ONKO SAKSANAHON VANHA KAATOPAIKKA UHKA IHMISILLE?

  

SAKSANAHOLLA KOUVOLASSA ON LAAJA LINNUSTO

  

Saksanahon vanha kaatopaikkaalueen päästöt nostettiin Ratamo-sairaalakeskuksen uudeksi uhaksi  valtuuston käsittelyssä.
Saksanaholla oli 1980-luvun lopulle asti lähistön puunjalostustehtaiden käytössä ollut teollisuuskaatopaikka.

Valtuutetut  ajattelivat  kai  kaatopaikan vesien virtaavan alueelta kaupunkiin päin.?  Miksi tätä asiaa ei ole aiemmin nostettu esille. Me jotka muistamme Saksanahaon vanhan kaatopaikan, voi helposti nousta  sama huoli puseroon, kuten myös lähistön asukkaille. 


Kun tälläisiä epäilyksiä kirjataan valtuuston pöytäkirjoihin, pitäisi kai kaupungin virkamiesten selvittää kansalaisille sen todelliset vaikutukset.  Lähistöllä on uusia asunto-alueita kaivoja ja muuta asutusta, joten olisi mukavaa kuulla viranomaisten kanta tärkeässä asiassa. Kansalaisia on helppo pelotella tälläisillä mehevillä tarkoitus hakuisilla uhkakuvilla. Mielestäni myös ympäristöviranomaisten tulisi vastata valtutettujen esille nostamaan huoleen. Äkkiä ajatellen asia se on kyllä vähän kaukaa haettu.


Saksanahon vanha kaatopaikka Kuusankoskella sai vuonna 1990 tehdyssä Ympäristokeskuksen ongelmajätteiden riskiarvioinnissa 49 pistettä. Se oli suurin riskiarvo silloisessa Suomessa. Tämä ei tietenkään ole mikään ihme, sillä lainsäädännössä ei ollut ongelmajätteiden sijoittaminen kaatopaikoille kiellettyä  ja 80-luvun
alkuun asti sitä harrastettiin varsin yleisesti.


Alue on tiettävästi valumavesien osalta Suomen ELY-keskuksen valvonnassa , kuten muutkin 45 vanhaa kaatopaikaa Kouvolassa. Herää tietysti nyt uusi kysymys, miten ELY-keskusen ympäristöasiantuntijat ovat arvioineet tämän vanhan Saksanahon kaatopaikkan ympäristoriskit lähistön asukkaille? En ole nähnyt asiassa mitään kattavia huojentavia arvioita.


Maisemoinnin jälkeen alueesta on kehittynyt lähes kaupungin keskustaan tntumaan kumpuileva heinää ja pensaita kasvava vehreä nummi. Nykyisin siellä liikkuu luontoihmisten mukaan  hirviä, metsäkauriita, supikoiria, kettuja ja  mäyriä. Siellä tapaa erilaisia lepakoita sekä runsas lintulajisto.  Niihin kuuluu erityisen paljon laululintuja, mainittavia ovat pikkutikka, lehtopöllö, peukaloinen, punavarpunen, pensastasku, satakieli, pensassirkkalintu, ruoko-, viita- ja luhtakerttunen, naurulokki, luhtahuitti ja luhtakana.


Satunnaisesti pesivät myös viitasirkkalintu, liejukana, pieni ruisrääkkä populaatio ja on havaittu jopa valkoselkätikka. Se on ollut suosittu sorsien syöttöpaikka. Tälläinen linnuston runsaus ei ole kovin yleistä, vaan vaatii oikeat suotuista olosuhteet viihtymiseen ja pesimiselle. Onko tässäkin paratiisissa käärme meille omiaan puhumassa?


Alueen vesistössä on tavattu useita harvinaisuuksia, kuten mandariinisorsa, valkopäätiainen, pussitiainen ja Suomen ensimmäinen ruokosirkkalintu. Paikalliset luonnonsuojeluyhdistykset ovat järjestäneet  yölaulajaretkiä Saksanahon maastoon. Alueen rehevään kasvistoon puolestaan kuuluu esimerkiksi vehka, lehtopalsami ja punakoiso. Savon- tai Lamminsuon luhta-alueen eteläpuolella on Tanttarin suojeltu, valtakunnallisesti arvokas tervaleppäkorpi. Tästä ei varmaan suuri yleisö ole ollut kovinkaan tietoinen.


Saksanahon on kaikesta huolimatta monella tapaa hieno ja arvokas kosteikko ja  luontoalue. Toivottavasti siellä ei ole muhimassa vaaraa ihmisille lähialueilla tai tulevalle uudelle sairaalalle Kotiharjussa.



Ado Sakari Ala-Krekola 
Kasarminmäki



ERIÄVIEN MIELIPITEIDEN KOUVOLA

Kouvolan kaupungin päätöksentekoon on iskostunut lähes säännönmukainen asioiden palautus uudelleen valmisteluun ja lopulta päätökset valtuustossa vaativat erityisen viisasta junailua. Kiitos tästä kuuluu valtuustoryhmille.

Virkamiesten perinpohjaiseen valmisteluun ei suostuta ja valtuuston laillisetkaan päätökset eivät kertakaikkiaan käy pirtaan. Niistä etsitään kuumeiseti valitettavia virheitä. Taustalla on tietysti kuntalain suoma menettely, mutta eriävien mielipiteiden ilmaisusta on tullut vain keino saada oma kanta kulmakunnan tietoon. Varmistetaan kaikin tavoin "vastuuvapaus" äänestäjien silmissä epämieluista päätöksistä kulmakunnalle.

Pelkkä asian vastustaminen ei enää riitä alkuunkaan. Tämä ei sinänsä ole mitään uutta, vaan on aina ollut joidenkin valtuutettujen käytämä tapa. Meille kansalaisille jää suuri epätietoisuus siitä, onko perinpohjin vatkatut päätokset oikeita? Se missä on änkyröinnin eli kaiken vastustamisen ja asiallisen erimielisyyden raja on vaikea arvioida, enkä siihen typerään osoitteluun ryhdy.  Alkujaan kuntalain tarkoitus eriävän mielipiteen esittämiseen liittyy kuitenkin mahdollisiin oikeudellisiin seuraamuksiin virheellisestä, siis täysin laittomasta kuntapäätöksestä. Virkakunnan tehtävä on kuitenkin varmistaa laimukainen menettely  etukäteen.

Ratamo-päätös Kotiharjuun oli oiva osoitus näistä kansanvallan kiperistä käänteistä. Kaupunginhallituksen kanta vaikutti keskeisesti äänestysjärjestykseen. Sairaalaäänestys tuntui ulkopuolisen silmissä veikkaukselta halutusta lopputulosta. Outoa oli kahdeksantoista tyhjää ääntä, yhdeksän jätti eriävän mielipiteensä, joka jättivät liikaa tilaa arvailuille. Äänestyksessä "hävinneet" vannoivat valittavansa päätöksestä loppuu asti.

Kouvolassa saamme tulevaisuudessakin varautua tiukkaan vääntöön päätöksistä. Mikään asia ei tule olemaan helppoa toteuttaa. Virkamiesvalmistelulle ja puolueiden yhteistyölle se asettaa erityisen suuria haasteita, jotta asioista pystytään ylipäänsä päättämään. Julkisuudessa on luvattu, että tästä eteenpäin toimitaan Kouvolan terveyspalveluiden järjesteluissä erityisen asiallisesti. Toivoa sopii.

Kuntalain mukaan päätöksen tekoon osallistuneella valtuutetulla on oikeus ilmoittaa eriävä mielipiteeseen, jos hän on tehnyt vastaehdotuksen tai äänestänyt päätöstä vastaan. Sama oikeus on myös virkamiesesittelijällä, jos päätös poikkeaa päätösehdotuksesta.  Ilmoitus on tehtävä heti kun päätös on tehty. Ennen pöytäkirjan tarkastamista esitetyt kirjalliset perustelut liitetään pöytäkirjaan.  Päätöstä vastaan äänestänyt tai eriävän mielipiteen ilmoittanut ei ole vastuussa päätöksestä.  Jos hän ei pöytäkirjan mukaan ole äänestänyt päätökseksi tulleen ehdotuksen puolesta. Hän ei ole vastuussa toimielimen enemmistön tekemästä päätöksestä.

Toimielimen jäsenelle riittää, että hänen äänestyskäyttäytymisensä ilmenee toimielimen pöytäkirjasta. Jos hän ei pöytäkirjan mukaan ole äänestänyt päätökseksi tulleen ehdotuksen puolesta. Hän ei myöskään ole vastuussa toimielimen enemmistön tekemästä päätöksestä.Toimielimen jäsenen ilmoittamalla eriävällä mielipiteellä on merkitystä oikeudellisen vastuun kannalta suljetussa vaalissa ja ehkä myös silloin kun oma esitys on kannatuksen puuttuessa rauennut. Tässä tilanteessa jäsenen rauenneen ehdotuksen tulisi kuitenkin ilmetä pöytäkirjasta. Muutenkin toimielimen jäsenten äänestyskäyttäytymisen pitäisi aina ilmetä pöytäkirjasta.

Kunnallinen päätökseteko on monipolvista ja hitaalla tempolla varmistetaan kunnolliset kansanvaltaiset päätökset. Herää kuitenkin tähdellinen kysymys, onko Kouvolassa enää kysymys pelkästään tästä ihanteellisesta alkuperäisestä ajatuksesta?

Ado Sakari Ala-Krekola
Kasarminmäki

MYÖS KOUVOLASSA POTILAITA EPÄILLYN VALELÄÄKÄRIN KYNSISSÄ

Olen havainnut  tiedotusvälineiden keskusteluissa valelääkäriongelman vähättelyä. Niiden päätelmien mukaan, tämä harkittu rikollinen toiminta ei ole ollut kovin yleistä. Ehkä suurta vaaraa ei ole aiemmin Suomessa ollutkaan. Mutta nyt avoimessa maailmassa ja Euroopan unionissa kaiken tiedon valtateillä voidaan perustellusti olla täysin toistakin mieltä asiasta.

Epäilyt on  pystynyt toimimaan lääkärinä huikeat 13 vuotta ilman paljastumista. Hänellä on ollut potilaita todella paljon, esimerkiksi Lahdessa noin 4000 henkilöä. Ongelma ei suinkaan ole ollut tässä valossa pieni, vaan jokainen tämän valelääkärin kynsissä ollut vakavasti sairas ihminen on ollut jopa pahimmillaan vaarassa kuolla. Valviran pääjohtaja on pidättäytynyt virastaan poliisitutkinnan ajaksi ja pienen tuumailun jälkeen lähti kuitenkin sairaslomalle.

Potilasturvallisuus ja lääkärintoimi eivat ole olleet kunnossa. Lääkäriliiton kanta aitojen alkuperäisten todistusten näyttämistä  ja ulkomaisten opinahjojen tason tarkastusta ennen henkilön pätevöittämistä lääkäriksi Suomessa on oikea vaatimus. Yleinen lääkäripula ei saisi olla mikään asiallinen peruste kontrollin ja vaatimusten höllentymiseen, kuten tapahtui meillä 2000-luvun alussa.  

Vakavaa on ollut erityisesti Valviran kontrollin pettäminen ja tästä johtuen Terhikki-rekisterissä on ollut  väärää tietoa lääkäreiden pätevyydestä. Näin jälkikäteen tarkasteluna virastossa on ollut aikamoista hyväuskoisuutta niihin väsättyihin valokopioihin. Valvonnassa esitetyt  läpi menneet "oikeaksi todistetut" lääkärinpaperit oli ostettu tiettävästi Venäjältä. 

Epäillyn potilaina ovat olleet  pääasiassa puolustuskyvyttömiä kroonikkovanhuksia  ja joukko kehitysvammaisia. Tämä on ollut eettisesti erityisen törkeää toimintaa. Onko näin vähä osaaminen on ollut näille potilaille riittävästi? Geriatrian käytännön pätevyyttä ei ole Suomessa emeritusprofessori Sirkka-Liisa Kivelän mukaan riittävästi , sinäkö on luonnollinen syy kun asiaan eivät ole lääkärigolleegat tohtineet  puuttua. Onko hyvähoitokäytännöissä todella niin suurta tulkinnallista vaihtelua.?

Yleinen luottamus lääkärikuntaan on varmaan hiukan horjunut, mutta mihinkään hysteriaan ei liene aihetta. Silmiä ei pidä kuitenkaan valvovan viranomaisen ummistaa, koska tiedämme netissä olevan tukuttain eriasteisia ulkomaisten korkeakoulujen opintotodistuksia saatavilla varsin pientä maksua vastaan! Mihinkään huolettomaan naiviin sinisilmäisyyteen ei ole enää viranomaisilla varaa.

Ongelma koskettaa myös Kouvolan terveystointa. Laiho on toiminut myös täällä reppugeriatrina vanhuksia hoitamassa. Kouvolassa on saatu tarkistettua lähes kaikki epäillyn Esa Laihon hoitamien potilaiden potilaskertomukset.

Tarkastuksessa löytyi 317 potilaasta ja potilastiedot on kuulemma tarkastettu huolella. Kouvolan johtava ylilääkäri Kati Myllymäki on todennut Ylelle, ettei epäilty ollut tehnyt selkeitä vakavia lääkitysvirheitä?. Hän oli kuitenkin määrännyt toistensa vaikutukset kumoavia lääkkeitä, sekä määrännyt vanhuksille sopimattomia lääkkeitä. Lisäksi laboratoriotuloksia ei oltu huomioitu oikein. Tämä ei liene kellekään suurempi yllätys!

Merkinnät kouvolalaisten sairaskertomuksissa olivat oudon lyhyitä ja se on herännyt epäilyksen onko potilaita tutkittu tosiasiassa lainkaan.? Kun potilaskertomukset on tarkistettu ja Kouvolan terveystoimi tekee Valviralle raportin havaituista virheistä ja puutteista. Epäillyn valelääkärin toiminta aiheuttaa ylimääräistä työtä Kouvolan terveystoimelle.

Kouvolan terveystoimi joutuu uusimaan esimerkiksi kuolintodistuksia ja Kelalle lähetettyjä lausuntoja. Omaisten huoleen oikeasta hoidosta  tulisi pystyä auliisti vastaamaan. Tuleeko poliisitutkintaa hoitovirheiden aiheuttamista kuolemantuottamuksista, selviää varmaan tutkinnan myötä tarkemmin?.

Terveyspolittisesti on tapaus vakavan tarkastelun paikka, huomion arvoista on miksi vilppilääkäri paljastui vain sitkeän tutkivan juornalismin  ansiosta. Valviran ovia oli  aiemmin asiassa koputeltu, mutta niihin viesteihin ei oltu kuitenkaan riittävällä ponnella tartuttu!. Toivottavasti valvonnassa kaikki mahdolliset posaanreiät nyt tarkkaan tukitaan ja maassa rauha sen jälkeen.

Ado Sakari Ala-Krekola
Kasarminmäki

VIEDÄÄNKÖ KOUVOLASTA TUHKATKIN PESÄSTÄ?




SISÄMINISTERI PÄIVI RÄSÄNEN ESITTI KOUVOLAN HÄTÄKESKUKSEN LOPETUSTA

 

 


Mitkään perustelut eivät auttaneet hätäkeskusta jäämään Kouvolaan.  Edes toivon pilkahdukset ministerivierailun aikana ei muuttanut tilannetta keskuksen suhteen olennaisesti.

Hallituspuolueet ovat sisäministeri Päivi Räsäsen  esityksestä päättäneet, ettei uusien hätäkeskusten sijoituspaikkakuntia muuteta.
Sen sijaan Kuopioon keskitetään hätäpuhelut ja siirretään virat Mikkelistä ja Joensuusta. Se on lopullinen kuolinisku Kouvolalle 50 henkilön hätäkeskuspaikkakuntana.

Koska aiempaa päätöstä joudutaan tältä osin muuttamaan, lohtuna tästä Kouvolaan annetaan valtiovarainministeriön johdolla valmisteltu kansalaisten neuvontapalvelu. No on se nyt sentään jotain se...

Miten suuressa valtakunnallisessa hätäkeskuksessa asiakkaiden palvelutaso säilytetään?  Miten tarkka paikkatietoisuus avunannossa säilyy, se herättää paljon huolestuneita kysymyksiä. Ihmishenkien menetyksiä mahdollisten virheiden seurauksena on vaikeaa millään korvata.

Tuntuu jo vahvasti siltä, että Kouvolasta viedään yleisesti pian tuhkatkin pesästä. Kouvolaan suunniteltiin ensin erityispalvelukeskusta, mutta sisäministeriön mukaan sille ei löytynyt riittävästi erityistehtäviä. Kouvolan keskuksen jatkamiselle ei nähdä tarvetta ja se lopetetaan kokonaan. Päätös vankistaa Kuopion asemaa isona hätäkeskuspaikkakuntana.

Ennen päätösesitystään Räsänen kävi läpi hätäkeskusten sijaintipaikat, tulevat suunnitelmat ja niiden kaikki perustelut. Hätäkeskusuudistus on jo viety niin pitkälle, ettei sen purkaminen tai muuttaminen ilman huomattavia lisäkustannuksia ollut enää mahdollista.

Uudistus koskee Hätäkeskuslaitoksen lisäksi laajaa viranomaisverkostoa. Lopulta jatko vanhan mallin mukaan oli täysin pois suljettu. Nykyjärjestelmän ylläpitäminen kasvattaisi kustannuksia useilla miljoonilla euroilla. Euro on armoton konsultti ja se osui Kouvolan nilkkaan taas kerran.

Kouvolaa ei näköjään vieläkään oikein noteerata valtakunnallisena kasvukeskuksena. Aluepolittinen edunvalvonta Helsingin suuntaan on jostain kumman syystä aika vaillinaista! Pitääkö tämä ottaa vaan ylhäätä annettuna luonnollisena kehityksenä.? Edes kansanedustaja Sari Palmin viime yritys vaikuttaa oman puolueen sisäministeriin ei tuonut toivottua tulosta Kouvolalle.

Enää ei puhuta paljon valtionhallinnon hajasijoittamisesta, kun todellisia säästöjä ei niistä loppupeleissä syntynytkään. Suuruuden ekonoimian ja tiivistämisen uskotaan kuitenkin tuvan tuntuvia säästöjä valtiolle. Kaikkia työpaikkoja ei sentään menetetty Kouvolassa. Osa Kouvolan nykyisistä hätäkeskuspäivystäjistä voi hakeutua kenties Kuopioon tai uusiin neuvontatehtäviin valtiolle Kouvolassa.Kouvolan hätäkeskuksen henkilöstö on erittäin osaavaa ja ammattitaitoista. Se on tietysti joillekin henkilöille onnellinen tapaus.

Kouvolan seudun on sanottu menettäneen jo noin 5000 työpaikkaa 1990-luvun alussa aloitetun "hallitun" rakennemuutoksen seurauksena. Miten kaupungin rahkeet kestää tälläisen loputtoman suoneniskun. Voiko kaiken paikata vain verojen ja maksujen korotuksilla tai hulvattomalla lainanotolla?

Olisiko tämä julkisten ja yksityisten työpaikkojen jatkuvat menetykset Kouvolan suosta nostava yhteinen tarina?. Tälläinen yhteinen polttava ongelma on aina saanut suomalaiset  politikot ja päättäjät suuriinkin ponnistuksiin asioiden oikaisemiseksi. Miten Kouvolan lopulta käy näissä armottomissa työpaikkojen uloslyönneissä, sitä voimme me kansalaiset korkeintaan kädet ristissä arvailla.

Yksi asia on varmaa, suurena kaupunkina Kouvolan on ainakin paremmat edellytykset selvitä näissä suurissa  mylläköissä.

Ado Sakari Ala-Krekola
Kasarminmäki

OLESKELUKIRJASTO ON MONIPALVELUTILA

TAMPEREEN METSO KIRJASTO ON UPEA OLESKELUKIRJASTO

 

Me monet kirjaston varttuneet käyttäjät olemme varmaan huomannut sen kehityksen, miten paljon kirjastot ovat muuttaneet piintyneitä toimintatapojaan vuosien kuluessa.

Kirjasto hiljaisuuden tyyssijana ja  lukutoukkien kirjavarastona on pian mennyttä aikaa.Toki kirjaston tulee tarjoaa tila myös  perinteiselle kirjaston hiljaisuudelle ja täydellisen rauhan kirjoihin keskittymiseen.  Syytä huoleen ei ole  bibliofiilit  ja muu  kirjoja ahmiva lukijakunta. Kirjastolaitosta kehitetään nykyään oleskelukirjastoiksi  ja raikkaan avoimeen kulttuurikeskus ja monipalvelutilan suuntaan. Kirja ei kuole mutta kirjaston pitää muuttua ajan mukana.

Opetusministeriö on linjannut uuden kirjaston kehityssuunnan ja päämäärän 2015 ohjelmassaan. Kirjaston pitää monipuolistua varustukseltaan  ja palvelutarjontaa tulee tarkastella hyvin avoimesti. Myös Kouvolan pääkirjastossa on nähty  pilkahduksia tästä uudesta kirjastotoimen orastavasta reformista ja toimeliaasta elävyydestä. Taulujakin saa sieltä vuokrata seinälleen!

Kirjastopalvelut ovat kunnan  peruspalveluita ja koko toimintakulttuurin tulee perustua asukkaiden muuttuviin tarpeisiin.  Vaikka kirjat ovat yleisissä kirjastoissa keskeisiä vielä pitkään, tulee uusien aineistojen ja vaihtoehtoistoisia palveluita kehittää  ja tarjontaa laajentaa ajan mukana. Maaseudulla kirjasto monipalvelupisteenä ja kylän kulttuurifoorimina voi kannatella toimeliaalla vireydellään koko kylää ja säilyttää kirjaston kulmakunnalla. 

Väestön vanheneminen  ikärakenteen muutokset vaikuttavat toiminnan painotuksiin. Erityisesti vanhusväestön  nettipalveluden osaamisen opastusta tulisi tarjota palavaan tarpeeseen.  Ikääntyvät liikuntarajotteiset odottavat kirjastoilta luovia logistisia ratkaisuja palvelujen kotiin toimittamisessa. Aktiiviset seniorit tarvitsevat kotoa käytettäviä uusia etäpalveluita ja niihin neuvovaa opastusta. Kirjastotilan merkitys kohtaamistilana ja  tapahtumapaikkana kasvaa. Tätä kehitystä tulisi innostaa ja tukea. Miksipä ei työhuoneita eläville kirjailijoille, pajoja muille taiteentekijöille ja tiloja eri taitojen näyttelyille.

Kiireiset täsmätietoa etsivät työikäiset ja nuoret ovat  asiakasryhmiä, joiden tarpeet muuttuvat nopeasti viestintätekniikan kehittyessä.  Kirjastoauton lakkauttamisen sijaan niiden tehtäviä tulee laajentaa tärkeinä lähipalveluna kyliin. Tietoverkkoja hyödyntäen ne palvelevat haja-asutuksen  asukkaita monipuolisesti ja yksilöllisesti. Maahanmuuttajien palvelutarpeet lisääntyvät koko ajan - omakielistä kirjallisuutta kaivataan. Heidänkin palvelutarpeeseen pitää osata ja ennen kaikkea haluta vastata myös kotoutuksen välineenä ja vierauden torjuntaan.

Kirjasto torjuu hyvin yksinäisyyttä ja tukee menetettyä yhteisöllisyyttä. Siellä voi kohdata paikallista väestöä kaikessa moninaisuuden kaunissa kirjossaan.Yhdessä nuorten kanssa  löydetään uusia tapoja kehittää erilaisia palveluita hyödyntämällä kirjastojen sisältöjen tuntemista.  Oleskelukirjastossa saa nuorisokin olla,  sinne voi kaveriseurassa poiketa ja viipyä pitempään.  Nuorisoon tulee suhtauta hyvin ja kannustaa heitä muun muassa kaikkeen suvaitsevaisuuteen  ja monipuolisesti kaikenlaiseen kirjallisuuteen.

Tulevaisuuden kirjastojen asiakaskunta on jo syntynyt. Lapsille ja nuorille tietotekniikka sinänsä, kirjan tai muun aineiston formaatti ei ole enää itseisarvo. Sähkökirjojen lainaaminen ja kattava jakelu on suuri tulevaisuuden haaste kirjastolaitokselle!

Tälläinen oleskelukirjasto on kaikkea muuta kuin kuolinkampailussa.  Se on nykyaikaisen muuttuvan kansalaisyhteiskunnan tiedollisessa ytimessä. Se voi olla sen alati  uudistuva sivistyksellinen multimediakeskus ja viihtyisä oleskelutila.  Kirjoissa on  luettavissa kaikki se tieto ja loistotarinat mitkä ovat lääke kaikkeen  syksyiseen sateiseen ajatukselliseen harmauteen.

Mietitäänpä tätä  koko kirjallinen Kouvola ja muu lukeva Suomi...

Ado Sakari Ala-Krekola
Kasarminmäki

KARPPAUS POLTTAA HYLLYVÄN LÄSKIN POIS



JOS LASKI ON ONGELMASI  KARPPAUS AUTTAA



Karppaus ei ole mikään uusi asia, mutta siitä on viime vuosina tullut monille uskonnon kaltainen harras periaate. Onpa kerrottu jopa leipätehtaita lakkautetun  buumin seurauksena!Sen voi sanoa olevan nykyisin jo varteen otettava terveyteen merkittävästi vaikuttava  ravitsemusilmiö.

Oikeaoppiselle karpaajalle hiilarit on hänen diettiuskonnon mukaan kuin synnin tekemistä. Vähähiilihydraattinen ruokavalio on vuosi vuodelta ja kuukausi kuukaudelta kasvattanut suosiotaan suomalaisten keskuudessa.

Karppauksessa hiilihydraattien määrää rajoitetaan tiukasti  nykyisiin suomalaisiiin ravintosuosituksiin verrattuna. Mielestäni karppauksen puolesta puhuu sillä saavutetu selkeät tulokset painonhallinnassa ja  kun se tuntuu virkeänä hyvänä olona kehossa. En kuitenkään sorru läskien syrjintään - hyllykööt rauhassa, sillä me lihavathan ollaan leppisia vai mitä?

Karppaukseen tartutaan hankasti, sillä se on kuin onkin tehokas tapa laihduttaa.  Käytännössä on havaittu, että noudattamalla vähähiilihydraattista ruokavaliota, voidaan jopa hoitaa diabetestä, korkeaa verenpainetta, refluksitautia, rasvamaksaa ja useita muita tauteja. Sen on  sanottu ja uskotaan olevan erinomaisen terveellinen ruokavalio jokaisen suomalaisen aikuisen arkeen. Läskiä on vaadittu jopa verolle, joten lienee hyvä korjata tilanne ennen sitä kamalaa kurimusta?

Karppaamisessa pudotetaan hiilihydraattien suhteellinen osuus ruokavaliossa alle 40 prosenttiin päivän kokonaiskaloreista. Tästä saadaan aikaiseksi paljon erilaisia variaatioita  ja hieman helpompiin toteutettavia kevyempiin versioita.  Pannaan on julistettu  etunenässä sokeri, karkit, limonaadit, pullat, keksit, leivät, pastat, viljatuotteet yleisesti, riisit, perunat ja muut vastaavat niitä sisältävät tuotteet. Sehän tarkoittaa kaytännössä lähes kaikkien herkkujen haikean suloista karsimista. No mistäpä hiilari uskovainen ei luopuisi pelastuakseen laskin ylivallasta.

"Leikkaa sokerit pois ruokavaliostasi kokonaan. Vähennä muiden yllä mainittujen tuotteiden käyttö minimiin. Hiilihydraatteja tulisi nauttia enemmän vain ja ainoastaan fyysisen harjoittelun aikana sekä palautumiseen heti treenin jälkeen. Osa karppaajista suosittelee hiilihydraattien syömistä myös aamulla, sillä kehosi on erittäin katabolisessa tilassa yön jäljiltä. Muina vuorokaudenaikoina vähät hiilihydraatit tulisi saada pääasiassa kasviksista, hedelmistä, marjoista, pähkinöistä, sienistä ja vihanneksista. Marjat ja hedelmät ovat kuitenkin usein sokeripitoisia, joten niitä et voi mielinmäärin nautiskella"; neuvoo karppausasiantuntijat vasta-alkajaa ensiaskeliin paratiisin riemuihin.

Karppaus jakaa nyt kuumia mielipiteitä ja ne on viime aikoina polarisoitunut mediakeskustelussa.  Suurimmat huolenaiheet liittyvät vain korkeisiin rasva- ja proteiinimääriin. Joidenkin lääketieteen asiantuntijoiden mukaan karppauksessa syödään liian runsaasti tyydyttyneitä rasvoja, jotka voivat olla sydämelle erityisen haitallisia.

Pitkäaikaisesta karppaamisesta ei ole vielä tehty tutkimuksia, mutta ainakin lyhyellä aikavälillä käytäntö on osoittanut veriarvojen saattavan parantua merkittävästi. Sokerien vaikutus veriarvoihin ei herätä mitään keskustelua. Itse asiassa sokeri nostaa triglyseridiarvoja ja näin huonon kolesterolin määrää enemmän kuin kovan rasvan syöminen.

Toinen asia on liian suuri proteiinien määrä, joka saattaa nostaa tarvittavan kalsiumin määrää. Jos et saa ruokavaliostasi riittävästi kalsiumia, saattaa keho ryhtyä ottamaan tarvitsemansa luustostasi.  Keskustelu ja rajanveto virallisten ravintosuositusten ympärillä siis kiihtyy ja aihe nostattaa yllättävän voimakkaita tunteita ravitsemusalan ja terveyden asiantuntijoiden piirissä.

Erityisesti karppauksen puolesta puhuneen lääkäri Antti Heikkilän mukaan Yhdysvalloista lähtöisin oleva ’low fat – hihg carb’ -käytäntö on aiheuttanut maailmanlaajuisen diabetesbuumin. Heikkilän mukaan yhteiskunta ja tiedeyhteisö elää eräänlaisen rasvahysterian vallassa. Pitkään on nimittäin ollut terveysasioissa vallalla näkemys, että rasva ja erityisesti tyydyttynyt eläinrasva aiheuttaa kaiken pahan. Tämä on hänen mielestään harhakäsitys, jolla on tiedemaailmassa historialliset juurensa Yhdysvaltain yksipuolisiin kaupallisiin päämäärin suunnatussa ravinnontuotannossa ja rankasti lobatuissa ravintosuosituksissa. Se haluttu suuntaus muutti totuudeksi koko maailmassa. 

On aina tiedetty ja havaittu liian hiilihydraatin lihottavan länsimaisia ihmisiä. Porsaita lihotetaan syöttämällä niille suuria määriä maittavia hiilihydraatteja so. rehuviljaa. Tämä tiedetään eläinmaailmasta ja se sopii myös meihin lihaviin ihmisiin. Hiilihydraatti stimuloi insuliini-nimisen hormonin tuotantoa, se on varastohormoni joka se varastoi rasvaa. Mitä enemmän syödään hiilihydraatteja ,sitä enemmän syntyy rasvaa.

En suosittele kenellekään hiilariuskoon siirtymistä, mutta mielestäni taspainoinen harkinta mitä ruoka-aineita suustaan sisään laittaa, on haluttuun solakkuuteen johtavaa viisautta.

Ado Sakari Ala-Krekola
Kouvola

KOUVOLAN VÄESTÖKATO KATKAISTAVA PIKAISESTI




NUORIA PAREJA PITÄISI KANNUSTAA LASTEN HANKINTAAN KOUVOLASSA

Maailmassa on näinä päivinä jo 7 miljardia ihmistä. Kouvolan väestökato on kuitenkin kiihtynyt, asukasluku on edelleen hiukan vähentynyt. Tänä vuonna on jo syyskuun loppuun mennessä tullut 456 henkilön menetys.!  Metsäteollisuuden rakennemuutos ja tästä juontuvat työpaikkojen aaltomaiset menetykset ovat paljossa Kouvolan väestökadon syy ja sen seurausta.  Kasvukeskuksen pitäisi kuitenkin olla nimensä veroinen! Tähän kehitykseen ei voi mitenkään tyytyä!

Parhaassa työiässä olevat henkilöt eivät jää tumput suorina kotiin, vaan työn perässä muutetaan nykyään helposti paikkakuntaa. Kouvolan väestökadon tulisi havahduttaa päättäjät ja pistää kaupungin paljot virkamiehet miettimään miten kaupunkia huojuttava negatiivinen putki pian katkaistaan.? Lapsiperheitä tulisi tukea kotiin enemmän ja kannustaa palkitsemalla nuoriapareja lasten hankintaan, jotta uutta polvea syntyisi enemmän kuin kuolleisuus väkeä vähentää.

Edeskäypien valtuustoryhmien pitäisi ottaa lusikka kauniiseen käteen ja tehdä kaikkensa tämän kehityksen katkaisemisesksi. Kaupan teollisuuden ja maatalouden toiminta edellytysten turvaaminen ja uusien työpaikkojen luominen Kouvolaan olisi nyt erityisen tärkeää. Se takaa parhaiten verokannan kehityksen ja hyvän taloustilanteen. Arkielämän uurastus ja ostopäätökset tuottaa hyvinvointia ja verotuloa kaupungille. Vain näin voidaan tarpeelliset kuntapalvelut toteuttaa ja asukkaiden tyytyväisyys turvata.

Kaupunki on paljon muutakin kuin kuntapalvelut, se on koko elämänmenoa ympäröivä luontotalous, kaikki kultturinen rakenne  ja koko palvelurakenteen tarjonta. Optimistin konstit on monet ja pessimisti katsoo vain synkkänä kengän kärkiinsä!

Kouvolassa on kuitenkin paljon osaamista ja kaupungissa vahva halu päättää asioista ennakkoluulottomasti.  Tärkeät valtakunnalliset pilottihankeet ja sosiaali- ja terveydenhuollon investointisuunnitelmat ja muut uudistukset tulisi rohkesti toteuttaa.

Kouvolan nopea myönteinen kasvu on tuottanut paljon uusia työpaikkoja ja  työn takia tänne on aina muualta muutettu.Tämä on edelleen uuden Kouvalan kasvun edellytys ja elinehto tulevaisuuden ponnekkaassa rakentamisessa.  Niin minunkin sukuni tuli tänne vaarin johdolla 50-luvulla Pohjanmaalta heinäkauppaan ja  karjaa välittämään Kymenlaaksoon.
Nyt tilanne on aivan toinen, kamppailu uustyöpaikoista on todella kovaa seuduilla.

Uuden Kouvolan suotuisaa taloustilannetta pantattiin pitkään ja sen seurauksena junailtiin paniikkikorotus veröäyriin. Veroäyri on tärkeä peruste kaupunkiin muutettaessa, etenkin kun on eri vaihtoehtoisia paikkakuntia harkinnassa. Talouspaniikkia pystyttiin tuloksellisesti perussuomalaisten toimesta lietsomaan taloustilanteen sumuverhon takia. 

Kouvola on suurena rakennemuutospaikkakuntana kärsinyt paljon ja täysin ilman omaa syytään. Tukea murrokseen on saatu tukea Euroopan unionilta ja valtiovallalta, mutta tuen vaikutukset eivät ole vastannet kaikilta osin asetettuja työllisyysodotuksia. Voikkaan jälkihoito ei mennyt täysin putkeen. Toivottavasti Myllykosken sopeutuksessa onnistutaan ensi vuonna paremmin.

Veroäyri korotus oli monille "viimeinen pisara" Kouvolassa asumiseen. Iittiin uhkui moni muuttavansa vitkaan. Kaiken kukkuraksi selvisi  päätöksen olleen  oikeastaan ennenaikainen. Odotettiin veröäyrin pysyvän vähintäänkin ennallaan liitoksen ansiosta, mutta toisin kuitenkin kävi.  Kaupunkilaiset ovat  olleet taajamissa ihmeissään liitosreformin tuomista menetyksistä asuinpiiristään. Turvattomuuden tunne korostuu, kun lapset viedään kylistä suurempiin kouluihin.  Kiehtovaan Kymijoen kaupunkiin pitää saada rahan tuoksuista taloudellista sutinaa ja oikeaa rikastuttavaa kulttuurista substanssia.

Ikävintä meillä Kouvolassa on ollut  tämä Kouvostoliitto vouhka.  Se loukkaa minua kaupunkilaisena  suuresti! Luulenpa myös mediaa seuraavia nuoria uusyrittäjiä tämä näköalattomuus valikoivan masentava maalailu turhentaa. Noin vahvan negatiivion kautta rakennettu nuorisolle suunattu kaupunki-image  ei varmaakaan ketään innosta yrittämään Kouvolassa. Kuka nuori yrittäjä haluaisi lyödä päätään lohdutonta neukkulaa kuvaavaan betoniin. Kulttuuripiireissä on kai uumoiltu loitontamisen ja rankan itseironian puhuttelevan parhaiten ja ponnettavan kansalaisia rakenteita uudistavaan toimintaan?.  Tiedä häntä.

Onneksi totuus uudesta Kouvolasta on sen kaikessa monivivahteisuudessaan täysin toisenlainen.

Ado Sakari Ala-Krekola
Kouvola