torstai 28. kesäkuuta 2012

ONKO KOUVOLAN MAAHANMUUTTOTYÖSSÄ ONGELMA?

Kouvolan entinen kokenut maahanmuuttokoordinaatori Satu Kurri työnsä ääressä

















Kouvolan kaupungin maahanmuuttotoimiston  toimintatavan lähes täydellinen muutos on saanut aikaan suurta hämmennystä työyhteisön ja maahanmuuttajien piirissä. Muutama asioiden nykytilaan kyllästynyt projektityöntekijä ja joukko (77) maahanmuuttajia on valittanut "huonoa" asioiden hoitoa   ja ylimielistä "halveksivaa" kohteluaan kaupungin johdolle. Kyse lienee ainakin henkilökemioista ja ulkopuolisten  lehdissä paisuteltu "proplema" on kai otettu selvitykseen?


Nykyinen TE-typpinen käytäntö on nähtävästi ollut joillekin monikulttuuri-ihmisille ollut todella suuri järkytys. Herää tietysti kysymys onko maahanmuuttotoimiston nykyinen asiallinen tiukka tyyli Kouvolan maahanmuuttoasioita vastaavien johtavien virkamiesten tietoinen linja? Täytyy kysyä onko todella tilanne siellä niin huono kun kuvaillaan. Vai onko toimistoon sen sijaan tullut kuri ja täysin asiallinen työjärjestys?   Jälkimmäinen tilenne lienee tosiasia! Kyse on ollut   pohjimmiltaan henkilöiden erilaisesta näkemyksistä maahanmuuttotyön asiallisesta totetuksesta?

Onko uusi ponnekas ja sivistynyt  maahanmuuttokoordinaattorimme Tuija Väyrynen toimillaan joutunut tahtomattaan puun ja kuoren väliin toteuttaessaan kaupungin työjärjestystä kotoutuslakia ja  mamu-asioita johtavien virkamiesten tahtotilaa vaikkapa tulkkauspalveluiden suhteen? Luulempa juuri niin on asia!


Jos on päätetty yhdessä säästää mamujen ensi palveluissa ja alun sosiaalimenoissa, ne säästät on edessä viimeistään neljän vuoden kuluttua. Sehän on älyttömyyden huippu koska rahat tulee valtion pussista ensimmäiset kolme-neljä vuotta.

Odotettavaissa on puuttellisen kotoutustyön tuloksena sosiaalihuollon vakioasiakas? Kaupungin maahanmuuttotoimiston uutteran työn tarkoitus on vähentää viiveellä tulevia maahanmuuton aiheuttamia sosiaalimenoja. Totutuuko tämä tavoite nyt kaupungin maahanmuuttotoimiston työn tuloksena niin kuin on herraparatkoon tarkoitus?

Mieletäni kaupungin maahanmuuttoasioiden viranomaistyö on kyllin iso tehtävä yksistään hoidettunakin. Kaupungin tulisi erottaa maahanmuuttajien omaehtoinen ja monikulttuuriprojektien tekemä kulttuurityöksi luettava monikuttuurityö omaksi erilliseksi toiminnoksi. 

Viranomaistyö ja monikulttuurityö voidaan nähdä erillisinä kokonaisuuksisna ja työrauharatkaisuna molemmille kiistan osapuolille. Kaupungin olisi viisata osoittaa monikuttuurityölle omat toimitilansa vaikkapa Kouvola-talolta tai jostain muulta vapautunut sopiva tila. Se olisi oiva keino tulehtuneen tilenteen ratkaisuksi  ja viranhoidon tehokkaammalle toteutukselle. 

Maahanmuuttotoimisto toteuttaa Kouvolan vuosille hyväksyttyä 2009 -2016 maahanmuutto-ohjelmaa. Sen toteutus ei voi olla kenekään viranhaltijan henkilökohtaisen antipatian tai sympatian ohjaamaa.  Sen erityinen tarkoitus on edistää kaikkien Kouvolan maahanmuuttajien kotoutumista. 

Kouvolan kaupungin  maahanmuuttopalvelujen asiakkaaksi voivat tulla kaikki maahanmuuttajat erotuksetta. Erityisesti ne jotka tarvitsevat kattavia neuvoja, asiantuntevaa ohjausta ja hyvää opastusta.  


Kotouttamislain valtakunnallisena tavoitteena on edistää maahanmuuttajien kielitaitoa, kotoutumista, työllistymistä ja tavoiteenaan asiakkaiden yhdenvertainen palvelu. Taustalla on väestön ikääntyminen ja kasvava työvoiman tarve.

Kotoutustoimenpiteiden tulee tukea suomalaisessa yhteiskunnassa tarvittavien keskeisten tietojen ja taitojen omaksumista. Mielestäni ne maahamuuttajat jotka tänne otetaan tulee myös kunnolla pyrkiä juurruttamaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Ilman sarvia ja hampaita tämä on maahanmuuttotoimiston tehtävä. Se on loppupeleissä edullisin ja järkevin ratkaisu kaikkien osapuolten kannalta katsottuna. 

Onneksi eduskuntavaalien alla lietsottu räjähdysherkkä ulkomaalisvastaisuus on huomattavasti hälventynyt. Työperäinen maahanmuuttopoltikka kaipaa kumpanikseen kaupungin totuttaman napakan maahanmuutto-ohjelman, jota myös totutettaan kuten on yhdessä päätetty.

Maahanmuuttajalle kotouttamislaki antaa oikeuden kotoutumissuunnitelmaan, jossa sovitaan  henkilökohtaisista kotoutumista edistävistä palveluista ja kotoutumistuesta. Kotoutuminen on aina kaksisuuntainen prosessi. Maahanmuuttajan omalla aktiivisuudella on suuri merkitys selviämisessä, ei kaupunki ja valtio voi kaikkea hyvää kotiin tuoda. 


Myös suomalaiselta  yhteiskunnalta vaaditaan kykyä muuttua kielellisen, kulttuurisen ja etnisen monimuotoisuuden edessä. Vaikka se on meille monille sitä kylmää kaurapuuroa, jota on  monen perisuomalaisen on vaikea niellä.Tämä on yhtä vaikea  asia kuin maahanmuuttajan täydellinen kotoutuminen Suomen pohjoisiin oloihin. 

Kotouttamislaissa määritellään kunnan velvollisuudesta kotouttamisohjelman laadintaan,  toimeenpanosta, kehittämisestä sekä ohjelman toteutumisen ja vaikutuksen seurannasta. 
Lain mukaan valtion ja kuntien työvoima- ja elinkeinotoimistojen sekä muiden viranomaisten tulee osallistua ohjelman laatimiseen ja  toimeenpanoon. 


Nykyoloissa on ilmeisen selvää, että Kouvolan jo pitkään suunnitteilla oleva monikulttuurikeskus olisi yksi vastaus nyt nousseiden henkilö- ja työilmapiiriongelmien ratkaisuksi.

Ado Sakari Ala-Krekola
Kouvola

keskiviikko 13. kesäkuuta 2012

KOUVOLA JÄLKIVIISAS HARMITUS ON TURHAA!



KYMIJOKI ON KAIKESSA KAUNEUDESSAAN KOUVOLAN HELMI
















Kouvolan kaupunginvaltuuston talouskeskustelu kääntyikin yllättäen vaaleja odotellessa kuntaliitoksen ruotimiseen. Valtuutettu Markku Laukkanen aloitti ääneen puimisen ja muiden valtuutettujen oli pakko vastata peltomiehen pakinaan.  Hänen sanoo nyt Kouvolan kuntaliitoksen epäonnistuneen pahasti. 

Tästä voidaan täysin perustein olla erimieltä. Jälkiviisaus on jaloin viisuden muoto. Etenkin vanhojen miesten helmasynti on haikailla menneitä muka parempia aikoja. Onneksi naiset katsoo luonnostaan tulevaisuuteen. Onko se suurtilan syy jos ei isännät pysty taloa kunnolla  hoitamaan? 

Pohjimmiltaan on kyse kuntatalouden rakenteen jähmeydestä muuttua näin suuren uudistuksen edessä. Toisaalta muutos on ikävä kyllä kansalaisia pahasti riepova valitettava seikka.


Vanhat pienkuntien pikkusievät talouslääkkeet ei  vaan yksinkertaisesti pure. Pelkkä toiveikas odotus ei rahaa kaupungin kassaan tuo.  Kouvolassa on tartuttava puhisevaa
härkää kunnolla sarvista kiinni. Kun kuntakarttaa katsoo Kouvola on jo suuri kasvukeskus.

Kouvolaa ei voida pitää kaikkein parhaana tapauksena kuntaliitoksensa toteutuksessa. Paremminkin olisi varmaan voinut mennä. Vastuu toteutumasta on pääosin johtavien virkamiesten ja polittisten päättäjien harteilla.


He eivät ole onnistuneet kääntää yrityksistä huolimatta Kouvolan taloutta kestävälle pohjalle. Se on koko kuntaremontin tärkein asia.  Tämä asian ovat jotkut liitosta junailleet kärkipolitikot tieten unohtaneet. Suomen koko  kuntakenttä painii saman ison haasteen kanssa!

Tämä ei sinänsä pitäisi olla mikään yllätys kenellekään, niin vaikea on suurkunnankin kaikista velvoitteistaan selvitä ilman tuntuvaa talouskasvun tuomaa nostetta. Kaikki entiset velvoitteet niskassa ei näköjään selvitä. Monia erilaisia keinoja on olemassa, niistä kansan valitsema uusi valtuusto  käyttäkööt. Tuntuvia tuloksia voidaan alkaa vaatimaan Kouvolassa heti vuoden 2013 alusta. Silloin kaikki muutosturva  purkautuu.  Toivottavasti se on hallitun turvatun muutoksen aika kaikille.

Kouvola teki itse valtion ohjauksessa sen mikä silloin nähtiin oikeaksi. Perusasia ei ole mihinkään muuttunut. Kuntauudistusta on joka tapauksessa kuntavaalien jälkeen jatkettava. Tanskan esimerkin mukaisena valtiovallan johtamana hallintorakenteiden täysremonttina se voisi parhaiten onnistua. 


Suomessa kuntauudistus tulee olemaan erityisen kivinen. Se johtuu kuntien  peloista lähteä sinänsä tuiki tarpeelliselle tielle. Se on kuin henkisesti vähän kuin sotaanlähtö. Vastahanka on täysin ymmärrettävä rektio näin aran asian edessä.

Laukkasen moitteissa hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen tavoitteissa on myös epäonnistuttu. Hänen mukaansa vahvan peruskunnan piti vahvistaa kunnan taloutta ja saada aikaan parempia palveluja. Elinkeinopolitiikan piti lisätä työpaikkoja ja kaupungin edunvalvonnan piti vahvistua. Ei kasvukeskuksella voi ollakaan muuta tavoitetta.


Kaupungin talous on kuitenkin sopeutettava suurkunnan kantokyvyn mukaiseksi. Nämä asiat ovat sattuneesta syystä meillä vaiheessa! Kouvolan erityisen edullisia asumiskustannuksia ja muita myönteisiä elämisen asioita ei ole kylliksi  korostettu.

Laukkasen mielestä erot yhdistyvien kuntien talouksissa olivat liian suuret, mikä nostikin yllättäen uuden kaupungin verotaakkaa. Nämä pienkuntien erilaiset talousluvut ja veroäyrin korotuspaineet olivat kaikkien tiedossa.


Päätettiin yhdessä selvitä ja lähdettiin toiveikkaasti kuntapalveluiden säilytykseen. Päätavoite  on Kouvolan seudun kuntatalouden ja palveluiden turvaaminen. Tämä tehtävä on vielä pahasti kesken ja alkuperäisistä tavoiteista ei pidä päättäjien enempää tinkiä.

Aavainkysymys on polittinen yksituumaisuus. Edunvalvonta koki taantuman kun entiset kolme valtiohoitajapuoluetta menettivät edustuksensa eduskunnassa. Tästä johtuen myöskään poliittisen kulttuurin yhdistyminen ei onnistunut kuten alussa ilmeiseti kaavailtiin.


Liian monia hyviä tuttuja latuja pyryttyi umpeen sen mukana. En valita kansa päätti niin. Kouvola on onnistuntut kuntaliitoksessaan mielestäni ihan kohtuulliseti tähän mennessä. Kirittävää on paljon uudella valtuustolla ja uusien päättäjien on se talousihme tehtävä!  

Ado Sakari Ala-Krekola
Kouvola

maanantai 11. kesäkuuta 2012

"KERRAN VAIN HEILAHTI JUSSIN PUSSI"

PUOLUEETON OIKEUSLAITOS ON LAILLISUUDEN PERUSTA















Kansanedustaja Jussi Halla-Ahoa pidetään välkkynä perussuomalaisena filosofian tohtorina ja  sisuryhmän ihailtuna  päivänsäteenä yhtä kaikki joukon valopilkkuna ja tästä juontaen hänet on päätelty olevan puolueessaan kaikin puolin viisas mies. 

Niillä meriiteillä ja tohtorismiehen nuijaan luottaen hänen nimitettiin paljon vartijaksi keskeisen hallintovailiokunnan puheenjohtajaksi. Eduskunnan hallintovaliokunta käsittelee muun muassa aiheessa olevia ulkomaalaisasioita ja suurta joukkoa koskevia kirkollisasioita. Paikkaan vaaditaan erityisen suurta harkintakykyä, uskonnollista hienotunteisuutta ja taitoa ymmärtää monia valtion keskeisiä hallinnollisia asioita.!


Kansanedustaja Halla-Aho sai eilen KKO tuomion uskonrauhan rikkomisesta ja kansanryhmää vastaan kiihottamisesta, vuonna 2008 kirjoittamassaan suorasukaisesta muslimiuskontoa törkeästi solvaavasta blogikirjoituksesta. 


Hän oli mielestään löytynyt muslimiuskonnosta yleistäen arveluttavan  perverssin piirteen. Ihmisten siveellistä koskemattomuutta ja uskonrauhaa ei pitäisi loukata. Törkeään uskon rauhan rikkomuksiin, suoranaiseen solvaamiseen ja eri kansanryhmiin kuuluvien ihmisten ihmisarvon loukkauksiin on puututtava tulee se sitten mistä suunnasta tahansa. Tässä asiassa ei voi myöskään toisaalla olla mitään uskontokuntien sisäisiä kirjottamattomia vaikenemis sääntöjä, joilla johtajien törkeitä tekoja suojellaan.


Tapausen jälkipuinnissa "kerran vain heilahti Jussi pussi". Hän pisti muutamilla valituilla lauseilla korkeimman oikeuden päätökset omaan  arvoonsa. Hän teki samoin kuin Jukolan Jussi kanttorin mökin ruutuikkunalle. 


Toivottavasti tämä ei ole puolueen sovittu kanta kaikkiin epämieluisiin oikeuden päätöksiin puolueen jäsenistön keskuudessa. Puolueista ja politiikasta täysin riippumaton oikeuslaitos kokonaisuudessaan on kuitenkin kaiken laillisuuden perusta. Tätä asian oikeaa tilaa ei saa mikään puolue toiminnallaan horjuttaa.


Onkin kysyttävä onko joidenkin perussuomalisten keskuudessa joku vielä korkeampi  oikeampi Suomen lain tulkinta? Kansanedustajan ei pitäsi kritisoida yksittäistä korkeimman oikeuden päätöstä! Yleinen laillisuuden ja lainsäädännön pohdista ja huonojen lakien arvostelu on sen sijaan sopivaa. Se on jopa toivottavaa kansanedustajan lainsäädäntötyössä!


Jussi Halla-ahon mielestä korkeimman oikeuden päätös ei ole mikään "taivaallinen totuus" vaan muutaman ihmisen henkilökohtainen tulkinta. Tämä on paha harkinta virhe! Hän pitää päätöstä vääränä ja epäoikeudenmukaisena. 

Hänellä on tietysti oikeus mielipiteisiinsä, muuta ompa tämä aikamoista korkeimman oikeuden halventamista ja lain ottamista omiin käsiin. Ilmeisesti hän unohti roolinsa arvostellessa ylimmän riippumattoman oikeusistuimen päätöstä. Päätös oli hänen mielestään vain tuomareiden henkilökohtaisia kantoja, ei siis mikään oikea laillinen päätös!!  Onko tämä oikean tohtorin puhetta?

Halla-ahon kirjoituksen kohteena olivat uskonnoista islam ja kansanryhmistä somalit. Korkeimman oikeuden mukaan ”Halla-ahon syyksi luettava kiihottamisrikos on tiettyyn kansanryhmään kuuluvien ihmisten ihmisarvoa loukkaavana luonteeltaan verraten vakava”. Niissä väitettiin provokatiivisesti muslimiuskonnon olevan lapsiavioliittojen takia luonteeltaan pedofiilinen. Todella muslimeja verisesti loukkaava lausuma.


Meidän kansalaisten turva on luottaa Suomen oikeusjärjestelmään etenkin näissä tapauksissa, joissa ratkaisu perustuu pitkään perusteellisen harkintaan korkeinta oikeusistuinta myöten. 

Perussuomalaisten ei pitäsi tätä asiaa painaa villaisella. Ennen muuta Halla-ahon pitäisi annetun tuomion jälkeen tajuta jättäytyä itse eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtajan paikalta. Hän ei kuitenkaan odotetusti aio erota paikaltaan vapaaehtoisesti? Kansanedustajana hän on vastuussa viime kädessä tekemisistään vain tulevissa vaaleissa. Mutta ainakin eduskunnan hallintovaliokunnan arvovalta on saanut pahan kolauksen.


Mielestäni Teuvo  Hakkarainen on pieni ongelma Halla-Ahon täysin sileäotsaisen itsevarmuuden rinnalla. Puheenjohtaja Timo Soinin mielestä Halla-Aho on kyllisi kärsinyt pitkän oikeuskäsittelyn aikana ja muuta tuomiota ei enää puolueen toimesta anneta. 

Eduskuntaryhmän puheenjohtajan Ruohonen-Lernerin mielestä päätösvalta on puolueella itsellään ja muiden on turha tähän tapaukseen puuttua. Pohjimmiltaan tämä onkin PerSu-puolueen sisäinen oma asiansa,  johon en tämän enenpää minäkään aio puuttua.


Ado Sakari Ala-Krekola
Kouvola

keskiviikko 6. kesäkuuta 2012

PERIIKÖ VAHVA LIITTOVALTIO EUROOPAN UNIONIN?

EUROOPAN LIITTOVALTIO  ON ARKA ASIA MONILLE















Euroopan unionin yhteisvaluutta eurossa on joukko lähes konkurssikypsiä maita. Rahoituskriisin seurauksen euroalueen pankkijärjestelmä on ajautunut todella isoihin vaikeuksiin.  Euroopalla on edessä euroalueen hidas mureneminen tai niin halutessaan kukoistava vaikuttaviin talouspäätöksiin pystyvä Euroopan liittovaltio.  

Me kansalaiset haluamme taloudellista vakautta, kestävää turvallisuutta sekä kasvavaa hyvinvointia. Se edellyttää tämän päivän maailmassa laajaa kansainvälisyyttä ja avointa vahvaa yhteistä eurooppalaista talousaluetta.

Euroopan unionin eroalueen räikeä rakenteellinen heikkous on nyt viimein paljastunut kaikessa karmeudessaa koko Euroopalle. Unioni tälläisenä vähittellen rakennettuna korttitalona ei toimi kaikkien Euroopan kansojen parhaaksi. Euroalue rakennettiin hyvässä uskossa toiveiden varaan ja nyt on petytty. Jos näin jatketaan vanhan unioinin edessä saattaa olla nurkantakana väijyvä poliittinen ja taloudellinen sekasorto.

Hajoava  euroalue tietäisi Suomeen pahaa 20 prosentin talouden leikkautumista. Euroopalle se merkitsisi hajanaisten kansojen henkistä näivettymistä. Viime kädessä se merkitsee erityisen suurta epävarmuutta  suurten talousmahtien rinnalla. Ja mikä kaikkein pahinta vanha etupiirijako Venäjä ja Yhdysvallat palaisi vaivaamaan Euroopan kansojen välistä syvää rauhantilaa. Mikä olisi Suomen paikka siinä?

Euroopan kansojen yhteistä päätoksentekoa ja saumatonta yhteityötä pitää vahvistaa. Unioni on  liian heikko toimija suhteessa globaaliin pääomaan ja muihin talouden suurmaihin. Erityisen iso ongelma on ollut unionin kyvyttömyys tehdä vaikeita suuria päätöksiä. Monet ajattelevat yksipuolisesti ongelmien johtuvan Euroopan Unionin olemassa olosta.  

Ei se ole niin vaan päivastoin. Paras askel eteenpäin olisi tehdä siitä päätöksentekoon kykenevä liittovaltio. Se ei ole enää mikään harmaakarhu, vaan todellinen uhka on luhistuva Euroopan unioni. Unionit tulee ja menee mutta vahvat  liittovaltiot  pysyy.

Monet karsastavat moista ratkaisua ajatellen liittovaltion olevan kansallisvaltion kaltainen määräten kaikesta.  Tällainen mielikuva on täysin väärä. Yhdysvalloissakin liittovaltiolle kuuluu vain osa asioista. Osavaltioiden todellinen valta on monissa asioissa suurempi kuin Euroopan unionin kansallisvaltioilla. 

Oleellisin täysin ratkaiseva ero on tämä. Yhdysvalloissa liittovaltion suvereeni valta sille kuuluvissa talouden ja politiikan kannalta ensiarvoisissa avainasioissa. Euroopassa kaikilla jäsenvaltioilla on veto-oikeus melkein joka asiaan,  vähemmistö on estänyt kokonaisuuden kannalta tärkeät päätökset.

Tarvitsemme aidon ja oikean Eurooppaan liittovaltion, joka käyttää ehdotonta kansallisvaltioista riippumatonta valtaa keskeisissä talous-, turvallisuus- ja ympäristöasioissa. Mutta vain  tarkasti rajaten niissä. Muiden kansallisten asioiden kuten koulutuksen, opetuksen, terveys- ja sosiaalipolitiikan ja oman eduskuntamme kansallisen lainsäädännön hoidossa osavaltioiden asema voisi olla jopa vahvempi kuin nykyään Euroopan unionin tarkasti säädellyissä oloissa.

Saisimme vahvan liittovaltion Eurooppaan hoitamaan erityiseti liittovaltion pankki- ja talousjärjestelmää. Emme tarvitse raskas soutuista unionia holhoamaan kaiken maailman mitättömissä pikkuasioissa. Unioni on sotkeutunut liikaa likkukanvarsiin ja joutaa sellaisena päsmärinä mennäkin! Tämän pitäisi kaikkien suomalaisten jo viimein kirkkaasti ymmärtää.

Saksan liittokansleri Angela Merkel on antanut poikkeuksellisen avoimen haastattelun viidelle suurelle eurooppalaiselle sanomalehdelle. Haastattelussa Merkel paljastaa toiveensa jatkaa Euroopan yhdentymistä tasolle, jota on vaikea kuvata muuksi kuin Euroopan liittovaltioksi. Angela Merkelin ulostulo on erittäin merkittävä. Mitään kunniakasta paluuta menneeseen ei  Euroopalla todellisuudessa ole.

Suomi on hoitanut talousasiansa unionissa mallikelpoisesti, viimeisenä merkinä on eurooppalaisen rahan kasvava virta Suomen vakaisiin pankkeihin.
Littovaltiossa Suomen kolmen aan talous tulee entisestään pelkästään vahvistumaan. 

Kansallinen identiteettimme omaperäinen Suomen osavaltio ja suomalaisuus säilyisi,
sitä ei uhkaa nyt eikä tulevaisuudessa mikään valta.  Ei edes veli Venäjä?


Ado Sakari Ala-Krekola
Kouvola

maanantai 4. kesäkuuta 2012

OIKEA RIITELY ON PITKÄN PARISUHTEEN SALAISUUS

"Miestä ei pidä yrittää kasvattaa, eikä rakastelu saa olla suorittamista".
















Perheneuvojaveteraani Matti J. Kuronen on erityisen suorasanainen ja humoristinen parisuhdeterapeutti Lappeenrannasta, jolla on perspektiiviä ja yllättäviä lähestymiskulmia parisuhteen alati jännittäviin kiemuroihin. Tämän parisuhdevirtuoosin vuolas sanavirta ei jätä ketäään parisuhteensa kanssa kipuilevaa ihmista kylmäksi. 
Ehkäpä  kesälukemisena niistä voi löytää ratkaisun tai korjaavia ituja oman parisuhteemme ajoittaisiin vaikeuksiin. Onkimisen ohessa on hyvä miettiä elämänsä asioita yhdessä.


Monet parit riitelevät ja eroavat melko nopeasti. He eivät jaksa jatkaa suhdetta muutaman riidan jälkeen.  Jotkut parit riitelevät alinomaan mutta ei puhettakaan mistään erosta. Salaisuus piilee tietenkin oikeassa taiten riitelyssä. Sota on heikkojen ihmisten tapa välttää rauhan ongelmia. Hyvä riita ratkaisee aina jotain. Huono riita ei puolestaan johda mihinkään. Riitelytkin ovat oppimisen paikkoja. Kurosen mukaan muodikas erilleen kasvaminen on henkistä velttoutta. Jos on kiinni käyvää väkivaltaa lienee kuitenkin paras erota.
Se on selvää.
 
Osapuolten on ymmärrettävä rakkauden olevan teko, sillä ilman tekoja rakkaus kuolee.Tekemällä rakkauden tekoja toiselle, tekee samalla hänestä tärkeän. Ihmisiltä viedään kuitenkin suuri seikkailu, jos luullaan rakkauden olevan vain tunnetta eikä tekoja. Samaan asiaan liittyy harhakuva romanttisesta tunteeseen perustuvasta rakkaudesta. Pilvilinna on helppo asunto. Pilvilinnoja on mukava rakentaa, mutta ne ovat aika heppoisia läpivuoden asuttaviksi.  

Miestä rakastetaan kun banjoa rennosti rämpytellen. Mies rakastuu usein naiseen, joka on vastaus hänen vaillinaiseen oloonsa. Miehen rakastamisessa naisen tulee pitää yllä luuloa siitä, että mies on mies, vaikka hän usein on pikkupoika. Mutta miestä ei pidä yrittää kasvattaa, eikä rakastelu saa olla suorittamista. Kurosen mielestä olennaista miehen rakastamisessa on, että nainen antaa miehelle mahdollisuuden huomata, että hän on täynnä ratkaisuja  ei täynnä ongelmia.  
Naista tulisi Kurosen mukaan rakastaa kuin selloa, soittaa häntä herkästi jousella. Miehen täytyy korostaa naisen arvoa ja rakastaa häntä kuin cowboy, jolle nainen on hevosta turhempi, mutta koiraa tärkeämpi. Naisen rakastamisessa on oleellista, että mies antaa naisen vastata omista odotuksistaan mutta kohtaa myös naisen tarpeet. Tiukassa paikassa miehen on oltava se, johon nainen voi luottaa ja turvautua, sillä miehen antama turvallisuuden tunne on naiselle tärkeää.

Miehen ongelmana Kuronen näkee sen, että mies ei taivu osoittamaan sanallisesti naiselle rakkauttaan.  Hän muistuttaakin, että miehen olisi varattava aikaa keskustelulle ja osoitettava hellyyttä puolisolleen. Toisaalta on paljon naisia, jotka eivät halua ensisijaisesti hellyyttä, vaan hyvää seksiä. Osa miehistä taas kaipaa enemmän hellyyttä seksin sijaan.
Kuronen on sitä mieltä, ettei miehen koskaan pidä mennä sanomaan muille, että hänen vaimonsa ei ymmärrä häntä, vaan siitä asiasta pitäisi puhua vaimon kanssa.

Senjoreilla pitkään yhdessä eläneellä parilla tunteet saattavat tuntua kuolleilta. Elämässä on saattanut olla kiirettä eikä ole ollut aikaa olla yhdessä. Eivät tunteet yleensä ole kadonneet, niitä täytyy vain herätellä keskustelemalla ja lähekkäin olemalla. Jos saa kerran sanottua minä rakastan sinua niin se rakkaus alkaa sulautua sinne arkeen. Seniori-ikäisten parisuhde on parhaimmillaan hidas keskustelu, jossa suhtaudutaan toiseen levollisesti ja humoristisen huolehtivasti. Kaksi on viimein tullut lähes tulkoon yhdeksi, siksi mistä pappi liiton alussa jotain puhui?

Pitkä avioliitto edellyttää kahta asiaa. Ensinnäkin ihmisen arvomaailman on oltava vakaa. Kun on sitoutunut johonkin, niin siinä myös pysyy. Toinen asia on se, että sitoudutaan kasvuun ja muutokseen. Se nuoruuden rakkaus on myös aika hyvä omaishoitaja. Pitäisi pystyä ajatelemaa, että tanssilavalta sen kanssa lähdin ja se saattaa minut myös hautausmaalle. Tähän pitkän kokemuksen omaavan perheneuvojan ja rovastin yllättävissä tarinoissa saattaa olla vinha perä!

Ado Sakari Ala-Krekola
Kasarminmäki

perjantai 1. kesäkuuta 2012

ISO SAIRAALAYHTYMÄ AUTTAA KOUVOLAN RATAMO-HANKETTA

HELSINGIN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA














Suomen hallitus on kiitettävästi alkanut totuttaa lupaamaansa terveydenhuollon kokonaisuudistusta. Hallituspuolueet ovat päässeet  vastikään sopuun sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisesta. Päätös lopettaa kerralla Carean Kymenlaaksosta  ja kaikki muutkin maamme 20 sairaanhoitopiiriä.

Niiden tilalle tulee kaksijakoinen terveydenhoito, joka käsittää kuntien järjestämän perushoidon ja suuret erityisvastuualueet. Erityissairaanhoitoa ei siirretä tässä esityksessä kunnille, kuten aiemmin jotkut kaavailivat.  

Suomeen tullee jo pitkään kaavaillut viisi (5) erikoissairaanhoitoon keskittyvää sairaalayhtymää. Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan sairaanhoito liitetään Helsingin ja Uudenmaan noin kahden miljoonan ihmisen erityisvastuualueeseen.  

Ne kootaan johdonmukaiseti parasta hoitoa antavien ja parasta osaamista tarjoavien yliopistollisten keskussairaaloiden ympärille. Tämä on todella suuri hallinnollinen perkaus, miten se onnistuu käytännössä jää paljossa nähtäväksi. Ennuste on mielestäni hyvä!

Kaikki erikoishoidon päivystävä toiminta ja muu vaativampi sairaanhoito, kuten syövänhoito, kaikki vakavat tapaturmat ja synnytykset jäävät tämän erityisvastuualueen vastuulle ja tehtäväksi. Tämä on varmasti koko kuntakenttää ajatellen ehdottomasti paras ratkaisu.

Tätä päätöstä voidaa tervehtiä ilolla, koska voi odottaa Kouvolan ja Kotkan kädenvääntö viimein terveysasioissa loppuvan.Tämä tekee erityisen hyvää Kouvolan omalle pitkään puidulle Ratamo-hankeelle, onhan se oivassa vaaterissa tämän uudistuksen kanssa.

Tämän pitäisi antaa tukevaa selkänojaa myös oman sairaala hankkeen asialliselle  toteutukselle. Onhan Kouvola väestöpohjaltaan sen luokan kaupunki jossa voi oma sairaala hyvin perustein suurpiireissä olla. Kiistely sairaala-asiassa pitäisi viimein jo lopettaa ja antaa työrauha hankkeen totuttajaille, kuten harvat tietävät kysehän ei ole pelästä sairaalasta.

Etenkään pienet kunnat eivät pysty itse erikoisairaanhoitoa tuottamaan ja suurtenkin kuntien ressussit on rajalliset. Siksi tämä ratkaisu on kaikinpuolin oikea. Vuosi sitten voimaan tullut laki edellyttää, että erikoislääkäreitä on oltava myös terveydenhuollon perustasolla kunnissa. Se on lopulta kuntien ja sairaalayhtymien välinen yhteistyökysymys, että kunnat saavat erikoissairaanhoitopalveluita myös perustasolla.

Isoin kysymys lain soveltamisessa on mikä osa terveydenhuollosta kuuluu kunnille ja mikä jää erikoistasolle. Tästä soisi syntyä erityisen perusteellinen keskustelu osapuolten välillä. Esitys jättää kunnille runsaasti järjestelyvaraa hoitaa omat terveysasiansa mahdollisimman järkevästi kunnan omat tarpeet huomioiden.

Näistä uusita sairaalayhtymistä tulee niin paljon terveydenhuollan asiantuntemusta ja laajaa erikoisalojen kokemusta, että heiltä riittäänee viisutta myös  kuntatasolle. Hämä on erityisen tärkein asia terveydenhuollon toimivuuden ja työjaon kannalta. Uusi järjestelmä antaa kunnille hyvät mahdollisuudet laittaa oma perusterveydenhuoltonsa kansalaisia paremmin tyydyttävään kuntoon. 

Miten vain arvon naiset ja herrat haluaa sen yhteistuumin totuttaa.

Ado Sakari Ala-Krekola
Kouvola