torstai 1. joulukuuta 2011

SADEVEDET MAKSULLISIKSI KOUVOLASSA?





"Kouvolan kaupungin hulevesien hallinnan kehittäminen" on edennyt käytännön  toimiin. Selvitystyön toimeksiantaja oli silloinen Kouvolan Vesi ja Katu- ja puistolaitos ja selvitystyön teki  nykyinen Kouvolan Veden  projekti-insinööri Jarno Hujanen opinäytetyönään kesän 2008 aikana. 

Laaja kattava hulevesiselvitys keskittyy pääasiassa asuinalueiden ja katurakenteiden pintavesien hallintaan kaupungin katurakenteilla.  Nyt päätetty ilmaston lämpenemisen varjolla tehdä uutta linjakasta vesipolitiikkaa oikein alankomaiden tyyliin, vaikka mitään hulevesiongelmaa Kouvolassa ei selvityksessä ole havaittu.

Opinäytetyössä on todella hienoja betoni- ja viherrakennekuvia  maailman suurkaupunkien tulavesirakenteista. Tästäkö innostuneena Kouvolan Vesi Oy on päättynyt  keskittyä  yksityisten kiinteistöjen pintavesiputkien liittymismaksujen tuomiin hulerahavirtoihin?  Miksi kiinteistöjen lähes puhdasta pintavettä pitää tärkellä Salpausselän pohjavesialuella alkaa kerääämään pintavesiviemäreihin - sehän on käsittääkseni arvokkasta pohjavedestä pois?

Kouvolan Vesi on  tehnyt rahahanan kiinteistöjen sade ja sulaimisvesien johtamiselle pintavesiviemäreihin. Kysyisin mitä on se puhe pintavesien johtamisesta jätevesiviemäriin, eihän niitä ole sinne saanut tietääkseni johtaa Kouvolassa vuosikymmeniin?. Kiinteistön on kai nyt  kuitenkin liityttävä omin putkituksin vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella olevaan hulevesiviemäriin. Kiinteistöllä ei kuitenkaan ole velvollisuutta liittyä viemäriin pintavesien poistamiseksi,  jos alueella ei ole erillistä putkiverkostoa tarkoitusta varten tai vedet voidaan poistaa muutoin asianmukaisesti. 

Asettaisin täysin kyseen alaiseksi sen, onko taivaalta tuleva sadevesi  tai lumensulamisvesi siinä mielssä kiinteistön tuottamaa, että siitä voidaan periä erillistä maksu keskimääräisten sademäärien mukaan?.

Pintavesiviemärointi katurakenteissa keskustoissa on kuitenkin sinänsä järkevää vesipolitiikkaa. Niiden rakentaminen pitäisi kuitenkin liittyä yleisen alue- ja katurakentamiseen. Pitääkö kaupungin puhtaat sateetkin panna kiikkerillä päätelmillä kiinteistöjen rasitteiksi.  Eikö riitä se hyvä perinteinen tapa, että rakennetaan tiettyihin ongelmakohtiin katujen ja kenttien pintavesien valumat keräävät ritiläkaivot ja viemäriputkistot?

Nyt määrätään ukaasilla ylhäältä, että kiinteistön on omalla kustannuksellaan liitettävä kiinteistö kaupungin hulevesiviemäröintiin noin kahden vuoden kuluessa. Kun hulevesiviemäri rakennetaan uusille alueelle tulevaisuudessa, on kiinteistöjen liityttävä pintavetensä siihen jo rakennusvaiheessa.  Suomessa valtaosa hulevesiverkosta koostuu erillisviemäröinnistä, jolloin hulevedet johdetaan avo-ojissa tai omassa putkessaan jätevesistä erillään puhdistamatta suoraan läheisiin vesistöihin.

Erillisviemäröinnin etuna on toki jätevedenpuhdistukselle hulevesistä aiheutuvien ongelmien pienentyminen. Kansainvälisesti on kuitenkin todettu, että myös erillisviemäröintiin liittyy huomattavia haittoja yhteiskunnalle ja ympäristölle. Paljon liikenteen haitta-aineita kulkeutuu kaupunkialueilta vesistöihin.  

Pelkkien putkiviemärijärjestelmien rinnalle onkin kehitetty uusia, vaihtoehtoisia menetelmiä hulevesien johtamiseen ja käsittelyyn. Näihin menetelmiin kuuluvat esimerkiksi hulevesien imeytysrakenteet, viivytys- ja pidätysaltaat sekä rakennetut kosteikot. Nämä ovatkin nykyaikaisia järkeviä kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja.


Nämä merkittävien sadevesien johtamiseen tehtävät  rakenteet ovat  mielestäni pääasiassa verovaroin kustannettavia kaupungin katu- ja aluerakenteita. 

Ado Sakari Ala-Krekola
Kasarminmäki

Ei kommentteja: