KYMIJOKI ON HISTORIALLINEN MAHTIVIRTA
Kaakkois-Suomen ELY-keskus haluaa lopettaa Kymijoki jahkailun, nyt ne harmilliset haitta-aineet joko poistetaan tai sitten jätetään ne sinne pysyvästi? Mielestäni pohja pitäisi ehdottomasti puhdistaa, niistä kaikista erityisen vaarallisista myrkyistä. Eihän niitä millään voida jättää unhoon jälkipolvien perinnöksi. Tieto saasteista haittaa joen arvoa, sen maine on tältä osin ihmisille arveluttava!
Puhdas joki olisi paras lahja tuleville sukupolville. Eikö jo yksistään luonnonsuojelulain pitäisi edellyttää puhdistusta? Asia on tavattoman kaksipiipuinen,mutta onhan niistä piipuista tullut monen moista niskaammekin.! Oliskohan jo viimein maksunpaikka, tehdä puhdas joki?
Toisaalla Kinno on myös päättänyt selvittää, miten joki voisi vielä paremmin palvella matkailua virkistystä ja elinkeinoelämää. Joen luonnonkauniita törmiä tulisikin hyödyntää monipuolisesti asuttamiseen ja kenties avaraan maisemointiin, kuten Kuusankoskella on tehty ansiokkaasti. Niin hienoja näkymiä joki meille tarjoaa. Kouvola elää nousee ja virkistyy joesta, tätä tosiseikkaa ei saisi unohtaa. Maisema muovaa ihmistä enemmän kuin mikään muu yksittäinen tekijä, jos vanhempia ei oteta lukuun.
Kymijoki on Kouvolan suurin yksittäinen hyötytekijä oikein laajasti ymmärrettynä. Se on kai asetettukin tärkeimmäksi voimatekijäksi tulevaisuuden kaupunki suunnitelussa, niin kattava, kaikkia kaupunkilaisia koskettava luontoelementti se kokonaisuudessaan on.
Kymijosta on irtiotettu ajasaatossa valtava talousmassa, kohtuus olisi antaa osa siitä joelle takaisin puhdistukseen.
Kymijoki on ollut liiaksi vain teollinen hyötyjoki, muu toimeliaisuus on kärsinyt joskus joen suuristakin rasituksista.Onhan joki paljon muutakin kuin pelkkää koskivoimaa!. Kymijoki on ollut jotenkin piilossa sivussa asukkailtaan ja myös matkailijoilta.Edellisessä kuntarakenteessa joki oli pilkottuna, ei ollut mahdollisuutta kattavaan arviointiin, nyt on.
Joen asema on aina ollut keskeinen ihmisten hyvinvoinnille, joskus myös sen tila on aiheuttanut pahoinvointia, joen voima ja tehtaat tarjoavat vieläkin työtä ja toimeentuloa todella monille kaupunkilaisille. Sen rannat ovat rehevät lähes umpeen kasvaneet ja töyräät ovat metsäiset ja jyrkät. Etenkin Kymijoen pääuoman yläpäässä aukeaa Kymen jokinäkymiä aika niukkaan. Kymijoen yläjuoksu Iitin Pyhäjärvestä lähtien on tavattoman luonnonkaunis. Kanootilla hiljaisuudessa tämän luontoparatiisin tavoittaa parhaiten.
Pyhäjärven jälkeen alkaa lähes järvetön osuus mereen. Valkealan reitti yhtyy jokeen Harjunjokena Kouvolassa jonka jälkeen on joen laajentuma Kuusaanlampi. Joki virtaa Kuusankosken taajaman läpi, jossa on puistomaisia kauniita rantoja.
Salpausselän jälkeen joen varrella ovat Korian, Myllykosken, Ummeljoen, Inkeroisten ja Anjalan taajamat. Joki virtaa tällä alueella pääasiassa peltojen keskellä. Myllykosken eteläpuolella jokeen virtaa idästä Sorsajoki. Anjalankosken padon alapuolella levenee Anjalanlahden suvanto. Hurukselan kylässä joesta erkanee useita pieniä sivuhaaroja ja jokeen yhtyy toiselta puolelta Junkkarinjärvestä laskeva Juotjoki.
Joen länsipuolella on joen laajentuma Muhjärvi Ahvionkosken jälkeen seuraa alajuoksun ainoa asumaton alue Kouvolan ja Kotkan rajalla. Näillämain joki on runollisen monipolvinen juoksultaan ja jopa maalauksillinen, kuiten lähes koko matkaltaan. Kymijoki on Kymen ja Kouvolan helmi; sen mahtivirran maine tulisi palauttaa, mikä vielä jäljellä on!
Kymijoki oli ennen Suomen etelärannikon merkittävin vaelluskalajoki. Vaelluskaloja nousi kaikkiin jokihaaroihin, mutta Korkeakoskenhaarassa Korkeakoski oli luonnollinen este nousulle. Muita jokihaaroja pitkin kalat nousivat Anjalankoskelle Ankkapurhaan saakka. Tärkeimmät vaelluskalat olivat lohi, taimen, siika, nahkiainen ankerias, vimpa, toutain ja kuore. Niin hyvä lohijoki se oli silloin, että Kotkan Langinkoskelle rakennettiin jopa
Keisarillinen kalamaja lohestukseen ja virkistykseen Venäjän tsaariperheelle!
Patojen, perkausten ja teollisuuden jätevesien vuoksi vaelluskalakannat romahtivat ja hävisivät lähes kokonaan 1950-luvun alkuun mennessä. Vedenlaadun paraneminen, kalaportaiden rakentaminen ja kalanistutus ovat elvyttäneet kalakantoja. Merilohi nousee jokeen ja lisääntyy nykyisin taas luontaisesti. Kymijoen alkuperäinen oma lohikanta ei säilynyt ja lohenistutuksiin valittiin nevanlohi, joka oli maantieteellisesti lähin säilynyt kanta.
Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen mukaan Kymijoen pohja on maailman saastunein tutkittu joen pohja. Pohjakerroksissa on erityisen runsaasti orgaanisia klooriyhdisteitä kuten dioksiineja ja furaaneja sekä elohopeaa. On arvioitu, että Kymijoen pohjassa on dioksiineja yhtä paljon kuin koko Suomenlahdella. Tämä on aika hätkähdyttävä tieto!
Pahimmin saastunut alue on Kuusankosken ja Keltin välillä. Myrkyt ovat sitoutuneina pohjan sedimentteihin, eivätkä ne saastuta vettä ellei pohjaa pöyhitä? Myös Keltti-Myllykoski väli tulisi puhdistaa saasteita, jos se todetaan uusimmalla tekniikalla mahdolliseksi? Vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi on sanonut "Me pystymme tekemään sen, asiasta on käytävä vain ensin arvokeskustelu!"
Tästä syystä joen pohjaa ei saisi yleisen tiedon mukaan ruopata. Kymijoen veden laatu on parantunut 1960-luvulta lähtien ja on nykyisin jo melko hyvä. Kalojen dioksiinipitoisuudet ovat hieman korkeampia kuin muualla Suomen sisävesissä. Mutta selvästi merikaloja alhaisempia. Elohopeapitoisuudet ylittävät varsinkin suurissa petokaloissa EU:n suositusrajan. Erilaisia koskia Kouvolan aluella on Voikkaa, Pessankoski Lappakoski Kuusankoski, Keltti, Myllykoski, Anjalankoski (Ankkapurha), Piirteenkoski, Susikoski, Ahvionkosket ja Kultaankosket, josta suurimmat on tosin valjastettu sähköntuotantoon.
Vaelluskalojen nousu tulee mahdollistaa vaellusaikana useimpina vuosina vähintään Kymijoen itähaara pitkin Anjalankoskelle saakka ja kaloilla tulee olla riittävästi lisääntymisalueita. Kymijoen pilaantuneiden sedimenttien osittaistakin kunnostusta Kuusankoski–Keltti -välillä tulee selvittää, jos täydellinen puhdistus ei onnistu.
Kunnostuksesta saatava hyöty, työn aikainen lisäkuormitus, loppusijoitus ja kustannukset vaikuttavat loppulliseen päätökseen.Kymijoen vesistöalue kattaa hieman alle 11 prosenttia Suomen pinta-alasta. Se onkin yksi Suomen suurimpia jokia vesialueiltaan. Kymijoen varrella on erämaisia näkymiä rantametsineen, kosteikkoineen ja rantaniittyineen. Tästä ei monetkaan asukkaat Kouvolassa tiedä paljonkaan. Mikä on sääli!
Joella on mahdollisuus erilaisiin elämyksiin, jokiristeilyihin, melomiseen, kalastukseen. Moni puhuukin, että Kymijoki on eteläisen Suomen parhain lohijoki. Näihän se onkin, ikiaikainen merilohen nousuvietti tuo runsaasti lohta harrastekalastajille Kymijoen alapään haaroissa. Lohen nousu tulisi turvata Anjalankosken Ankkapurhaan asti.
Kymijoen arvo tulisi huomata, menneet virheet korjata. Siitä pitää tehdä Kouvolan kaupungin lippulaiva, se onkin meidän tärkein yksittäinen luontokohde. Se on oikea seudun sampo ja tuutori tulevaisuuteen, historiallinen kulttuurijoki parhaasta päästä. Tiesit kai sen?
Ado Sakari Ala-Krekola
Kasarminmäki
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti