KEITELEEN KANAVAN SULKU
Kymijoen kanava on vanha suunnitelma kanavoida Kymijoki vesiliikenteen käyttöön Suomenlahden ja Päijänteen välillä. Kanavaa on suunniteltu useaan otteeseen jo 1800-luvun alusta lähtien.
Viimeksi suunnitelma hylättiin laskelmissa kannattamattomana vuonna 2002.
Kanavasuunnitelmiin on liittynyt myös yhteys Suomenlahdelta Kymijokea pitkin Saimaalle suunnitellun Mäntyharjun kanavan kautta.
Kymijoen kanava on vanha suunnitelma kanavoida Kymijoki vesiliikenteen käyttöön Suomenlahden ja Päijänteen välillä. Kanavaa on suunniteltu useaan otteeseen jo 1800-luvun alusta lähtien.
Viimeksi suunnitelma hylättiin laskelmissa kannattamattomana vuonna 2002.
Kanavasuunnitelmiin on liittynyt myös yhteys Suomenlahdelta Kymijokea pitkin Saimaalle suunnitellun Mäntyharjun kanavan kautta.
Viimeisen kahdenkymmennen vuoden aikana on tehty useita kattavia arviointeja Kymijoen kanavoinnista ja joen vesien huimasti parantunutta tilaa on seurattu tarkasti. Pienimuotoisempia kanava-alueitakin vesistömatkailun kayttöön on julkisuudessa viime aikoina kaavailtu. Kymijoen pohjan sedimentissä olevat ympäristömyrkyt on ollut vahva ja hyvä peruste kanavoinnin vastustamisessa.
Vaikka se olisikin tulevaisuudessa kannattava valtakunnallinen vesiväylähanke, se on joen pohjan tilan takia lienee mahdotonta ajatus.
Kanavointi sattaa kuitenkin nousta tulevaisuudessa koko Kymenlaakson uudeksi suurhankkeeksi ja kasvun uudeksi kivijalaksi. Sen merkitys voi metsäteollisuuden murroksessa nousta vielä arvoon arvaamattomaan.
Jos kanavointi tulevaisuudessa toteutuu, joki pitää kuitenkin ennen sitä puhdistaa. Järkevästi toteutettu puhdistaminen ja kanavointi vapauttaisi joen enemmälti virkistyskäyttöön ja lohijokena se oikein toteutetuna kohentuisi entisestään. Kunnostettuna se olisi Tenojoen kaltainen luonnonlohen lisääntymisalue Ankkapurhaan asti!Kanavan linjaus ohittaisi alajuoksun suistoalueen merilohen ja meritaimenen luontaiset kutupaikat. Kymijoen virtauma on erityisen tarkkaan säännöstelty, joten kanavoinnin haitat lohikannalle lienee suluilla hyvin hallittavissa.
Jos kanavointi tulevaisuudessa toteutuu, joki pitää kuitenkin ennen sitä puhdistaa. Järkevästi toteutettu puhdistaminen ja kanavointi vapauttaisi joen enemmälti virkistyskäyttöön ja lohijokena se oikein toteutetuna kohentuisi entisestään. Kunnostettuna se olisi Tenojoen kaltainen luonnonlohen lisääntymisalue Ankkapurhaan asti!Kanavan linjaus ohittaisi alajuoksun suistoalueen merilohen ja meritaimenen luontaiset kutupaikat. Kymijoen virtauma on erityisen tarkkaan säännöstelty, joten kanavoinnin haitat lohikannalle lienee suluilla hyvin hallittavissa.
Eikö jo pelkästään 2000 voimaan tullut Euroopan unionin vesistöjen puitedirektiivi edellytä joen kohennusta ja kunnostusta.? Se antaisi mielestäni hyvän aiheen Kymijoen pohjan perusteelliseen puhdistukseen jos ei muuta niin ainakin Kuusankosken ja Keltin väliltä? Miksei tästä asiasta ole ELY-keskuksen selvityksissä puhuttu juuri mitään? Kaakkois-Suomen ELY-keskus tekee parhaimillaan uusinta selvitystä joen puhdistustuksesta ja kerää kansalaispalautetta asiassa. Vesipuitedirektiivi asettaa tavoitteeksi vesien hyvän tilan vuoteen 2015 mennessä. Direktiivi sisältää myös suunnittelujärjestelmän, jonka avulla pyritään tunnistamaan hoitoa ja suojelua tarvitsevat vesialueet ja seuraamaan hoito- ja suojelutoimien tuloksellisuutta. Hoitosuunnitelmat on toteutettava vuoden 2012 aikana. Tähän lienee saatavilla myös Euroopan unionilta hankerahaa.
Mielestäni tällä perusteella pohja pitäisi mieluusti puhdistaa. Eihän niitä millään moraalilla voida jättää unhoon jälkipolvien kauheaksi perinnöksi. Tieto saasteista haittaa suuresti joen arvoa, sen maine on edelleen ihmisille verraten arveluttava! Tietääkseni Japanissa ja Yhdysvalloissa on varoen imuropaamalla saatu hyviä tuloksia saatuneiden joki- ja vesialueiden puhdistuksessa. Myllykosken paperintuotannon lopettaminen antaa myös aiheen teollisen toiminnan aiheuttamien haittojen poistamineen joesta ja maa-alueilta. Kun teollinen toiminta loppuu kokonaan, kaikki jäljet pitää ymmärtääkseni aina puhdistaa ympäristölain mukaan huolellisesti.?
Kinno on myös päättänyt selvittää, miten joki voisi vielä paremmin palvella matkailua virkistystä ja elinkeinoelämää. Järkevä kanavointi palvelisi parhaimmillaan näitä molempia lähtökohtia. Kymijoki yhdistää Kouvolaa vankasti ja suuri osa väestä elää edelleen paljossa joen teollisuuden ansiosta. Tätä edelleen kattavaa tosiseikkaa ei saisi unohtaa. Maisema ja ympäristö muovaa ihmistä enemmän kuin arvaammekaan.
Kymijoki on Kouvolan suurin yksittäinen hyötytekijä kokonaisarvioinneissa. Se on asetettukin yhdeksi tärkeimmäksi tulevaisuuden tekijäksi kaupunkisuunnittelussa. Kaikkia kaupunkilaisia koskettavaa luontoelementtä tulisi arvostaa päätöksenteossa enemmän!. Kymijosta on ajansaatossa tuloutettu surutta valtava talousmassa hyvinvointiin ja monien yritysten taseisiin, oikeus ja kohtuus olisi antaa siitä Kymijoelle viimein pieni osa ikäänkuin takaisin.
Ado Sakari Ala-Krekola
Kouvola
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti