MARJOISSA ON HUIMIA TERVEYSVAIKUTUKSIA
Marjastusaika on nyt parhaimmillaan ja satonäkymät ovat todella hyvät. Marjastuksen ja marjojen kansanterveydellistä merkitystä on viimeaikoina korostettu erityisesti. Suomessa kasvaa 37 luonnonvaraista syötävää marjaa. Ravintokäyttöön näistä hyödynnetään pariakymmentä lajia. Tunnetuimmat ja kaupallisesti arvokkaimmat marjat ovat, puolukka, mustikka, variksenmarja, vadelma, suomuurain, karpalo, pihlajanmarja, tyrni, mesimarja ja juolukka. Marjat on löydetty taas uudestaan muun luomuinnostuksen myöstä.
Mitä enenmmän metsänmarjoja on tutkittu sitä enemmän niistä on löydetty huiman hyviä terveysvaikutuksia. Marjastus on myös oivaa hyötyliikuntaa. Uusimissa terveystutkimuksissa mustikka on nousut arvoon arvaamattomaan. Mustikka onkin jo ilmeinen rohtomarja jos mikä. Sen käyttöä olisi lisättävä yksin tästä syystä! Kotimaisten marjojen vitamiinisisältö on erityisen runsas pitkän valoisan kesämme ansiosta.
Muistan vielä ajan jolloin syksyisin me oppilaat veimme kouluun puolukoita ja mustikoita talven varalle. Sen hyödyllisen opin varassa osattiinkin sitten metsään mennä marjastamaan myös aikuisiällä. Kun marjoja syö niihin tulee helposti himo ja mikäs onkaan sen parempi tämän katainen riippuvaisuus ihmiselle?. Suomalaisten olisikin herättävä marjojen suhteen ruususen unestaan ja poimia innolla arvokkaaat metsien herkut talveksi talteen. Jokamiehenoikeudella voi marjastaa rauhassa. Mutta on muistettava, ettei saa olla häiriöksi maanomistajille ja kunnioittaa pihapiirien koskemattomuutta.
Me suomalaiset olemme olleet ja olemme innokkaita marjastajia. Suurimmat marjasaaliit saadaan puolukasta. Uusiksi kasvaviksi poimintalajeiksi muiden sekaan on uumoiltu ennen rohto käytössäkin ollutta variksenmarjaa ja hyödyttömänä pidettyä juolukkaa. Suomalaisten marjastusaktiivisuutta on tutkinut muiden muassa marja-alan järjestöt ja Metsäntutkimuslaitos. Tutkimusten mukaan marjat hankittiin kotitalouksiin pääasiassa itse poimien. Mikä mainiointa luonnonmarjoja poimii ylipuolet suomalaisista.
Marjastusta harrastaa innokkaimmin vanhempi väki, marjastamaan lapsuudessaan oppinut väestö. Muissa ikäryhmissä poimintainnokkuus ei ole yhtä suurta. Nuorten ja keski-ikäisten ihmisten tulisikin huomata metsämarjat käyttämättömänä ilmaisena luonnonvarantona. Ei marjastus ole mitään köyhäilyä eikä noloa vaan hupputrendikästä luomuilua. Meillä Suomessa on kaupat täynnä ulkomaisia kaikenkarvaisia marjoja ja hedelmiä, vaikka poimittavia kallisarvoisia marjoja on metsät meillä kesäisin täynnä. Annetaan kaikkien kukkien kukkia, mutta olisi nähtävä omat hyvät lähituotteet.
Suomalaiset olivat valmiita maksamaan kotimaisista marjoista enemmän kuin ulkomaisista. Luonnonmarjoja poimitaankin luonnon virkistävän vaikutuksen, marjojen käyttötottumuksen ja ennen kaikkea marjojen terveysvaikutusten vuoksi. Marjastajat pitivät marjojen myyntipoimintaan innostavina tekijöinä hintaa ja marjastuskaverin saantia mukaan marjametsään. Poiminnan rajoitteiksi koettiin ajan ja lähietäisyydellä olevien poimintapaikkojen puute, vaikka marjoja kasvaa lähes kaikkialla mesiköissä. Poimimalla kuusituntia päivässä viitenä päivänä viikossa voi ansaita kuukaudessa jopa yli 3000 euroa puhtaana käteen! Marjojen poimimisesta saatavat tulot ovat täysin verovapaita.
Marjoja suomalaiset poimivat kuitenkin vielä runsaasti omaan käyttöön. Mutta vain alle kymmenen prosenttia vastaajista myi poimimiaan marjoja. Alhaisen myynti-innostuksen vuoksi monet alan yritykset kutsuvat kesäisin massoittain Suomeen ulkomaisia marjastajia. Se onkin täysin järkevää hyödyntää tarkaan metsien ja tarhojen runsas marjasato. Mansikan sesonki on usein lyhyt ja satoa jää helposti poimijoiden puutteessa peltoon mätänemään.Tuskin enää pärjäisimmekään ilman heidän panostaan, marjoista liian suuri osa jäisi metsään ilman ulkomaalaisia huippuahkeria poimijoita. Tämä varsin hyödyllisen seikan tulisi myös yksipuisten punaniskojen ja muiden akateemisten mamu-kriittikkojen viimein myös oivaltaa.
Marjastusharrastuksen ylläpitämiseksi ja marjojen käytön lisäämiseksi järjestetään onneksi monenlaisia kampanjoita ja kilpailuja. Näitä ovat esimerkiksi Arktiset Aromit ry:n toteuttama koulumarjakuukausi maamme peruskouluissa, on järjestetty marjojen poimintakilpailuja ja marjastuksen MM-kisatkin on jo keksitty kuinkas muuten.. Toivottavasti koemme vielä marjanpoiminnan renesanssin Suomessa, niin arvokkasta metsien ilmaista kultaa nuo ikiihanat herkut ovat.
Eikun kipaistaan metsään marjoja piomimaan, se on todella hienoa rahanarvoista huippuhyödyllistä hommaa!
Ado Sakari Ala-Krekola
Kouvola
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti