SUOMEN JA VENÄJÄN TALOUSRAJA ON KARJALASSA MATALA

Reijo Tossavaisen arvoton tölväisy Kouvolan Sanomissa Tasavallan Presidentin Tarja Halosen suuntaan ja toivorikas toive Ulkoministeri Alex Stubbin ennen aikaisesta polittisesta poismenosta olivat onneton pari. Stubhan on polittikassaan euroeläimenä Urho Kaleva Kekkosen veroinen sporttinen velmu ja nykyajan asiapeluri jos kukaan, kirkas tulevaisuuden uusi aura! Ei kokoomus voi lasta pesuveden mukana heittää se olisi tyhmä veto! Kaikenlainen juhlava liturginen pystyyn kuollut pönötys venäjäpolitiikassa on mennen ajan karu "suomettumis" muisto. Suomen lakia noudatetaan ja piste!

Miten rakas tuuli nyt puhaltaakaan nyt idänsuhteissa vai kuohuuko pinnan alla jotain Raskolnikovia salaista, kuin kiljupönikkä kesähelteellä liiterin perillä??.Lapsiasiamies puuttuu Suomen asioihin ominaan? Yksi Mummo sosiaalikuluineen on polittisessä keskiössä! Makkarassa on maalinpalasia ja koko vienti pysähtyy!Puutullit hiertää kuin pölkyt sellutehtaan kidassa! Kuka noista Venäläisistä politrukeista selvää ottaa?

Mitä tulee Suomen ja Venäjän rajaan, sehän ei enää pitkään aikaan sellainen este joksi sitä kanta  Suomen tölleissä niin usein vielä luullaan.Monesti ajattelemme Venäjän ja Suomen rajan kaakonkulmalla olevan hurjan korkea muuri ja byrokraattinen sumppu. Sitä se ei enää ole, vaan kaupankäynti ja monenlainen taloudellinen ja lomailuun liittyvä toimeliaisuus on jokapäiväinen rutiin! Jopa talon voi ostaa Venäjän Karjalasata kuten Etelä-Karjalastakin, kun jaksaa paperit ja lain kiemurat pitkämieliseti täyttää!


Rajaa ei katsota suureksikaan tulpaksi saatikka kaupan esteeksi. Sen kanssa eletään paksusti, kerma kuoritaan päältä todella sujuvasti.Laukku ryssien ja ylen sankeitten prihojen aika on tullut jotenkin uutena iloisena kaupallisena svenginä takisin. Tyydytystä perustarpeisiin haetaan innolla puolin ja toisin ja hyvä niin!.Venäjän pelko on Etelä-Karjalaisten keskuudessa aika haihtunut haiku enää!

Toki polittisesti itäraja on valtiollinen virallinen raja kuten kuuluukin olla aamen, kaikkine nykyisine vartioistoineen ja muine EU-rajanlain vaatimin muodollisuuksineen.Pietari Suuri sen veti ja Stalin oli samaa mieltä. Rajan ylityksestä on tullut tuiki arkipäiväinen tapahtuma. Ei enää pelottava äksiisi kuten aiemmin oli. Kultturisesti raja on idän alku, mutta sitä ei enää kovin paljon äimistellä. Se on arjen tosiasia ei muuta. Antaa niiden maalausasioiden olla ajatellaan usein. Se ettei puututa naapurin sisäsiisteyteen on myös sivistystä ja hyvää käytöstä.

On alettu puhumaan ja agendalla neuvoteltu viisumi vapaudesta. On haettu vielä lisää joustavuutta etenkin ihmisten päivittäiseen rajaliikenteen soljumiseen. Nykyisin vilkkaat karjalaiset ovat vuoroin vieraissa ahkeraan kuin enne Karjalas oli tapana. Viipurissa piipahtaminen on aika arkipäiväinen keissi kaakon kulmalaisille ja mullekin suomalaisille. Pietarin kultturisen metropolin vetovoimaan suostuville. Yli 100.000 tuhatta ihmistä nauttii vuosittain Suomen puolella kylpyläpalveluista Lappenrannan seudulla. Puhumattakaan työssä käynnistä ja kaupassa käynnistä rajan molemmin puolin.


Viipuriin menee linja-autoja Lappenrannasta ja Imatralta kahdessa tunnissa useita vuoroja halpaan 8 euron hintaan. Omalla autolla sinne hurauttaa äkkiä ja sutjakkaan polttoainereissulle töihin ostoksille tai sieltä rautakauppaan saranoita ostamaan ja muita tarpeellisia lännen tax free kapistuksia. Kaupallinen toiminta on asettunut hyvään vahvaan uomaansa. Se on molemminpuolinen etu.

En halua kirjoittaa rajaa pois enkä voikaan enkä halua, se on toki siellä vahva realiteetti. Puhun ihmisten vuorovaikutuksesta ja tavaravirroista yli rajan Karjalan kansan joustavuudesta tosiasiain ja selvien hyötyjen edessä. Mutta viisumiasia on kuitenin Euroopan unionin ja Venäjän välinen sopimusasia. Suomea toki kuunnellaan päätöksessä ja oletan?


Meillä Suomessa on tietysti pitkään kytenetä epäluulo venäläisten viisumittomaan kulkemiseen maahamme ja passitonta kulkua ei nyt sentään sotavetraanien harmiksi vaadita. Tietysti pelko on historiallinen ja ajallaan oli aivan aiheellinenkin ja tuskin koskaan poistuu kokonaan?. Kysyisin kuinka paljon se muuttaisi nykyistä hyvää joustavuutta paremmaksi? Kyse on viime kädeässä rikollisen aineksen pääsystä maahan, mutta tiukan yhteistyön Suomen passikontrollin ja Europoliisin kantojen pitäisi suojata meitä jo nyt tehokkasti heiltä? Jos rajaviranomaisiin on uskominen?


Venäjä on Venäjä ja Suomi on kotimaamme. Juho Kusti Paasikivi saattoi opettaa kovakalloiselle kansalleen, että Suomi ei voi mitään historialleen ja maantieteeliselle sijainnilleen!..Niiden (ryssien) kanssa on vaan elettävä sovussa?Ruotsalaisia emme ole, venäläisiksi emme halua tulla, olkaamme siis suomalaisia Se on hyvä resepti Venäjän pelkoon, siihen pahinpaan politiikan horkkatautiin, tautiin meillä edelleen..Emme enää ole idän ja lännen välissä vaan länsi on leipämme myös Venäjä paljolti ja hyvä niin!...

Ado Sakari Ala-Krekola
Kasarminmäki

MIESTEN VUORO KOSKETTAA SYVÄLTÄ

Nyt maailmalta kuuluu kummia, MIESTEN VUORO-dokumenttielokuva Suomimiesten saunapuheista niittää mainetta ja kunniaa lähes kaikilla Suomen ja ulkomaisillakin DOK-festivaaleilla. Se on elokuvateatteri levityksessä kautta Suomen mikä sinänsä on dokkarille saavutus! Ja mikä parasta se on ehdolla mahdollisen OSKAR-ehdokkuuden aukaisevassa valinnassa alastomuus tabuisessa Amerikassa Yhdysvalloissa. Onko tamä totta vai viinien huumaa? Sitä sitää nyt edeskäyvien kysyä itseltään?

Aika huikea juttu jos Oskar-ehdokuus tulisi? Olisiko sittenkin perisuomalainen saunassa avautuminen vierustoverille, joka kuuntelee hiljaa, se  uusi kaivattu juttu Jean Sibeliuksen rinnalla siloteltuun Suomikuvaan maailmalla? Herkkä puhe saa lähes kaikkialla veret seisuttavan myötäelävän ällistyneen reaktion.Kuten Mikko Niskasen huipputyöt aikoinaan, väki naulautuu katsomaan ja kuulemaan kertomusta kuin suggeroituna, ajantaju häviää kuin kunnolla rakasteltaessa pitkään ja hartaasti tehtynä ja nautittuna..


Alastomat miehet istuvat ilman naisten mieluista ja jutun juonen muuttavaa läsnäoloa? he ovat saunassa ja puhuvat suoraan sydämestään toiselle miehelle. Ruosteisten kiukaiden lämmössä suomalaiset miehet puhdistautuvat sekä fyysisesti että henkisesti. Miesten vuoro kertoo sen, että naisia ei näissä saunoissa tälläkertaa ole sitä perimmäistä totuutta asiaan kertomassa. Huutoa eikä riitaa siellä kuulla. Ollaan jotenkin samaa mieltä.Puheissa korostuu se tosiasia sauna on pyhä sielun ja ruumiin puhdistautumis paikka. Istun kuin rukoilisin. Näinhän se meille vanhemalle polvelle on lapsena opetettukin. Sauna on alku kirkkomme metsän ohessa ja sinä pysyköönkin!


Elokuva matkaa läpi Suomen ja pysähtyy useiden erilaisten saunojen lauteille kuuntelemaan koskettavia elämäntarinoita yksinäisyydestä, rakkaudesta, kuolemasta, syntymästä, ystävyydestä; elämästä. Kamera kuvaa kaikessa yksinkertaisuudessaan maisemat, saunat ja miehet lähes maagisina kuvina. Arkisuus on asioissa hienolla tavalla läsnä, juhlavuus on tarinassa. Kyllähän se on tiedetty että saunassa ei ole yhteiskunnallista erottelua, arvet ovat kunniamerkkeinä näkyvissä eletystä tai soditusta elämästä.


Päähenkilöiden läsnäolo sekä tunteiden syvyys ovat lähes sillä rajalla, että pystyykö niitä enää mies katsomaan. Elokuva paljastaa miesten sielun poikkeuksellisen läheltä kaikessa alastomuudessaan ja muodostaa runollisen muotokuvan suomalaisesta miehestä. Suomalaisen miehen myytin uudellenkirjaus lienee nyt tapahtunut.


Junnu Vainio lauloi sen toisen rupattelevan saunatavan takavuosina "Yleisessä saunassa miesten puolella puhelivat he näistä asioista maisista, puhuivat he kaikenlaisista. Yleisesti ottaen kuitenkin puhuivat he naisista, uniensa kuvajaisista niistä saavuttamattomista naisista satumaisista...”Se oli toinen tuttu puoli, veljellinen ongelmattomien vanhenevien miesten huvitteleva saunaporukka.Vai olenko ymmärtänyt asian täysin väärin, taas kerran?


Suomi on itsemurhien luvattoman luvattu maa, olisiko ehkä niin että tälläiset saunapuheet ovat pelastaneet meidät kaikkein pahimmasta? Mene ja tiedä, muuta katsoa tämä filmi joka tapauksessa kannattaa, etenkin filmissä huutavasti lähes kokonaan poissa olevien naisten!

Ado Sakari Ala-Krekola

Kouvola

METSÄLUONTO RANTA-ALUEET JA VESISTÖT KOUVOLAN UUSI VARANTO

Aikanaan 60-luvun alussa puhuttiin Kouvolan olevan muuten hyvä paikka, mutta kun ei ole muuta vettä kun Käyrälämpi. Olihan vettä pätkä Kymijokeakin, mutta se oli niin saastunut että siellä ei voinut oikeastaan tehtaiden alapuolella kalastaa uida eikä kunnolla edes kehdannut nollakuidussa soutaa, muusta käytöstä puhumattakaan. Hauet maistuivat sellulle ja niiden syöntiä rajoitettiin ympäristömyrkkyjen pelossa, dioksiini lienee pahin pelko. Tosin vieläkään mitkään ruoppaukset eivat voi tulla kysymykseen selimenteissä olevin ongelmien vuoksi. Kymijoki on kuitenkin pessyt mustalipeäiset kasvonsa ja vesi tehtaiden alapuolella on puhtaanpaa kuin ylävirrassa. Sinänsä paljon puhuva kummallinen seikka. UPM Kymmene on todella korjanut tilanteen tuotannossaan jokeen tulevien jätevesiensä osalta kiitettävästi.


Nyt kun kaikki on totaalisen toisin, Kouvolan kaupungissa on todella laajat vesialueet, upea metsäluonto jonka timanttina loistaa Repoveden Kansallispuisto. Osin puutteellinen palveluvarustus ei tuo alueelle 75 000 tuhannesta kävijästään kieliviä matkailutuloja. Mutta onhan siellä kuitenkin maksutonta luonnonrauhaa. Iitin rajalta asti lähes puhdas Kymijoki halaa lempeästi nuorta kaupunkirouvaa ja ihastuttaa ylväällä virrallaan ja runasailla luontoarvoillaan, jopa koko historiallaan rajajokena meitä kaikkia. Verlan alue puhuu paperiteollisuuden noususta ja Pukkisaari on mystisen kiehtova paikka! Todella paljon hyvää ja suunnattoman hyvää on Kymijolle tapahtunut muutamassa vuosikymmenessä. Sen vesi on hyvää tai tyydyttävää uimavettä tietävästi koko kaupungin alueella. Vaikkakin uiminen tietyillä alueilla on yhä jonkinmoisen uskalikon temppu.



Kaupunki tarvitsee keuhkot ja kaupunkilainen rislan ja piipputupakkaa. sanoataan. Lähiöiden ja taajamien perushemmot tarvitsee myös naisia viinaa ja virkistystä työnsä oheessa.Ei pidä tuijottaa pelkästää turismiin vaan tavallinen maaton ja mökitön Erkki ja Pirkko kaipaa viristusalueita uidakseen ollakseen ja viihtyäkseen helteen porottamassa elementtitalossaan ja jotkut onnekaat ostamaan kesämökkejä lähistöltä. Kaupungin tarjoamien yleisten uimarantojen purjehdus- ja venepaikkojen lisäksi muuhun luontoon perustuvaan virkistykseen ja harrastetoimintaankin täytyy tarjota tiloja ja toimintoja yleiseen käyttöön. Siksihän niitä veroja kunnalle maksetaan.

En malta olla puuttumatta nyt esiin tullesseen luontoarvojen kehittämisestä virineeseen vilkkaseen keskusteluun lehdissä. Luontoihmiset ovat kiinnittäneet huomionsa rakenteiden puutteisiin vesialueita käytettäessä. Kuntaliitoksessa perintönä tulleet virkistysalueet ja niille tehdyt rakenteet ranta-aluilla on jotenkin yksipuolisesti ajateltu ja suunniteltu? Se johtaa tietysti palvelujen köyhyyteen hienojenkin alueiden räsistymiseen niillä viihtymättömyyteen.Perintönä on tullut kaupungille runsaasti arvokasta jokimaisemaa järviluontoa kuvankaunista rantaviivaa ja hyviä järvitaimen ja muita  kalapaikkoja, eriasteisia uimarantoja aikamoinen seudullinen pandooran lipas! Mitä niillä kaikilla tehtään on tietysti hyvä ja mietittävä kysymys kaikille osapuolille?

Kuusankoskea on esitetty jossain jokihuumassa jopa Kouvolan uudeksi ydinkeskuseksi, no mikas siinä uudella perustettavalla Kuusankosken Ydinkeskus ry:llä ja muillakin keskustaajamien ydinideoinnilla olisi varmasti paljon tähdellistä asiaa taajama hoidossa ja palvelujen puolustuksessa. Suurkunnassa on kyse pohjimmiltaan tästä? Toriasiat olisi ainakin tämäkässä tori minne vain kunnossa. Lisäksi syntyisi tervettä ideakilpailua eri Kouvolan taajamien Valkealan Anjalankosken Elimäen Jaalan ydinkeskus (6) yhdistysten kesken? Kansalaiset mietitäänpä tätä, se ei ole mätäkuun juttu!

Käyrälammen uimaranta lienee ainut EU-kriteerit täyttävä uimaranta Kouvolassa mutta sen siisteys ja rakenteet ja järjestelyt on lievästi sanoen oman onnensa nojassa. Positiivista on rantalentopallokentät ja hyvä leirintäalue. Lisäksi minimivaatimus uimavalvoja on paikalla, jos heitä ei olisi paikalla meno olisi lienee vieläkin villinpää. Onhan rannassa paljon pieniä lapsia opettelemassa omipäin uimaan. Kauniin kallioisessa ja avarassa Hautalan rannassa oli todella paljon väkeä helteillä, jopa venäläisiä turisteja kuin etelän rannoilla. Siellä ei kuitenkaan ole parkkialueita riittävästi ja kunnon tie rannalle puutuu kokonaan. Silti väkeä kokontuu runsaati puutteista huolimatta ihailemaan rantakallioilta upeaa meren oloista Lappalan selkää. Hiekkäsärkkä Jokelassa oli hellepäivien viikonloppuna aivan täyteen "puukattu", osa autoista joutui kääntymään takasin parkkipaikkojen loppuessa. Helteellä oli osansa ongelmiin, mutta kuitenkin alueet ovat ahtaissa pienkunta asennoissa. Ihmiset ei miellä enää vanhoja kuntarajoja toiminnoissaan siitä johtuu ruuhkat!.


Kouvolan luontoarvot puhtaine vesistöineen ja on ainutlaatuisen rikas. Suomen eteläisin koskematon erämaalue on niin lähellä Helsinkiä että lähimatkailu kohteita ja palvelua kansallispuistossa pitäisi kehittää niihin natura puitteisiin sopiviksi. Kouvolan keskustasta ei kansallispuistoon pääse päivittäin julkisilla, edes sesongissa kesällä. Kansallispuisto ei tuota Kouvolalle, niitä euroja kun puistoa perustettaessa ajateltiin. Puutteellinen majoitus- ja palveluvarustus ei tuota muita kun päivämatkailijoita. Erämatkailuun perustuva kelohotelli, jossa olisi runsas jo lähistöllä olevaan tarjontaan ja oleviin arvoihin perustuva ympärivuotinen palvelutarjonta puuttuu, miten olisi avantouintia luonnonvesiuintia retkiluistelua pilkkimistä luonnon- ja eläintietellisiä opastusretkiä mustikanpoimintaa suobongausta ja luontokuvausretkiä esim. niittyvillan kangasvuokon tai suden jälkien kuvausta.

Vai onko tavoite 100-vuoden päässä, jolloin puisto on luontoarvoiltaan metsän osalata mahtavimmillaan.


Onko kaikkea sitä uutta kaupungin hallinnassa olevaa luontopääomaa ja matkailullisia arvoja inventoitu? Onko liitoskunnista perittittyjä huomattavia maisemallisia arvoja tutkailtu yhtenäistä kokonaisuutena matkailuyritysten ja kuntalaisten virkistys tarpeen kannalta?Sitä sitää nyt kysyä kaupungin sektorista vastaavalta virkakunnalta?. Onko Kymijoen kaupungin "brändityöryhmä" jo perusteilla? Kaupunginjohtaja Lauri Lamminmäki totesi taannoin maaseutuasian miehityksen olevan kunnossa. Onko olemassa tähän kuin lahjaksi tulleeseen runsauteen suunnitelmia? Onko varauduttu työmäärään, mitä uuden Kymijoen kaupunkimme luontoarvojen matkailullinen kehittely vaatii? Vai onko perittyä on niin paljon ettei runsauden pulassa tiedetä, mistä alkaisin tään valoisamman alkuperäisen Kymenlaakson laulun??

Ado Sakari Ala-Krekola
Kasarminmäki

EPÄMÄÄRÄINEN VAALIRAHA VIE USKOA VAALEIHIN

Nyt eduskuntavaalien 2011 alla on kansalaisten syytä olla tarkkana, millä keinoin vaalibudjettaja puolueissa ja niiden järjestöissä ja säätiöissä kasvatetaan.Vaalirahasotkut eri puolueissa ovat hämmentäneet ihmisten uskoa todelliseen vaikuttamiseen kaikissa vaaleissa. Äänestys prosentit ovat todella alhaalla, jota tällä hulvattomalla menolla ei kasvateta.Jos mielipiteet ja päätökset suorastaan "myydään" kuten pahasti näyttää tai veljespiirissä luvataan jollekin pienelle rahakkaalle vaikutusryhmälle etukäteen. Onko todella ahnas laskelmallinen kyynisyys on istunut päätospöytiimme "taustapiruna" ostamaan ohitsemme valtaa? Vaalirahakohu on selvästikin räjähtänyt käsiin ja vaatii uuden käsittelyn laille.

Voidaanko enää jos meno yltyy, puhua todellisesta kansalais vaikuttamisesta vaaleissa? Jos vaalitukiraha on erityisen suurta ja sisältää salaisia sopimuksia erilaisista hankkeista. Sovitaanko supersuurista tonteista ja alueiden kaavoituksesta tai jättivoiman rakennusluvista vaalirahalla?Ei kai nyt sentään Suomessa! Kansana olemme todella pulassa jos aito suomalainen tapa tehdä edustuksellinen kansalaisyhteiskunta vaaleissa on tiensä päässä?. Joko olemme lopullisesti menettäneet aidon ihanteemme, vanhasuomalaisen uskon politiikkaan vaaleissa vaikuttamiseen.

Näiden paljastuneiden tapahtumien jälkeen ei voida puhua Suomesta erikoisen puhtaana ja eurooppalaisena kärkimaana korrupuution vähäisyydessä? Jos nyt ilmenneet demokratiaa halventavat inha kertomukset pitävat paikansa. Lobbausjärjestelmä näyttää saaneen uuden jalostuneemman vaateliaan teorian mukaisen panostuotto ajattelun pirtaansa. Hallitusvallasta kamppailu vaatii todella masiivisia panostuksia eri medioissa, riittävien äänien haravoiviin kansalaisilta vaalieissa. Puoluesihteereillä on suuria vaikeuksia saada riittävästi rahaa haluttuhin tehokkaisiin kampanijoihin.

Moni harmahtava nokkelasti kehitelty taho on nähnyt tässä tilaisuutensa kahmia etuja kampailussa menestyvistä liikepaikoista ja "oikeista" päätöksistä? Reilu tasapuolinen kilpailu, satsaus kuuluu sinänsä yhteiskuntaamme ja kaupallisuuteen mutta päätösten suorasukainen ostaminen ei kai nyt sentään! Uskon kuitenkin että vielä voidaan kääntyä tältä turmiontieltä rehelliseen lailla yhdessä sovittuun tukeen, vaikka pukit ovatkin kaalimaan vartijoina asiasta loppulta päättämässä!

Perustuslakivaliokunta on löytänyt puheenjohtaja Sasin mukaan vaalirahoituslaista jonkin moisen porsaanreiän.Vaalirahoituslain uudistusta pohtivan työryhmän puheenjohtaja, hallintoneuvos Lauri Tarasti uskoo, vaalirahakohu muuttaa työryhmän mielipiteitä laista. Tarasti kertoi lehdistölle. Työryhmä voi tehdä jopa olenneisia huojennuksia ns."kahvituspykälään" keväällä 2009 säädettyyn lakiin ehdokkaan sallituissa vaali manöövereissä.Vaalirahoituslain uudistusta on tehty kahdessa osassa. Keväällä ja toukokuussa 2009 astui voimaan uusi laki ehdokkaan vaalirahoituksesta. Nyt työryhmä pohtii uudelleen rahoitusta puolueiden osalta."Kyllä tämä laki puolueiden vaalirahoituksesta menee nyt täysin uusiksi", Tarasti totesi viime vuonna. Tämä on todella tärkeää tässä uudessa, jotenkin hämmentävän villintyneessä tilanteessa.

Ennen kesälomaa työryhmässä on Tarastin mukaan lähinnä keskusteltu puolueiden vaalirahoituksen uudistuksesta, ja valmiiksi on tullut muutamia pykäläluonnoksia. Tarastin mukaan puolueiden vaalirahoitusta pohdittaessa on otettava huomioon viime vuoden toukokuussa voimaan tullut laki.Tarastin mukaan ehdokkaiden vaalirahoitusta koskevaa tuoretta lakia täsmentään.

Toukokuussa 2009 voimaan tulleen lain mukaan ehdokas ei voi ottaa tukea ?yhdeltä tukijalta enempää kuin arvoltaan 3 000 euroa kunnallisvaaleissa, 6 000 euroa eduskuntavaaleissa ja 10 000 euroa europarlamenttivaaleissa?. Samalla annettiin rajat niihin tukisummiin, jotka ehdokkaan täytyy ilmoittaa.

Taanoin rikosoikeuden professori Matti Tolvanen Joensuun yliopistosta kertoi, että seminaarimaksut ovat porsaanreikä, ?joka on paikattava?. Mikä onkin oiken suuntainen ratkaisu, jos kaikki kivet halutaan nyt kääntää. Taulujen kohtuuttomaan ylihintaan myynti on piilotukea jos mikä.

Puoluerahoituksen osalta työryhmän pohdinnan määräaika on Tarastin mukaan syyskuussa. Käsiteltäväksi työryhmän tulokset menevät ?todennäköisesti? lokakuuhun Jos Tarasti ja kumppanit aloittavat lähes puhtaalta pöydältä kesän jälkeen, voi työryhmälle tulla kiire.

On todella kansalaisten kannalta toivottavaa vaalirahalain uuden perkauksen poistavan kaikkein pahimmat outoudet vaalirahoituksen sotkuissa ja lain valmistelun haparoinnissa.Rahoituskatto on ongelmallinen eikä mene pääpuolueissa läpi.. On selvää, että normaaliin ihmisten väliseen kanssa käymiseen liittyvää kestitsemistä, juhliin kulttuuri- tapahtumiin tai konsertteihin suuntautuvat ilmaisliput eivät ole sopimattomia. Nehän voivat tuottaa parhaimmillaan verkostoitumisen kautta hyvääkin hedelmää yhteiseksi hyväksi. Ei tule puuttua lillukanvarsiin mutta pääongelma kohtuuttomat kansan silmissä "vastikkelliset" rahasummat päätäville puolueille eivät kuulu suomalaiseen tapaan hoitaa asioita normi hollille...

Ado Sakari Ala-Krekola

Kasarminmäki

KOUVOLA HUONO MAINE ON NYKYOLOISSA VÄÄRÄ




KOUVOLAN TAIVAS MAALATAAN USEIN  TURHAN MUSTAKSI

 






















Entinen kansanedustaja kirjailija ja blogisti Roosa Meriläinen on siunaillut Hesarissa kauheaa kohtaloamme asua ja syntyä Kouvolaan.Vieläkö tätä väärää käsitystä viljellään muualla suvi Suomessa?

Ankeuden alhava Kouvola ei kuitenkaan enää ole. Siitä olen täysin varma. Ei voi olla näissä suurkunta oloissa. Voihan ihme ja kumma tätä nurjaa mainettamme! Se mainehan oli pienkouvolan osin itse hankittua ja laulettua viljaa. Vuosikausia rakennettu "brändi" turhimmasta kaupungista elää ihmeen sitkeänä.

Nyky uus Kouvolassa on kaikki onnen elementit, asumiseen viihtyvyyteen työntekoon ja auvoiseen elämään Suomen maassa.Tästä olen täysin varma.


Kouvola ei ole enää ankea pieni eikä turhake jos koskaan on ollutkaan, vaan Kymenlaakson maakunnan kasvava morerni elinvoimainen nouseva keskus ja Kymijoen kaupunki. Uuden Kouvolan yksi tärkeimmistä tehtävistä on brändätä suurkunta uuteen kukoistukseen ihmisten mielissä.

Vanha maine on karistettava niskasta, kuin pulleat punkkit iholta, ettei ne aiheuta pahaa tautia kantajissaan. Uusi biisi pitäisi kouvolaiselta Viikate-yhtyeeltä tilata tai tulla viipymättä, sillä uusi korkelta ja kovaa laulettu hevi voi vanhan arkkiviisun voittaa. Näin uskoisin asioiden menevän tolkunpaan suuntaan.


Muusikkotuttuni Kalevi Kullasvaaran alias Seppo Jarvan sinänsä oiva laulu
"Pikkukaupungin poika" , kertoo Kouvolan kehityksestä moderniksi
kaupungiksi vanhasta kauppalasta ja kuuluu näin;

"Kaikki torinlaidan puiset talot, kai oli silloin henkeä täällä, nyt on Pohjolan kylmät valot ja Suomen turhimman maine päällä.Mä muistan Ylämanskin, kun uimahalli rakennettiin,
ensimmäiset kaupunkipäivät 60 -luvulla pidettiin.Kaikki torinlaidan puiset talot, kai oli silloin henkeä täällä, nyt on Pohjolan kylmät valot ja Suomen turhimman maine päällä."

Nostalgista hienoa laululyriikkaa ja sinä se pitäisi nähdä, eikä totena turhuutta pitää!


Menneen talven lumista Meriläinen tilittää "Ymmärrän kyllä niitä ihmisiä, joiden kohtalo on ollut syntyä johonkin Pieksämäelle, Kouvolaan, Riihimäelle tai Raisioon. Minkäs sitä ihminen juurilleen mahtaa, joten jotenkin sitä oudosti viihtyy kotikunnassaan vaikka se olisi miten ankea. Mutta mitä ideaa olisi lähteä lomalle johonkin muuttotappiokuntaan, jossa ei erkkikään viihdy?" Tämä on juuri se mennyt vanha maineemme.

Toispaikkakuntalaisten naisten pitäisi kiireesti päivittää tietonsa Kouvolan suhteen. Vähintäänkin virusturva väärää tietoa vastaan.Selostaja legenda Pekka Tiilikainen syntyi kyllä Kouvolassa mutta ei Eino Brofeldt ole enää kaupunginjohtajana, Erkki Tuulesta nyt puhumattakaan..Elämme Lauri Lamminmäen suur Kouvola  aikaa.


Maailma ja Kouvola kulkee omaa oivallista rataansa, samoin sitekeään istuneet asenteet
eivät muutu sormia napsauttamalla. Jokaisen kouvolalaisen tehtävä on kertoa vierailleen asioiden muuttuneen uudessa kiehtovassa kaupungissamme.


Tämä on vakaa mielipiteeni pohtiessani syitä uuskuntamme kimuranttiin vanhaan maineeseen. Turha on kenekään turhuutta kuulutta Kouvolassa se ei pidä paikkansa!



Ado Sakari Ala-Krekola
Kasarminmäki

MAAHANMUUTTAJIIN TYÖELÄMÄSSÄ ON SYYTÄ TOTTUA

Työttömyys on ollut laman myötä usean vuoden kiivaassa kasvussa. Kansalaiset ovat kiukuissaan ulkomaisen työvoiman "tulvasta" Suomeen, muutkin kuin normiparkujat. Vanhasen hallituksen aikomusta höllentää työperäisten oleskelulupien myöntämstä on kritisoitu kiivasti eduskunnassa.

Jopa vakaat demarit ovat villintyneet purkamaan hallituskauden painuksissa olleita nurjia ajatuksiaan mamuista. He ovat tuskaileet hiessä päin valuneuta ääniään populisteille, etsien epätoivoita ulospääsyä oppositiosta vaalivoittoon ja hallitusvastuuseen. Ratkaisuna Jutta Urpilaisen irtiotto, se onneton reivaus  kielilapsus, mamuasiain epätietoiseen perussuomalaiseen julistukseen...

Jutta hyvä ei puheenjohtaja entinen lasten opettaja saa tehdä sanalasku leikkauksia! "Maassa maan tavalla tai maasta pois Perkele" se kuuluu! Tää on juuri sitä etnistä sulauttamista, kulttuurisen samanlaisuuden vaatimusta, jota ei saa lainmukaan tehdä! Mikä on maan tapa sanokaas se? Se vaihtelee ja paljon! Demareiden pitäsi Ruotsin mallin mukaan olla suvaitsevaisuuden kärkijoukko mamauasioissa.Tämäkän asiallinen ja hyvin priifattu tosiasoihin.

Suomen hallitushan toteuttaa tässä Vanhasen edellisen hallituksen maahanmuuttopolittista ohjelmaa. Tämä ohjelma on kahden demariministerin laatima Rajamäen ja Filtovin käsialaa. Sen perustelut ovat aika relevantteja vieläkin, sillä rakenteellinen vajaus työvoiman saatavuuden ja määrän suhteen ei ole poistunut mihinkään. Ne on toki lientyneet, eikä ihme kun lama ei ole vielä täysin hellitänyt..

Etenkin tietyillä palvelun hoivan ja rakentamisen aloilla on pulaa osaavista käsistä. Ei tätä millään lehtimies taidoilla muuksi muuteta, edes kokenee konkarin Reijo Tossavaisen. Nurjuuden yksioikoinen julistus ei ole ainoa oikea tie kristityn valkoisen heteron onnelaan, se kolahtaa omaan nilkkaan hyvinkin pian.

Ohjelmassa puhuttiin ulkomalaisten palkkaamisen helpottamisesta. Perusteluna oli osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen. Tämähän on aivan järkevä tavoite kun suuret ikäluokat ovat poistumassa ansaitulle eläkkeelle. Meidän ikämiesten ja naisten eläkeen maksuun tarvitaan uusia työntekijöitä etenkin kasvuyrityksiin, joiden veronmaksukyky on paras.

Tietenkin nuorison opettaminen työntekoon ja työllistäminen tulee olla kaikkien mielessä, taito ja tahto tarve sopivuus ja pätevyys ratkaiskoot. Yhdenvartaiset työmarkkinat tulisi olla hallituksen tavoite, kansalaisoikeus pätevöityä ja kouluttautua työhön Suomessa tai ulkomailla. Nämä oikeudet tulee olla yhdenvertaiseti myös maahanmuuttajien ulottuvilla..

Tämä yhdenvertaisuus on nyky euroopalaisen unionisti ajattelun valtavirtaa. Tasa-arvoisen ja veroisen kansalaisuuden, syrjimättömän ajattelun ja ihmisyyden perusta. Rutiköyhien syrjittyjen Itä-Euroopan romaanien asiat on hoidettava heidän kotimaissaan kuntoon!  Ne uudet maahanmuuttajat jotka otetaan vastaan Suomeen kotoutetaan koulitaan erityistoimin työhön ja yhteiskuntaan heti. Ne jotka tulee töihin ohjataan suomalaisiin työoloihin ja työkulttuuriin, ennen kaikkea normaaleihin palkanmaksu tapoihin. Moraalin raja on tässä.

Laaduksata osaavaa työvoimaa ulkomailta pitäisi innostaa Suomeen. Tämän on aivan selkeästi tulevaisuuden suuri menestystekijä eurooppalaisessa ammattitaitoisen työvoiman kilpailussa. Myös glopaalisti on aloja, jossa vaaditaan esim. softan huippuosaamista. Julkisen puolen lääkäreitä ja sairaanhoitajia ei ole Suomessa riittävästi! On paljon aloja josta puuttuu sopivaa työväkeä. Vaikka on suuri työttömuus paikkoihin ei ole päteviä hakijoita?

Näin ei kuitenkaan käytännössä tehdä. HS 29.3. kertoi, että Suomella ei ole mekanismia, jolla esimerkiksi koulutettuja ihmisiä houkuteltaisiin maahan. Papereissa on ajatuksia työntekijöiden maahanmuuton edistämiseen, mutta ideoille ei ole rahoitusta. Tyypillistä!
Ulkomainen työvoima ei ole tulvimassa Suomeen. Kansainväliset osaajat ikävä kyllä hakeutuvat muualle kuin Suomeen.Suomen lähialueilla vieläkään ole mitään massoja odottamassa Suomeen työhön pääsyä. Maassa asuvaa maahanmuuttajaa ei kukaan ota edeleenkään mieluusti duuniin kuin pakon edessä.

Moni työnantaja kuitenkin innostuu ulkomailta palkkaamisesta ja on valmis lobbaamaan erilaisia työvoiman liikkuvuushankkeita kehitysmaista omille palkkalistoille. Tarvetta siis on, mutta maksajan on oltava valtio/kunta ja suurin halukuus sunnataan projekteihin. Onko tämä nyt laitaa enää?

Maahanmuuttaja on liiaksi  ihmisten mielissä uhkatekijä, vieraita vaikutteita ja outoa uskontoa tunnustava märkö. On paljon jopa heidän pukeutumisensa ihmettelyä etenkin naisten.

Eiköhön olisi aika meidän viimein viisastua eurooppalaistua ja hälventää perusteettomia päähän istutettuja oletuksia. Ei oikeista epäkohdista tarvitse mamu-asioissa vaijeta niihin on tartuttava jämäkästi.Mehän eletään työvoiman liikuvuuden osalata täysin purjein Euroopan unionin vapaissa rajattomissa oloissa.
 
Totutaan ihmeessä tähän outoon kummolaan ja ollaan siinä siististi.

Ado Sakari Ala-Krekola
Kasarminmäki

OIKEA FLIRTTI KUULUU HAMEKESÄÄN

Mielestäni kepeä flirtti kuuluu erityiseti tähän helteiseen hamekesään. Olemme lomalla ja on aikaa paneuta tähänkin vaikeaan ja vaativaan hurmurien eurolajiin. Me suomimiehet olemme tuppisuita ja mitään siihen viitaavaan ei helposti heru suupieletämme. Se on kuitenkin sitä hunajaa jota naiset haluavat kesämekoissaan mieluusti kuulla? Tähdennän keinon oikeaa käyttöä. Se antaa hyvää mieltä, kesätuulen raikkautta ihmisuhde verkostoon.


Taannoin Eduskunnan naistyöntekijät nostivat tikunpäähän pahimmat flirttimokamiehet, ne kuulut
kalapuikko viiksiset punaniskat? Tehtiinkö kärpäsestä härkänen? Ei missään nimessä, se oli oikea puuttuminen! Ei häiritsevä käyttäytymien ei kuulu Suomen Eduskuntaan.Voitaisiinko asiaa korjata näiden riskiryhmä miesten koulutuksella ranskalaiseen eurotapaan.Siihen toisenlaiseen, aseista riisuvaan sulavaan elegantiin loukkaamattomaan tyyliin. Mitä mieltä ovat arvon naiset? Hyvän flirtin tunnusmerkki on naisen puolelta tuleva hymykiitos!


Mielestäni eduskunnan on tässä hätätilasssa organisoitava ihmissuhdekoulutusta. Opetettava heidät tökeröt töksäyttelijät flirttailemaan oikein, mutta silti särmikäästi. Jos kansanedustajat ja työntekijät osaavat flirttailla sujuvasti, niin ilmapiiri eduskunnassa paranee huomattavasti. Päätökset ovat parempia, hyvillä mielin tehtyjä. Sukupuolinen häirintä-sana voidaan korvata sanoilla korrektit herramiehet.Tasa-arvon nimissä täytyy myös sanoa laadukkat pirkot.


Edesmennyt Johanees Virolainen on oiva esikuva tässä. Hänhän otti Kyllikki Stenroosin vaimokseen eduskunta aikanaan.

Kyllikki Virolainen kertoi Johanneksensa olleen erityisen tahdikas, joskin karjalaiseen hersyvään tapaansa. Tarvitaessa hänestä löytyi myös maalainen suorasukainen puoli.


Nuoret miehet käyttäytyvät yleensä asiallisesti ja ymmärtävät, mitä on sivistynyt flirtti. Etenkin, jos mies on kaupunkilainen ja akateemisesti koulutettu, Helsingin Sanomat kirjoittaa. Mutta me iäkkäämmät herrat sorrumme joskus juovuspäissämme kiusallisin moukkamisiin ylilyönteihin. Kiitoksen sijaan tulee tuima torjuva katse! Ehkä syynä on ennen Euroopan unionia vallineet epäeuroopalaiset humalahakuiset käytöstavat, kenties suomalais-ugrilaista perua.


Seuraavassa flirtin ja valloitustaidon "ohjeita" niille eduskunnassa työskenteleville kuin kaikelle täysi-ikäiselle rahvaallekin.Pääasiassa tarjoan ohjeitani niitä kaipaaville en muille.

Hyvä itsetunto on kaiken perusta. Hyvästä itsetunnosta on sinulle apua kaikilla elämänalueilla. Jo muinaiset suomalaiset tiesivät, että vastakkaisen sukupuolen valloittajien kannatti esiintyä itsevarmasti. Kansan mieleen on juurtunut sellainen ihmeellinen uskomus, että "Jos hevonen oikein paskantaa aisaan sulhasen kosiomatkan aikana, morsiamen vastaus tulee olemaa myönteinen". Nämä kossit olivat varmaan rakuunoita.

Viisaat talonpojat älysivätkin syöttää parhaat kauransa hevoselleen ja kun sitten lanta lensi. Tästä syystä he he voitonvarmasti astuivat morsiamen kotiin, suoraselkäisenä ja arvonsa tuntevin elein. Kukapa ei olisi suostunut tällaiselle ylväälle miehelle. Tämä ei varmaan toimisi nykyisin, mutta kävisikö riijuureisulle lähtö nykyisin pesemättömällä autolla?

Ihminen menee läpi vaikka harmaan kiven. Hän ylittää itsensä silloin kun on pakko. Me käytämme aivokapasiteetistamme ehkä vajaat 10 %. Viehätysvoimastamme hyödymme todennäköisesti vielä vähemmän. Meiltä siis löytyy kiperän paikan tullen rahkeita enemmän kuin aavistammekaan. Onni suosii rohkeaa tässäkin tuiki tärkeässä asiassa...


Ado Sakari Ala-Krekola
Kesämies