ONKO KOUVOLAN MAAHANMUUTTOTYÖSSÄ ONGELMA?

Kouvolan entinen kokenut maahanmuuttokoordinaatori Satu Kurri työnsä ääressä

Kouvolan kaupungin maahanmuuttotoimiston  toimintatavan lähes täydellinen muutos on saanut aikaan suurta hämmennystä työyhteisön ja maahanmuuttajien piirissä. Muutama asioiden nykytilaan kyllästynyt projektityöntekijä ja joukko (77) maahanmuuttajia on valittanut "huonoa" asioiden hoitoa   ja ylimielistä "halveksivaa" kohteluaan kaupungin johdolle. Kyse lienee ainakin henkilökemioista ja ulkopuolisten  lehdissä paisuteltu "proplema" on kai otettu selvitykseen?


Nykyinen TE-typpinen käytäntö on nähtävästi ollut joillekin monikulttuuri-ihmisille ollut todella suuri järkytys. Herää tietysti kysymys onko maahanmuuttotoimiston nykyinen asiallinen tiukka tyyli Kouvolan maahanmuuttoasioita vastaavien johtavien virkamiesten tietoinen linja? Täytyy kysyä onko todella tilanne siellä niin huono kun kuvaillaan. Vai onko toimistoon sen sijaan tullut kuri ja täysin asiallinen työjärjestys?   Jälkimmäinen tilenne lienee tosiasia! Kyse on ollut   pohjimmiltaan henkilöiden erilaisesta näkemyksistä maahanmuuttotyön asiallisesta totetuksesta?

Onko uusi ponnekas ja sivistynyt  maahanmuuttokoordinaattorimme Tuija Väyrynen toimillaan joutunut tahtomattaan puun ja kuoren väliin toteuttaessaan kaupungin työjärjestystä kotoutuslakia ja  mamu-asioita johtavien virkamiesten tahtotilaa vaikkapa tulkkauspalveluiden suhteen? Luulempa juuri niin on asia!


Jos on päätetty yhdessä säästää mamujen ensi palveluissa ja alun sosiaalimenoissa, ne säästät on edessä viimeistään neljän vuoden kuluttua. Sehän on älyttömyyden huippu koska rahat tulee valtion pussista ensimmäiset kolme-neljä vuotta.

Odotettavaissa on puuttellisen kotoutustyön tuloksena sosiaalihuollon vakioasiakas? Kaupungin maahanmuuttotoimiston uutteran työn tarkoitus on vähentää viiveellä tulevia maahanmuuton aiheuttamia sosiaalimenoja. Totutuuko tämä tavoite nyt kaupungin maahanmuuttotoimiston työn tuloksena niin kuin on herraparatkoon tarkoitus?

Mieletäni kaupungin maahanmuuttoasioiden viranomaistyö on kyllin iso tehtävä yksistään hoidettunakin. Kaupungin tulisi erottaa maahanmuuttajien omaehtoinen ja monikulttuuriprojektien tekemä kulttuurityöksi luettava monikuttuurityö omaksi erilliseksi toiminnoksi. 

Viranomaistyö ja monikulttuurityö voidaan nähdä erillisinä kokonaisuuksisna ja työrauharatkaisuna molemmille kiistan osapuolille. Kaupungin olisi viisata osoittaa monikuttuurityölle omat toimitilansa vaikkapa Kouvola-talolta tai jostain muulta vapautunut sopiva tila. Se olisi oiva keino tulehtuneen tilenteen ratkaisuksi  ja viranhoidon tehokkaammalle toteutukselle. 

Maahanmuuttotoimisto toteuttaa Kouvolan vuosille hyväksyttyä 2009 -2016 maahanmuutto-ohjelmaa. Sen toteutus ei voi olla kenekään viranhaltijan henkilökohtaisen antipatian tai sympatian ohjaamaa.  Sen erityinen tarkoitus on edistää kaikkien Kouvolan maahanmuuttajien kotoutumista. 

Kouvolan kaupungin  maahanmuuttopalvelujen asiakkaaksi voivat tulla kaikki maahanmuuttajat erotuksetta. Erityisesti ne jotka tarvitsevat kattavia neuvoja, asiantuntevaa ohjausta ja hyvää opastusta.  


Kotouttamislain valtakunnallisena tavoitteena on edistää maahanmuuttajien kielitaitoa, kotoutumista, työllistymistä ja tavoiteenaan asiakkaiden yhdenvertainen palvelu. Taustalla on väestön ikääntyminen ja kasvava työvoiman tarve.

Kotoutustoimenpiteiden tulee tukea suomalaisessa yhteiskunnassa tarvittavien keskeisten tietojen ja taitojen omaksumista. Mielestäni ne maahamuuttajat jotka tänne otetaan tulee myös kunnolla pyrkiä juurruttamaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Ilman sarvia ja hampaita tämä on maahanmuuttotoimiston tehtävä. Se on loppupeleissä edullisin ja järkevin ratkaisu kaikkien osapuolten kannalta katsottuna. 

Onneksi eduskuntavaalien alla lietsottu räjähdysherkkä ulkomaalisvastaisuus on huomattavasti hälventynyt. Työperäinen maahanmuuttopoltikka kaipaa kumpanikseen kaupungin totuttaman napakan maahanmuutto-ohjelman, jota myös totutettaan kuten on yhdessä päätetty.

Maahanmuuttajalle kotouttamislaki antaa oikeuden kotoutumissuunnitelmaan, jossa sovitaan  henkilökohtaisista kotoutumista edistävistä palveluista ja kotoutumistuesta. Kotoutuminen on aina kaksisuuntainen prosessi. Maahanmuuttajan omalla aktiivisuudella on suuri merkitys selviämisessä, ei kaupunki ja valtio voi kaikkea hyvää kotiin tuoda. 


Myös suomalaiselta  yhteiskunnalta vaaditaan kykyä muuttua kielellisen, kulttuurisen ja etnisen monimuotoisuuden edessä. Vaikka se on meille monille sitä kylmää kaurapuuroa, jota on  monen perisuomalaisen on vaikea niellä.Tämä on yhtä vaikea  asia kuin maahanmuuttajan täydellinen kotoutuminen Suomen pohjoisiin oloihin. 

Kotouttamislaissa määritellään kunnan velvollisuudesta kotouttamisohjelman laadintaan,  toimeenpanosta, kehittämisestä sekä ohjelman toteutumisen ja vaikutuksen seurannasta. 

Lain mukaan valtion ja kuntien työvoima- ja elinkeinotoimistojen sekä muiden viranomaisten tulee osallistua ohjelman laatimiseen ja  toimeenpanoon. 


Nykyoloissa on ilmeisen selvää, että Kouvolan jo pitkään suunnitteilla oleva monikulttuurikeskus olisi yksi vastaus nyt nousseiden henkilö- ja työilmapiiriongelmien ratkaisuksi.

Ado Sakari Ala-Krekola

Kouvola