KAKSI MUMMOAKO SUOMESSA LIIKAA?
Valviran viimeisin tutkimus tältä kesältä on todennut vanhustenhuollon olevan edelleen Suomessa huonolla tolalla, lähes häpeällinen. Mitään parannusta ei yhteiskunnallisesta polemiikista huolimatta ole tapahtunut. Yleisesti väitetään hoidon olevan pääosin hyvää, joitan poikkeuksia lukuunottamatta. Se on kuitenkin luulottelua hyväuskoisuutta, eikä pidä pakkaansa tämän erityisen kattavan tutkimuksen valossa. Tilanne on kentällä täysin päinvastainen ja sillä siisti!
Onkin tarpeellista kysyä viimein, missä viipyy vanhusasiamies ja puhipuhuttu vanhuslaki hyvähoidon suositusten saavuttamiseksi? Missä viipyy ylipäänsä valtiovallan ja kuntien pikatoimet asian korjaamiseksi? Yhteiskunnan tila näkyy parhaiten siellä, miten se kohtelee kaikkein heikompia jäseniään. Pohjimmitaan on kyse ihmisyydestä ja eettisyydestä ja moraalista!. Kaikki nämä arvot on heitetty nyt romukoppaan!
Valviran tehtävä on parantaa ohjauksen ja valvonnan keinoin oikesturvan toteutumista ja palvelujen laatua sosiaali- ja terveydenhuollossa.Selvityksen perusteella Valvira ja aluehallintovirastot käynnistävät 184 vanhustenhuollon yksikköä koskevan valvonnan. Kansalaisten voimakas kritiikki vanhustenhoidon epäkohtiin on saanut sentään valvovat viranomaiset liikkeelle. Se onkin yön ainoa valopilkku, tässä vahushuollon murheellisen kestämättömässä umpiperässä!. Suomessa puhuttiin pitkään ettei 50-vuotias kelpaa enää työelämään. Onko nyt niin sama asenne on vanhushoidossa, ei anneta kunnon hoitaakaan, kunhan säilytetään kutakin aikansa?
Erityisiä toimenpiteitä kohdistetaan niihin toimintayksikköihin, jotka jättivät muistutuksen jälkeenkin vastaamatta kyselyyn. Suomessa ei ole kyse pelkästään rahasta vaan asenteet ja arvot ovat jotenkin oudon vastahankaiset, etten sanoisi Jumalattomat.. Vanhuksia ei enää kunnioiteta niin kuin joskus ennevanhaan, vaan tilalle on tullut kylmä talousajattelu diorisointi käskyttäminen vanhusten alistaminen jopa "moppaus" ja suurissa yksiköissä tehdasmainen vanhusten käsittely on arkipäivää! Idealismi on kauhella tavalla kuollut ja kuopattu ja poliisi tutkii lopulta asiaa, ruumita kaivetaan haudoistaan?
Vanhushuollon tilat ovat parantuneet ja viihtyisyyteen on panostettu hiukan lisää viime aikoina, mutta masentava steriili laitosmaisuus iskee vasten kasvoja edellen kaikkialla kuin märkärätti. Vanhustenhoidon ja viriketoiminnan kärkimaita maailmassa on Tanska. Siellä on todettu vanhusten tarvitsevan värikylläisen erilaisia haasteita tarjoavan asuin ja hoiva ympäristön, todellisen "huvikummun" säilyttääkseen korkean vireystilan elämässään! Vanhus voi jopa parantua ruokavalion liikunnan ja harkitun viriketoiminnan ansiosta! Suomessa vanhusten totaalinen yksinäisyys on kaikkein polttavin ongelma! Koneruokintaa suunnitellaan kuin eläimille!
Positiivinen yhteisöllisyys on kantavana ajatuksena kaikissa mallimaissa. Amerikassa on menty niin pitkälle että lattiat on vinoja, ovet erikokoisia, seinät ja katot rakennettu mitä ihmeellisimmiksi, väribaletin hehkeämmät värit on käytössä. Huonekaluilla on monia käyttötarkoituksia kekseliäiden senjorien käyttää! Niissä tiloissa vanhukset kuulemma kukoistavat ja ovat viriilejä, innostuvat asioista voivat siellä paremmin kuin kuin missän muualla yhteiskunnassa. Näin yhteiskunta haluaa palkita ja kannustaa kunniajäseniään.
Meillä puhutaan mistä kaakelista paska on helpoimmin putsattavissa.
Valviran viimeisin tutkimus tältä kesältä on todennut vanhustenhuollon olevan edelleen Suomessa huonolla tolalla, lähes häpeällinen. Mitään parannusta ei yhteiskunnallisesta polemiikista huolimatta ole tapahtunut. Yleisesti väitetään hoidon olevan pääosin hyvää, joitan poikkeuksia lukuunottamatta. Se on kuitenkin luulottelua hyväuskoisuutta, eikä pidä pakkaansa tämän erityisen kattavan tutkimuksen valossa. Tilanne on kentällä täysin päinvastainen ja sillä siisti!
Onkin tarpeellista kysyä viimein, missä viipyy vanhusasiamies ja puhipuhuttu vanhuslaki hyvähoidon suositusten saavuttamiseksi? Missä viipyy ylipäänsä valtiovallan ja kuntien pikatoimet asian korjaamiseksi? Yhteiskunnan tila näkyy parhaiten siellä, miten se kohtelee kaikkein heikompia jäseniään. Pohjimmitaan on kyse ihmisyydestä ja eettisyydestä ja moraalista!. Kaikki nämä arvot on heitetty nyt romukoppaan!
Valviran tehtävä on parantaa ohjauksen ja valvonnan keinoin oikesturvan toteutumista ja palvelujen laatua sosiaali- ja terveydenhuollossa.Selvityksen perusteella Valvira ja aluehallintovirastot käynnistävät 184 vanhustenhuollon yksikköä koskevan valvonnan. Kansalaisten voimakas kritiikki vanhustenhoidon epäkohtiin on saanut sentään valvovat viranomaiset liikkeelle. Se onkin yön ainoa valopilkku, tässä vahushuollon murheellisen kestämättömässä umpiperässä!. Suomessa puhuttiin pitkään ettei 50-vuotias kelpaa enää työelämään. Onko nyt niin sama asenne on vanhushoidossa, ei anneta kunnon hoitaakaan, kunhan säilytetään kutakin aikansa?
Erityisiä toimenpiteitä kohdistetaan niihin toimintayksikköihin, jotka jättivät muistutuksen jälkeenkin vastaamatta kyselyyn. Suomessa ei ole kyse pelkästään rahasta vaan asenteet ja arvot ovat jotenkin oudon vastahankaiset, etten sanoisi Jumalattomat.. Vanhuksia ei enää kunnioiteta niin kuin joskus ennevanhaan, vaan tilalle on tullut kylmä talousajattelu diorisointi käskyttäminen vanhusten alistaminen jopa "moppaus" ja suurissa yksiköissä tehdasmainen vanhusten käsittely on arkipäivää! Idealismi on kauhella tavalla kuollut ja kuopattu ja poliisi tutkii lopulta asiaa, ruumita kaivetaan haudoistaan?
Vanhushuollon tilat ovat parantuneet ja viihtyisyyteen on panostettu hiukan lisää viime aikoina, mutta masentava steriili laitosmaisuus iskee vasten kasvoja edellen kaikkialla kuin märkärätti. Vanhustenhoidon ja viriketoiminnan kärkimaita maailmassa on Tanska. Siellä on todettu vanhusten tarvitsevan värikylläisen erilaisia haasteita tarjoavan asuin ja hoiva ympäristön, todellisen "huvikummun" säilyttääkseen korkean vireystilan elämässään! Vanhus voi jopa parantua ruokavalion liikunnan ja harkitun viriketoiminnan ansiosta! Suomessa vanhusten totaalinen yksinäisyys on kaikkein polttavin ongelma! Koneruokintaa suunnitellaan kuin eläimille!
Positiivinen yhteisöllisyys on kantavana ajatuksena kaikissa mallimaissa. Amerikassa on menty niin pitkälle että lattiat on vinoja, ovet erikokoisia, seinät ja katot rakennettu mitä ihmeellisimmiksi, väribaletin hehkeämmät värit on käytössä. Huonekaluilla on monia käyttötarkoituksia kekseliäiden senjorien käyttää! Niissä tiloissa vanhukset kuulemma kukoistavat ja ovat viriilejä, innostuvat asioista voivat siellä paremmin kuin kuin missän muualla yhteiskunnassa. Näin yhteiskunta haluaa palkita ja kannustaa kunniajäseniään.
Meillä puhutaan mistä kaakelista paska on helpoimmin putsattavissa.
Tarkastetuista 1237 vanhustenhuollon yksiköstä vain 149 paikasta 12 % täytti kaikkien asetettujen indikaattoreiden kriteerit. Niissä saavutettiin vähintään alin hyväksyttävä taso. Muut 1088 yksikköä alittivat riman ainakin yhden kriteerin kohdalla. Yleisin puute oli liian pitkä yötauko ruokailujen välillä on 11 tuntia tai enemmän. Tässä piilee se häpeällisyys kuivettuminen ja nälkä, se on sietämätön epäkohta.
Kysynkin missä se hoitoa tarvitsevien vanhusten hyvinvointivaltio on, josta politikot tasavallassa edelleen hartaudella puhuu? Eikö vanhukset ole tämän maan rakentaneet ja ahkeralla työllään ylöspanneet?
Yksityisessä vanhustenhuollossa korostuu etukäteisvalvonta. Aloitettavaan ympärivuorokautiseen sosiaalihuollon toimintaan on saatava lupa aluehallintovirastolta. Luvan saaminen edellyttää selvitystä toiminnasta, tiloista ja käytettävissä olevista voimavaroista. Toiminnasta on myös annettava vuosittain toimintakertomus aluehallintovirastolle. Julkisen sektorin vanhustenhuollon yksiköillä tällaisia vaatimuksia ei ole. Ennakoiva valvonta, esimerkiksi omavalvontasuunnitelmat, parantaisivat Valviran näkemyksen mukaan vanhustenhuollon laatua myös julkisella sektorilla.
Julkisissa vanhustenhuollon toimintayksiköissä on keskimäärin vähemmän hoitoon osallistuvaa henkilökuntaa ja henkilökunnalta puuttuu tehtävään vaativa kelpoisuus useammin kuin yksityisellä sektorilla.
Taustalla saattaa olla se, että runsas neljännes julkisen sektorin hoitolaitoksista on vanhainkoteja, kun taas yksityissektorin laitoksista vain kolme prosenttia on niitä. Suurin osa vanhainkodeista on vanhoja laitoksia, joita perustettaessa henkilökunnan kelpoisuusvaatimuksia ei vielä ollut.
Sosiaali- ja terveysministeriön laatimien Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen mukaan henkilökunnan määrä ja koulutusvaatimukset samoin kuin vanhuksille varatut tilat on mitoitettava sen mukaan, kuinka paljon ja millaisessa kunnossa olevia vanhuksia yksikössä hoidetaan. Julkisissa vanhainkodeissa ja muissa yksiköissä hoidetaan useammin huonokuntoisia vanhuksia kuin yksityisissä.
Henkilökunta, koulutus ja tilat on mitoitettava hoidettavien kunnon mukaisesti, jotta saavutetaan ainakin vähimmäisvaatimukset täyttävä palvelutaso. Paljon apua tarvitsevien ihmisten hoidon on oltava yhtä laadukasta kuin muidenkin. Laadukas toiminta edellyttää myös asianmukaisia toimintatapoja, hyvää toiminnan johtamista ja oikeanlaista asenneilmapiiriä.
Selvityksen perusteella löytyi vain vaivaiset seitsemän (7) yksikköä, jotka täyttävät vanhustenhuollon laatukriteerit erinomaisesti. Nyt pyydetään heitä antamaan tietoja siitä, miten erinomaisiin tuloksiin on päästy. Viranomaiset jakaa näin saatuja tietoja hyvistä käytännöistä muualle vanhustenhuoltoon.Valvira laatii selvityksen pohjalta vanhustenhuollon yksiköille vanhusten ravitsemuksen turvaamiseen liittyvän toimintaohjeen. Ohjeessa kiinnitetään erityisesti huomiota päivärytmin järjestämiseen niin, ettei ilta- ja aamuruokailun väli veny kohtuuttoman pitkäksi.
Vanhushoidon puutteet ovat varmaakin niitä iäisyyskysymyksiä, jotka korjaantuvat vain luonnollista tietään kalmiston kautta?.Vai voisiko hyvinvointivaltio sittenkin panostaa arvokkaaseen hoitoon ja korjauttaa havatut puutteet? "Ei kenkään oo huono ihminen, vaan toinen on heikompi toista".
Ado Sakari Ala-Krekola
Kasarminmäki
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti