 |
| SAKSANAHOLLA KOUVOLASSA ON LAAJA LINNUSTO |
Saksanahon vanha kaatopaikkaalueen päästöt nostettiin Ratamo-sairaalakeskuksen uudeksi uhaksi valtuuston käsittelyssä.
Saksanaholla oli 1980-luvun lopulle asti lähistön puunjalostustehtaiden käytössä ollut teollisuuskaatopaikka.
Valtuutetut ajattelivat kai kaatopaikan vesien virtaavan alueelta kaupunkiin päin.? Miksi tätä asiaa ei ole aiemmin nostettu esille. Me jotka muistamme Saksanahaon vanhan kaatopaikan, voi helposti nousta sama huoli puseroon, kuten myös lähistön asukkaille.
Kun tälläisiä epäilyksiä kirjataan valtuuston pöytäkirjoihin, pitäisi kai kaupungin virkamiesten selvittää kansalaisille sen todelliset vaikutukset. Lähistöllä on uusia asunto-alueita kaivoja ja muuta asutusta, joten olisi mukavaa kuulla viranomaisten kanta tärkeässä asiassa. Kansalaisia on helppo pelotella tälläisillä mehevillä tarkoitus hakuisilla uhkakuvilla. Mielestäni myös ympäristöviranomaisten tulisi vastata valtutettujen esille nostamaan huoleen. Äkkiä ajatellen asia se on kyllä vähän kaukaa haettu.
Saksanahon vanha kaatopaikka Kuusankoskella sai vuonna 1990 tehdyssä Ympäristokeskuksen ongelmajätteiden riskiarvioinnissa 49 pistettä. Se oli suurin riskiarvo silloisessa Suomessa. Tämä ei tietenkään ole mikään ihme, sillä lainsäädännössä ei ollut ongelmajätteiden sijoittaminen kaatopaikoille kiellettyä ja 80-luvun
alkuun asti sitä harrastettiin varsin yleisesti.
Alue on tiettävästi valumavesien osalta Suomen ELY-keskuksen valvonnassa , kuten muutkin 45 vanhaa kaatopaikaa Kouvolassa. Herää tietysti nyt uusi kysymys, miten ELY-keskusen ympäristöasiantuntijat ovat arvioineet tämän vanhan Saksanahon kaatopaikkan ympäristoriskit lähistön asukkaille? En ole nähnyt asiassa mitään kattavia huojentavia arvioita.
Maisemoinnin jälkeen alueesta on kehittynyt lähes kaupungin keskustaan tntumaan kumpuileva heinää ja pensaita kasvava vehreä nummi. Nykyisin siellä liikkuu luontoihmisten mukaan hirviä, metsäkauriita, supikoiria, kettuja ja mäyriä. Siellä tapaa erilaisia lepakoita sekä runsas lintulajisto. Niihin kuuluu erityisen paljon laululintuja, mainittavia ovat pikkutikka, lehtopöllö, peukaloinen, punavarpunen, pensastasku, satakieli, pensassirkkalintu, ruoko-, viita- ja luhtakerttunen, naurulokki, luhtahuitti ja luhtakana.
Satunnaisesti pesivät myös viitasirkkalintu, liejukana, pieni ruisrääkkä populaatio ja on havaittu jopa valkoselkätikka. Se on ollut suosittu sorsien syöttöpaikka. Tälläinen linnuston runsaus ei ole kovin yleistä, vaan vaatii oikeat suotuista olosuhteet viihtymiseen ja pesimiselle. Onko tässäkin paratiisissa käärme meille omiaan puhumassa?
Alueen vesistössä on tavattu useita harvinaisuuksia, kuten mandariinisorsa, valkopäätiainen, pussitiainen ja Suomen ensimmäinen ruokosirkkalintu. Paikalliset luonnonsuojeluyhdistykset ovat järjestäneet yölaulajaretkiä Saksanahon maastoon. Alueen rehevään kasvistoon puolestaan kuuluu esimerkiksi vehka, lehtopalsami ja punakoiso. Savon- tai Lamminsuon luhta-alueen eteläpuolella on Tanttarin suojeltu, valtakunnallisesti arvokas tervaleppäkorpi. Tästä ei varmaan suuri yleisö ole ollut kovinkaan tietoinen.
Saksanahon on kaikesta huolimatta monella tapaa hieno ja arvokas kosteikko ja luontoalue. Toivottavasti siellä ei ole muhimassa vaaraa ihmisille lähialueilla tai tulevalle uudelle sairaalalle Kotiharjussa.
Ado Sakari Ala-Krekola
Kasarminmäki
Saksanaholla oli 1980-luvun lopulle asti lähistön puunjalostustehtaiden käytössä ollut teollisuuskaatopaikka.
Valtuutetut ajattelivat kai kaatopaikan vesien virtaavan alueelta kaupunkiin päin.? Miksi tätä asiaa ei ole aiemmin nostettu esille. Me jotka muistamme Saksanahaon vanhan kaatopaikan, voi helposti nousta sama huoli puseroon, kuten myös lähistön asukkaille.
Kun tälläisiä epäilyksiä kirjataan valtuuston pöytäkirjoihin, pitäisi kai kaupungin virkamiesten selvittää kansalaisille sen todelliset vaikutukset. Lähistöllä on uusia asunto-alueita kaivoja ja muuta asutusta, joten olisi mukavaa kuulla viranomaisten kanta tärkeässä asiassa. Kansalaisia on helppo pelotella tälläisillä mehevillä tarkoitus hakuisilla uhkakuvilla. Mielestäni myös ympäristöviranomaisten tulisi vastata valtutettujen esille nostamaan huoleen. Äkkiä ajatellen asia se on kyllä vähän kaukaa haettu.
Saksanahon vanha kaatopaikka Kuusankoskella sai vuonna 1990 tehdyssä Ympäristokeskuksen ongelmajätteiden riskiarvioinnissa 49 pistettä. Se oli suurin riskiarvo silloisessa Suomessa. Tämä ei tietenkään ole mikään ihme, sillä lainsäädännössä ei ollut ongelmajätteiden sijoittaminen kaatopaikoille kiellettyä ja 80-luvun
alkuun asti sitä harrastettiin varsin yleisesti.
Alue on tiettävästi valumavesien osalta Suomen ELY-keskuksen valvonnassa , kuten muutkin 45 vanhaa kaatopaikaa Kouvolassa. Herää tietysti nyt uusi kysymys, miten ELY-keskusen ympäristöasiantuntijat ovat arvioineet tämän vanhan Saksanahon kaatopaikkan ympäristoriskit lähistön asukkaille? En ole nähnyt asiassa mitään kattavia huojentavia arvioita.
Maisemoinnin jälkeen alueesta on kehittynyt lähes kaupungin keskustaan tntumaan kumpuileva heinää ja pensaita kasvava vehreä nummi. Nykyisin siellä liikkuu luontoihmisten mukaan hirviä, metsäkauriita, supikoiria, kettuja ja mäyriä. Siellä tapaa erilaisia lepakoita sekä runsas lintulajisto. Niihin kuuluu erityisen paljon laululintuja, mainittavia ovat pikkutikka, lehtopöllö, peukaloinen, punavarpunen, pensastasku, satakieli, pensassirkkalintu, ruoko-, viita- ja luhtakerttunen, naurulokki, luhtahuitti ja luhtakana.
Satunnaisesti pesivät myös viitasirkkalintu, liejukana, pieni ruisrääkkä populaatio ja on havaittu jopa valkoselkätikka. Se on ollut suosittu sorsien syöttöpaikka. Tälläinen linnuston runsaus ei ole kovin yleistä, vaan vaatii oikeat suotuista olosuhteet viihtymiseen ja pesimiselle. Onko tässäkin paratiisissa käärme meille omiaan puhumassa?
Alueen vesistössä on tavattu useita harvinaisuuksia, kuten mandariinisorsa, valkopäätiainen, pussitiainen ja Suomen ensimmäinen ruokosirkkalintu. Paikalliset luonnonsuojeluyhdistykset ovat järjestäneet yölaulajaretkiä Saksanahon maastoon. Alueen rehevään kasvistoon puolestaan kuuluu esimerkiksi vehka, lehtopalsami ja punakoiso. Savon- tai Lamminsuon luhta-alueen eteläpuolella on Tanttarin suojeltu, valtakunnallisesti arvokas tervaleppäkorpi. Tästä ei varmaan suuri yleisö ole ollut kovinkaan tietoinen.
Saksanahon on kaikesta huolimatta monella tapaa hieno ja arvokas kosteikko ja luontoalue. Toivottavasti siellä ei ole muhimassa vaaraa ihmisille lähialueilla tai tulevalle uudelle sairaalalle Kotiharjussa.
Ado Sakari Ala-Krekola
Kasarminmäki
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti