Meidän käskettiin takavuosina demarien toimesta rakastamaan verokarhua. Iloisen verovelvollisen tuli kantaa kortensa yhteisen kekoon mieluusti. Nyt ovat ajat täysin toiset Euroopan Unionissa, meno vallan merkillinen. Harmaan talouden epäillään karanneen meillä käsistä. Se tekee todella merkittävän loven velkaantuvan Suomen ja parattujen kuntienkin tuloihin.
Tekisi mieli kysyä, miksei valtiovalta, armon päättäjät, korvaansa lotkauta asialle? Eikö valtion valvontaa enää haluta tutkija Markku Hirvosen tapaan olennaisesti tehostaa?
Eduskunnan tarkastusvaliokunta on tutkinut asian, sen tarkoitus on ollut arvioida Suomen harmaata taloutta. Tuloksessa todetaan, harman talouden aiheuttamat kilpailuhaitat ovat lisääntyneet erityisesti rakennus- ravintola- ja kuljetusaloilla. Suomen harmaan talouden kansainvälistyminen on myös kiihtynyt merkittävästi. On arveltu että harmaan talouden arvo saattaa olla Suomessa pahimmillaan arvonlisäveron menetyksinä 4.5 - 5 miljardia, salattua tuloa olisi siis hulppeat 10 -15 miljardia. Se on noin 7 % kansantuotteesta. Aika suuri jäämä saamattomia verotuloja koko ajan lisää velkaantuvalta Suomi Tasavallalata ja sen katajaiselta köyhtyvältä kansalata.
Joidenkin liberaalien kansaivälisten taloustieteilijöiden mukaan harmaan talouden kitkeminen juuriaan myöten tulee yhteiskunnalle kallimmaksi kuin sen tuottama nettohyöty. Heidän mukaan sitä tulisi jopa sitää 10 % asti, koska se helpottaa köyhyyttä ja se uskotaan myös vähentävän sosiaalikulujen määrää. Suomalaisen moraalikäsitysten mukaan hyvinvointi yhteiskunnassa se on kaikki paheksuttavaa rikollista toimintaa ja käytännössä veropetosta ja varkautta yhteiskunnan pussista. Niin ainakin ajateltiin aiemmin takavuosina vanhassa Suomessa markka-aikaan yleisesti maassamme.
Ensivuonna voimaan tuleva käännetty arvonlisävero rakennusalan palveluille ei poista harmaata taloutta kokonaan. Sen ei uskota purevan nyt rehoittavaan kuittikauppaan. Se on myös rajattu hyvin tarkkaan, vain kapealle sektorille rakennusalan toiminnassa.Kotimaan toimialoista harmaan talouden suurimmat ongelmat liittyvät edelleen juuri rakennusalaan. Rakennustoiminnasta maksettavien arvonlisäverojen vajaus oli toissa vuonna runsaat 260 miljoonaa euroa. Tästä 105 miljoonaa euroa syntyi täysin piiloon jääneestä, teoreettiselta liikevaihdoltaan 480 miljoonan euron suuruisesta rakennustoiminnasta. Tämä ohentaa rehellisten urakkamiesten leipää ollenaisesti!
Rakennusalalle on perustettu kahden viime vuoden aikana noin 10 000 uutta yritystä. Niistä 20-40 % on perustettu jatkamaan maksuhäiriöihin tai verovelkoihin kaatunutta liiketoimintaa. Yksi alan ongelma on "kertakäyttöyritykset". Firmaa pyöritetään niin pitkään, kunnes tulee ongelmia. Yritys voi joutua talousrikostutkintaan ja alan liittojen työsaartoon. Lopulta se joutuu tai ajetaan konkurssiin. Ongelmiin joutunut firma hylätään rivakasti, laatikosta kaivetaan uudet puhtaat paperit. Toiminta jatkuu sen jälkeen kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Harmaa talous lisää väistämättä rehellisesti verojaan maksajien rakentajien työttömyyttä.
Rakennuksille on pesiytynyt harmaan talouden seurauksena ns. piilotyöllisiä, jotka eivät ole kirjoissa tai kansissa ja jotka eivät maksa minkäänlaisia veroja. Nämä henkilöt syrjäyttävät työmarkkinoilta rehelliset veroja maksavat rakentajat, jotka ovat nyt joutuneet kortistoon. Ihmettelenkin missä on vastaavan mestarin valta ja vastuu nykyisillä eurotyömailla? Harjaantunut rakennusmestarihan aiemmin poisti tehokkasti työmailtaan kaikki epämääräiset suheerajat. Onko aliurakoiden ketjuttaminen häiyvyttänyt vastuun rajat kokonaan eurotyömailla?
Rakennuksille on pesiytynyt harmaan talouden seurauksena ns. piilotyöllisiä, jotka eivät ole kirjoissa tai kansissa ja jotka eivät maksa minkäänlaisia veroja. Nämä henkilöt syrjäyttävät työmarkkinoilta rehelliset veroja maksavat rakentajat, jotka ovat nyt joutuneet kortistoon. Ihmettelenkin missä on vastaavan mestarin valta ja vastuu nykyisillä eurotyömailla? Harjaantunut rakennusmestarihan aiemmin poisti tehokkasti työmailtaan kaikki epämääräiset suheerajat. Onko aliurakoiden ketjuttaminen häiyvyttänyt vastuun rajat kokonaan eurotyömailla?
Ravintoloiden piilotalous koostuu niin sanottujen tavallisten yritysten luontoiseduista, palkanlisistä ja kulukorvauksista. Verotuksen ulkopuolelle jää ravintola-alalla noin 500 miljoonaa euroa vuodessa. Toissavuoden 670 miljoonan euron pimeällä liikevaihdolla maksettiin 13 000–14 000 henkilötyövuotta vastaavat 270 miljoonan euron pimeät palkat.
Maan eturivin tilintarkastajiin kuulunut alan konkari Yrjö Tuokko ihmettelee, halutaanko Suomessa kehittää suosiolliset olosuhteet harmaan talouden laajenemiselle tilintarkastuskäytäntöjä romuttamalla."Meidän ei ole syytä vapauttaa 8,8 miljoonan euron liikevaihdon yrityksiä tilintarkastuspakosta, puhumattakaan että alle miljoonan euron liikevaihdon yritykset vapautettaisiin kokonaan kirjanpidosta", Tuokko sanoo. Nämä kansainvälistymisen paineissa syntyneet kaavailut todistaa viranomaisten voimattomuutta asian suhteen. Aika radikaalia vapauttamista yhteiskunnan valvonnasta! Veroja saisi maksaa siis vapaasti mitä yritys vai haluaa ja viitsii? Verosuunnitteluakaan ei enää tarvittaisi.
Suomessa on on kehitetty rakennuttajien (SRV) aloitteesta uraauurtava harmaan talouden torjuntaan oma erityinen verkostorekisteri. Johon kirjataan keskitetysti kaikkien urakoitsijoiden ja heidän työntekijöidensä tiedot. Rekisterissä on muun muassa kaikkien työntekijöiden pätevyydet, tieto noudatettavasta työehtosopimuksesta sekä tieto työterveyshuollon järjestämisestä. Rekisterissä on myös tiedot voimassa olevista viranomaisdokumenteista tai niiden puuttumisesta.
Sen käyttäjä ja käynnistäjä on suomalainen innovatiivinen rakennushankkeiden kokonaistoteuttaja. He vastaavat rakentamisen koko arvoketjusta, hankkeiden kehittämisestä, projektinjohtomallilla toteutettavasta rakentamisesta ja hankkeen kaupallistamisesta. Tämä onkin hyvä edistysaskel valvonnan tehostamiseksi rakennusalalla, jota tulee tervehtiä ilolla. Otetaanko homma hanskaan nyt vihdoin viimein ongelma-alan itsensä toimesta Suomessa?
Mikäli urakoitsija ei toimita vaadittuja asiakirjoja, he poistaa urakoitsijan työmaalta ja purkaa tehdyt sopimukset. Rekisterin avulla pystytään varmistamaan tilaajavastuun hallinnan. Rekisterin kautta saadaan kaikki viranomaisten tarvitsemat raportit luotettavasti ja nopeasti. Tiedonhaku nopeutuu erilaisissa viranomaistarkastuksissa. Myös yrityksen sisäinen raportointi helpottuu rekisterin avulla.
Verkostorekisteri on selkeä harmaan talouden torjunnan pilottihanke ja oiva toimintamalli. Rekisteri antaa vahvan positiivisen signaalin valveutuneille rakennuttajille, mutta ennen kaikkea se lisää avoimuutta ja läpinäkyvyyttä viranomaistahoille. Miksei jokaisella rakentajalla olevaan henkilökorttiin voisi lisätä verokoodia, jonka kautta hänen kaikki työtulonsa rakennuttajan toimeta maksettaisiin? Onko tämä liian yksikertainen halpa ja tehokas tapa hoitaa verovuoto kuriin? Jos palkka siirtyy juohevasti kädestä käteen, ei tämäkään temppu toimi.
Summa summarnum harmaa talouden kitkeminen on viranomaistehtävä mutta myös alan omavalvontainen asia. Sitä lienee aina ollut jossain määrin kaikissa yhteiskunnissa hamasta siitä asti kun Josef ja Maria käsketiin veron maksuun. Yhdenvertaisuus lain edessä edellyttää yhteiskunnalta tehokkaita toimia verotulon kantamiseksi yhteiseen kassaan mahdollisimman kattavasti. Jos verokuri höltyy liiaksi siitä tulee helposti maantapa, jossa voittajia ovat kaikkei ovelimmat veroveijarit. Isoimpina menettäjinä ovat Suomen Valtio sen kunnat ja tunnollinen joka sentistä veroa heruttava nöyrä rehellinen palkansaaja. Se Irvinin laulussa mainittu - valtion aulis lypsylehmä!
Ado Sakari Ala-Krekola
Kasarminmäki
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti