen tuottama nettohyöty. Heidän mukaan sitä tulisi jopa sitää 10 % asti, koska se helpottaa köyhyyttä ja se uskotaan myös vähentävän sosiaalikulujen määrää. Suomalaisen moraalikäsitysten mukaan hyvinvointi yhteiskunnassa se on kaikki paheksuttavaa rikollista toimintaa ja käytännössä veropetosta ja varkautta yhteiskunnan pussista. Niin ainakin ajateltiin aiemmin takavuosina vanhassa Suomessa markka-aikaan yleisesti maassamme.

Ensivuonna voimaan tuleva  käännetty arvonlisävero rakennusalan palveluille ei poista harmaata taloutta kokonaan.  Sen ei uskota  purevan nyt rehoittavaan kuittikauppaan. Se on myös rajattu hyvin tarkkaan, vain kapealle sektorille rakennusalan toiminnassa.Kotimaan toimialoista harmaan talouden suurimmat ongelmat liittyvät edelleen juuri rakennusalaan. Rakennustoiminnasta maksettavien arvonlisäverojen vajaus oli toissa vuonna runsaat 260 miljoonaa euroa. Tästä 105 miljoonaa euroa syntyi täysin piiloon jääneestä, teoreettiselta liikevaihdoltaan 480 miljoonan euron suuruisesta rakennustoiminnasta. Tämä ohentaa rehellisten urakkamiesten leipää ollenaisesti!

Rakennusalalle on perustettu kahden viime vuoden aikana noin 10 000 uutta yritystä. Niistä 20-40 % on perustettu jatkamaan maksuhäiriöihin tai verovelkoihin kaatunutta liiketoimintaa. Yksi alan ongelma on "kertakäyttöyritykset". Firmaa pyöritetään niin pitkään, kunnes tulee ongelmia. Yritys voi joutua talousrikostutkintaan ja alan liittojen työsaartoon. Lopulta se joutuu tai ajetaan konkurssiin. Ongelmiin joutunut firma hylätään rivakasti, laatikosta kaivetaan uudet puhtaat paperit. Toiminta jatkuu sen jälkeen kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Harmaa talous lisää väistämättä rehellisesti verojaan maksajien rakentajien työttömyyttä.

Rakennuksille on pesiytynyt harmaan talouden seurauksena ns. piilotyöllisiä, jotka eivät ole kirjoissa tai kansissa ja jotka eivät maksa minkäänlaisia veroja. Nämä henkilöt syrjäyttävät työmarkkinoilta rehelliset veroja maksavat rakentajat, jotka ovat nyt joutuneet kortistoon. Ihmettelenkin missä on vastaavan mestarin valta ja vastuu nykyisillä eurotyömailla? Harjaantunut rakennusmestarihan aiemmin poisti tehokkasti työmailtaan kaikki epämääräiset suheerajat. Onko aliurakoiden ketjuttaminen häiyvyttänyt vastuun rajat kokonaan eurotyömailla?

Ravintoloiden piilotalous koostuu niin sanottujen tavallisten yritysten luontoiseduista, palkanlisistä ja kulukorvauksista. Verotuksen ulkopuolelle jää ravintola-alalla noin 500 miljoonaa euroa vuodessa. Toissavuoden 670 miljoonan euron pimeällä liikevaihdolla maksettiin 13 000–14 000 henkilötyövuotta vastaavat 270 miljoonan euron pimeät palkat.

Maan eturivin tilintarkastajiin kuulunut alan konkari Yrjö Tuokko ihmettelee, halutaanko Suomessa kehittää suosiolliset olosuhteet harmaan talouden laajenemiselle tilintarkastuskäytäntöjä romuttamalla."Meidän ei ole syytä vapauttaa 8,8 miljoonan euron liikevaihdon yrityksiä tilintarkastuspakosta, puhumattakaan että alle miljoonan euron liikevaihdon yritykset vapautettaisiin kokonaan kirjanpidosta", Tuokko sanoo. Nämä kansainvälistymisen paineissa syntyneet kaavailut todistaa viranomaisten voimattomuutta asian suhteen. Aika radikaalia vapauttamista  yhteiskunnan valvonnasta! Veroja saisi maksaa siis vapaasti mitä yritys vai haluaa ja viitsii? Verosuunnitteluakaan ei enää tarvittaisi.

Suomessa on on kehitetty rakennuttajien (SRV)  aloitteesta uraauurtava harmaan talouden torjuntaan oma erityinen verkostorekisteri. Johon kirjataan keskitetysti kaikkien urakoitsijoiden ja heidän työntekijöidensä tiedot. Rekisterissä on muun muassa kaikkien työntekijöiden pätevyydet, tieto noudatettavasta työehtosopimuksesta sekä tieto työterveyshuollon järjestämisestä. Rekisterissä on myös tiedot voimassa olevista viranomaisdokumenteista tai niiden puuttumisesta. 

Sen käyttäjä ja käynnistäjä on suomalainen innovatiivinen rakennushankkeiden kokonaistoteuttaja. He vastaavat rakentamisen koko arvoketjusta, hankkeiden kehittämisestä, projektinjohtomallilla toteutettavasta rakentamisesta ja hankkeen kaupallistamisesta.  Tämä onkin hyvä edistysaskel valvonnan tehostamiseksi  rakennusalalla, jota tulee tervehtiä ilolla. Otetaanko homma hanskaan nyt vihdoin viimein ongelma-alan itsensä toimesta Suomessa?

Mikäli urakoitsija ei toimita vaadittuja asiakirjoja,  he poistaa urakoitsijan työmaalta ja purkaa tehdyt sopimukset. Rekisterin avulla pystytään varmistamaan tilaajavastuun hallinnan. Rekisterin kautta saadaan kaikki viranomaisten tarvitsemat raportit luotettavasti ja nopeasti. Tiedonhaku nopeutuu erilaisissa viranomaistarkastuksissa. Myös yrityksen sisäinen raportointi helpottuu rekisterin avulla.

Verkostorekisteri on selkeä harmaan talouden torjunnan  pilottihanke ja oiva toimintamalli. Rekisteri antaa vahvan positiivisen signaalin valveutuneille rakennuttajille, mutta ennen kaikkea se lisää avoimuutta ja läpinäkyvyyttä viranomaistahoille. Miksei jokaisella rakentajalla olevaan henkilökorttiin voisi lisätä verokoodia, jonka kautta hänen kaikki työtulonsa rakennuttajan toimeta maksettaisiin? Onko tämä liian yksikertainen halpa ja tehokas tapa hoitaa verovuoto kuriin? Jos palkka siirtyy juohevasti  kädestä käteen, ei tämäkään temppu toimi.

Summa summarnum harmaa talouden kitkeminen on viranomaistehtävä mutta myös alan omavalvontainen asia. Sitä lienee aina ollut jossain määrin kaikissa  yhteiskunnissa hamasta siitä asti kun Josef ja Maria käsketiin veron maksuun. Yhdenvertaisuus lain edessä edellyttää  yhteiskunnalta tehokkaita toimia verotulon kantamiseksi yhteiseen kassaan mahdollisimman kattavasti. Jos verokuri höltyy liiaksi siitä tulee helposti maantapa, jossa voittajia ovat kaikkei ovelimmat veroveijarit.  Isoimpina menettäjinä ovat Suomen Valtio sen kunnat ja  tunnollinen joka sentistä veroa heruttava nöyrä rehellinen palkansaaja.  Se Irvinin laulussa mainittu - valtion aulis lypsylehmä!

Ado Sakari Ala-Krekola

Kasarminmäki

SUOMIKOE MAAHANMUUTTAJILLE ON KOTOTOUTUMISEN OSA

KOTOUTUMINEN VAATII HALUA JA  TARMOKKUUTTA


Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors (rkp) ei kannata ajatusta, että maahanmuuttajien Suomi-tietämystä testattaisiin kansalaisuuskokeella. Aika kummallinen kanta korkealta viranomaiselta. Yhteiskuntahan vaatii kaikkialla pääsykokeita testejä ja tietotason tarkastuksia, lupia ja kelpoisuuksia erilaisiin vaativiin toimiin ryhtymiseksi yhteiskunnassa..

Miksei pysävä kansalaisuus voisi edellyttää aikuisilta tietämystä maastamme ja sen kansan kunniakkasta historiasta ja tavoista?Ei tässä pitäisi olla mitään kummallista. Se ei tietenkään saa olla mikään ovelasti järjestetty patoaminen, eikä etukäteen sovittu nollapelitesti. Mikään jäynä se ei saisi olla heiveröisissä ensiaskelissa olevalle untuvikolle. Pisa-tutkimuksella korkealle arvioitu moninainen koulutusjärjestelmämme on tässä hyvä apu. Voi kouliutua etukäteen maamme pohjoisiin oloihin , myös kansamme karuihin koviin vaiheisiin ja onnekkaisiin kohtaloihin hyvin.

Olen periaattessa myönteinen eri kriteerein mamujen ja pakolaisten Suomeen tulolle. Me tarvitsemme heidän työpanostaan ja tulevaisuudessa heidän panoksensa voi olla monilla aloilla jopa ratkaiseva. En ole enkä halua olla tippaakaan punaniska mamunurja. Syrjiminen ja karsastus on sietämättömän typerä tapa toimia. Meidän tulee huolehtia siitä ne jotka otetaan,  tuntevat itsensä tervetulleiksi kuntaamme. Heidän tulee toisaalta tietää, järjestäytynyt yhteiskuntamme edellyttää heiltä omaa tuhtia panostaan. Ei tämän pitäisi olla uutta kenellekään missään päin maailmalla. Veltto selkärangaton vaatimaton virkanhoito ei ole mamuillekaan hyödyksi.

Maahanmuutajien tehokkaan kotoutuksen kannalta siitä on pelkää hyötyä. Kattava testi on heille hyvä ensiaskel onnelliselle  juurtumiselle ja orjentoitumiselle suomalaiseen elämänmenoon. Omasta uskonnostaan kulttuuristaan ja kotoisista tavoistaan heidän ei tarvitse luopua, se on ihmisen oma asia. Mielestäni jokaisella maahanmuutajalla pitäisi olla  meillä Kouvolassa kotoutuskummi. Ihmisyyteen ja humaisuuteen perustuvaa ystävyyttä tulisi kannustaa. Innostaa uusia kummia maahanmuuttokoordinaattori Satu Kurrin työyhteisön kautta kaupungissamme. Järjestyneet olot ovat turva tuki ja hyvän elämän perusta kaikille.

Useissa läntisen Euroopan maissa ja muualla rikkaissa maissa, joihin on innostusta  tulla siirtolaiseksi, on jonkinmoinen kansalaisuuskoe. Miksei myös meillä Suomessa. Brändi työryhmän viesti maailmalle oli, pistämme asiat luistamaan. Me toimimme jämptisti, olemme hyvin orgainosoitu ja hallinoitu maa. Kansalaisuuskoe antaa hyvän singnaalin tästä suuntauksesta maamme kuvankauniisin lumisiin maisemiin tulevalle ulkomaalaiselle.

Järjestetään se kansalaisuuskoe, sitten pulinat pois ja halukkaat työkykyiset vitkaan opintoihin koulutukseen tai tuottaviin töihin.

Ado Sakari Ala-Krekola
Kasarminmäki

PALATAANKO TAKAISIN IMPIVAARAAN KOUVOLAN VÄKI?

TALO IMPIVAARAN AHOLLA NURMIJÄRVELLÄ

Kun lukee  seutukuntamme armoitettujen aviisien mielipidepalstoja tulee vääjämättä mieleen, meillä ja muuallakin on vallalla varsinainen käsienpesu. Kouvolan kuntarakenne pitää palauttaa heti vanhaan kuosiinsa tai ainakin pikapuolin. Euroopan unionista pitää heti erota. Suomen markka on saatava takaisin ja äkkiä. Repovedellä ei ainakaan saa panna tikkua ristiin. Kinnokin tuhlaa vain rahojamme turhuuksiin.Kaikki kuntapäätökset päätökset ovat poikapuolien hätäpäissään tekimiä vikatikkejä. "Eihän näin sotaa käydä pojat " tunnutaan ajatteltavan tällä yleisesti.

Mamutkin ne yönmustat pitäisi kipinkapin palauttaa niin pitkälle missä pippuri kasvaa vai?Tämä on sitä kun bluesia soitetaan vastavirtaan niin kaikki ongelmat korjaantuu. Natoon ei kyllä liitytä koskaan!Kaikki vanhat emännätkin on kai palautettava alkuperäisille isännilleen, ihan vaan periaatteesta? Kun me äreät paapat vanhenemme  ja tarvitsemme tuikitärkeää kotiapua? Vanhat hyvät ajat ovat paskapuhetta; nyt meillä menee paremminkuin ikinä Suomessa ja Kouvolassa!

Reijo Vaurila osui naulan kantaan, täällä Kouvolassa vallitsee vanhatestamentillinen vastahanka. "Keksipä täällä joku tai mikä tahansa taho jonkun uuden idean, on heti eturivissä tungosta, kuka saisi alasampujan sankarinviitan." Retsi panee enää toivonsa nuoriin idearikkaisiin ja uskaliaisiin yrittäjiin? Haikailu takaisin Impivaaran metsiin on ilmeinen ja siihen näytetään jopa lapsenomiseti uskottavan. Mistä tämän kiehtovan risteyskaupungin negatiivinen polemiikki ja kaiken lanaava vastaan haraaminen johtuu. Kummallinen juttu tämä suurien mahdollisuuksien Kymijoen kaupungin näköalattomuus on. En kaipaa mitään toisten päälle puhuvaa yhtäköyttä yhdistystä, joku tolkku ja roti saisi olla näissä lopunajan sganirioissa!

Sitä olen yrittänyt miettiä koko uus Kouvolan ajan. Kai olen itsekin hölmöläinen, joka kannan valoa säkillä kaupunkiin. En voi kuitenkaan olla ihastelematta Seinäjoen menestystarinaa kuntakentässä ja Kouvolankin uudistus-suunnitelmien valoon. Pilotti hankkeita on useita. Ei siellä pohjanmaalla ole sen paremmat eväät kuin meilläkään. Leuhkemmat ehkä! Siellä on vain aimo annos usko itseensä, pohjatonta sisua ja peripohjalainen yrittämisen meininki vallalla. Meillä mietitään vielä mitä saa ja pystytään ylipäänsä nyt  tekemään?

Til-tu se pöhötauti,tilaajatuottaja malli ei ole sopiva pyrittäessä kevyeeseen toimintatapaan vaan siitä tulisi luopua pikaisesti, se ei ole se talousavain, jolla kuntatalous tulevaisuudessa toimii taloudellisesti tehokkaimmin. Sanotaan mitä sanotaan tämä Paras-hanke uusiaika on kunnille valtava haaste, mutta tie on oikea. Peruspalveluihinkin on löydettävä taloudellinen ja juoheva, silti asiakaslähtöinen uudenlainen toimintatapa. Ei kunta ole yritys mutta raha ei yksinkertaiseti riitä tulevaisuudessa hulvattomasti yli lakisääteisten velvotteiden! Faktaa tämä on ei fiktiota!

Kouvolalla on kaikki menestymisen mahdollisuudet, kunha talouden tasapainotustoimet pääsee kunnolla käyntiin vuonna 2014. "Kouvola on kuntaliitoksen loukussa" on Lauri Lamminmäki todennut. Kuntaliittokin on jo havainnut saman tuskaisan asian taannoisessa  artikkelissaan.Tämä on totta.

Me voimme vain odottaa että suoja-ajat umpetuu ja Kouvola pääsee todellisten uudistusten tielle. Siihen asti ei auta muuta kun maksaa kaikki siirtymäajan liitoskustannukset korotettuine veroäyreineen. Juoda tämä kuntakalkki pohjaan. Ja sitten voi Kouvola luoda nahkansa, jos Luoja suo ja viskaalit  Carraran marmoritalossa sen sallii..

Ado Sakari Ala-Krekola
Kouvola