 |
| PAAVO VÄYRYNEN ON KEPUN IKONI |
Kuntakentältä kuuluu kohta melkoinen rytinä, jos ja kun kuntapaljoutta aletaan uuden hallituksen toimin harventamaan työssäkäyntialueiden mukaiseen harvaan asemaan. Alueen muodostavat keskuskunta ja ympäryskunnat, joiden työvoimasta vähintään 10 prosenttia käy töissä keskuskunnassa.
Yleisessä tiedossa on ollut kuinka suvereenisti keskusta hallitsee näitä vallassaan olevia minikuntia. Pienkunnat ovat ollut keskustalle eritysen tärkeä valtapolittinentekijä, se on ollut keino kunnissa suvereeniin yksivaltaan. Ei tästä tilanteesta muuhunkaan arvioon voi tulla. Keskustalla on kuntakartalla selvästi vahvempi asema kuin mitä sen kannatus kuntavaaleissa edellyttäisi.
Viime kunntavaaleissa keskusta sai 20,1 prosenttia äänistä ja 33,8 prosenttia paikoista. Ei ole mikään ihme jos keskusta on nyt oppositiossa herännyt tämäkästi vastustamaan uuden hallituksen kuntakartan ja palvelurakenteen uudistusta. Kuntapalveluiden tasapuolinen tuottaminen on osapuolien päämäärä. Hallitus kun oppositionkin ovat palveluja molemmat turvaamassa. Keinovalikossa lienee kuitenkin nyt huomattava ero?
Kunnallisalan kehittämissäätiön mukaan 177 kunnassa keskustalla on kaikki äänestysvalta. Ruotsalaisilla on sama tilaenne 22 pienessä rannikkokunnassa. Demareilla vastaava asema on vain yhdessä kunnassa. Olkoonkin sen olevan äänestäjien tahto, muissa kunnissa valta jakautuu tasaisemmin. Voidaan sanoa mitä suurempi kunta on, sitä pienempi on keskustan osuus valtuuston äänestysvallasta. Keskusta on päätynyt torjua ongelmansa tapauskohtaisella kirjavalla seutuyhteistyöllä , kuten Iitissä on sisulla päätetty toimia. Kuntayhtymät ja maakuntaliitot tuottavat heille vielä ylimääräistä valtaa. On tietenkin täysin selvää, ettei tätä tilannetta sulateta kokomuksessa nurinoitta. Eikä muissakaan "menettävissä" puolueissa niellä pelkällä olan kohautuksella.
Puolueisiin sitoutumattomanan kansalaisena en pidä tätä tilanetta aivan oikeana. Pirstaleinen kuntakenttä ja vaalijärjestelmän suhteellisuusperiaate tuottaa mielestäni vaaleissa aika kummallisen lopputuloksen. Onko tämä läntinen sovelias toimintatapa enää ollenkaan? Viime kunnallisvaaleissa keskusta sai 20,1 prosenttia äänistä ja 33,8 prosenttia paikoista. Keskusta on naamioinut asemiensa säilyttämisen pienkunnissa lähipalveluiden säilyttämien kaapuun.
Olisi ihme jos tulossa oleva kuntaremontti ei pelottaisi erityisesti keskustaa.
Perussuomalaisten kannatukseen ei kuntaremontilla ole tiettävästi suurtakaan vaikutusta. Etenkään nyt kun se on kohonnut koko maan kattavaksi keskisuureksi yleispuolueeksi. Eduskuntatyö tulee syyskaudella varmuudella kärjistymään kuntalouden kysymyksiin ja uuden kuntalain tuomiin vaikeisiin ratkaisuihin pienpuolueeksi kuihtuneelle keskustalle.
Kuntien lukumäärään ei ole aiemmin kattavalla lainsäädännöllä sanottavasti puututtu. Viimeiset viisi vuotta on ollut aika epätahtista Paras-hankeen epäonnistunutta nahkeaa toteutusta. On luotettu sinisilmäisesti kunnalliseen itsehallinnon toimivuuteen ja vapaan kunnallisen päätäntävallan kaiken kattavaan autuuteen. Tuloksia ei kuitenkaan näin millään ilveellä tule!
Nyt on kuitenkin käynyt täysin selväksi uudistuksen jarruna olevan todella karu valtapolittinen itsekäs peli. En haluaisi uskoa tätä aina äänestäneenä kansalaisena edes todeksi! Kaiken passiivisuuden perimmäinen syy ei anna mitään tilaa kuntauudistuksen koko maan kattavaan toteutukseen. Toivottavasti uusi hallitus kuitenkin toteuttaa kattavan kuntauudistuksen hallitusohjelman mukaisesti.
Ado Sakari Ala-Krekola
Kouvola
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti