torstai 26. tammikuuta 2012

KOUVOLAN KUNTAUUDISTUS SAA VÄLIARVION


KOUVOLASSA ON PELATTU  SUOPOTKUPALLOA





















Kuntaministeri Henna Virkkusen tulo Kouvolaan kuulemma viivästyy. Samassa yhteydessä kerrotaan Kouvolan teettävän tänä keväänä väliarvion yhdistymissopimuksen tavoitteiden toteutumisesta. Yksi kuudesta uuden Kouvolan tavoitteesta oli väestön elinehtojen ja palvelujen turvaaminen.

Kaupunginvaltuuston puheenjohtajan Valto Kosken mukaan tarkoitus on selvittää, mitä kaupungissa on todellisuudessa saatu aikaan; "Minulla on sellainen käsitys, että teemme päätöksiä, mutta emme seuraa, mitä niistä päätöksistä sitten seuraa." Tämä on todella karua kuulemaa, muuta ei voi siihen sanoa. Se onkin ainoa hieno asia, kun asia reilusti tunnustetaan kaupungin johdossa.

Kouvolan päätöksenteko on viime aikoina ollut paljolti  suopotkupallo-ottelua johtava virkakunta vastaaan kaupungin päättäjät, yleisönä hurjasti kaikissa medioissa neuvojaan kiljuvat ja speguloivat kaupungin asukkaat. Kaupunginjohtaja Lauri Lamminmäki coutsina on ollut lähes tuppisuuna ottelun värikkäistä vaiheista ja valmisteleva virkakuntakin ihmeissään miksei kläppitauluun suunniteltuja maaleja toiseen päähän synny?

Olen perustanut kouvolauskoni positiivisiin tiedon tuulahduksiin ja herrojen pöydiltä pudonneisiin tiedon murusiin. Ja varmemmin kuntatalouden vakaiden asiantuntijoiden huolestuttaviin arvioihin.Toisaalata olen saanut katetta uuden hallituksen kuntauudistuslinjasta  ja kuntaliiton myönteisistä johtopäätöksistä.  Ja viimein useiden kuntaministerien julkilausumiin kuntien todelliseta tilasta. Asia ei ole yksipuinen vaan monisyinen. Pöhköpopulismin en asiassa usko, se on pelkää nurjaa pahansuopaa!

Ministeritasolta on tullut hyvää palautetta Kouvolan tilanteesta ja niiden mukaan ollaan oikeilla jäljillä  kaikesta rankasta loanheitosta huolimatta. Jos kunnassa on 60 prosentin veroäyri ilman valtiontukea, ei voida puhua omillaan toimeen tulevasta "itsenäisestä" kunnasta! Näitä pelkän valtionavun varassa olevia kuntia on todella paljon. Kaikilla ei tilanne ole tietenkään mahdoton, mutta useilla kokolailla kestämätön.

Olisin odottanut kuuden kunnana perintönä tulleilla kokeneilla johtavilla virkamiehilla olevan täysi tieto siitä, miten valmistelussa olevat uudistutukset vaikuttavat Kouvolan veroäyriin tai toisaalata velanoton tarpeeseen.  Tämähän on koko valtuuston asiallisen päätöksenteon perusta, siitähän koko kuntataloudessa on pohjimmiltaan kyse. Tämä helpoin korotusten tie on käyty jo loppuun, sitä tietä ei voi enää piiruakaan jatkaa.

Kaupungin eri toimialat kokosivat jo vuodenvaihteessa omia kokemuksiaan kuntaliitoksen onnistumisista ja epäonnistumisista. Nythän onkin sopiva sauma tehdä perinohjainen puolueeton oikea välitilinpäätös. Toivottavsti se myös tehdään kunnolla ja julkaistaan hyvin avoimen rehelliseti  meidän kaikkien kouvolalaisten arvioitavaksi.

Miten me kansalaiset voisimme ennen sitä jotain mielipiteitä sanoa, jos päättäjilläkään ei kattavaa selvitystä asiasta ole? Se on täysin mahdottomuus meiltä maallikoilta. Pohjana pitää olla selkeä kokonaisarvio mitä on saatu todella aikaan ja mitä pitää vielä tehdä talouden vakauttamiseksi.

Usein olen ihmetellyt miksei valtakunnan tasolla, kuten Ylen kuntaradiossa asiaa kysyttäessä ole ollut tarkkaa tietoa miten Kouvolan alueen kuntaliitos on onnistunut. Osmo Soinnivaara on arvellut jotain sen tapaista, ettei Kouvolan  kuntauudistus ole kunnolla käynnistynyt?Oliskohan perimmäinen syy nyt löytynyt. Mitään kunnollista selvitystä ei ole vielä olemassa. Onko toimittu niin sanotusti pelkällä perstuntumalla?!

Tämähän on avannut loistava sauman kaiken karvaisten ounastelijoille ja luonut pohjan mitä omituisimmille  puutaheinää oleville väärille arvailuille! Jos tämä suuri epätietoisuus jatkuu Kouvolan vielä pitkään,  päätöksenteko vaikeutuu entisestään. Siitä on ollut jo vakavia merkkejä ilmassa. Ei hyvä tilanne.

Ado Sakari Ala-Krekola
Kasarminmäki

keskiviikko 25. tammikuuta 2012

POLTTARIJÄYNÄ EROTTAA IHMISIÄ KANSANKIRKOSTA

HELPPO NETTIASIOINTI EI OLE AINA LAILLISTA














Kaikille lienee selvää, että ilkamoivien besmannien ja kaasojen häähulluus on polttareissa huipussaan.  Uusin hääparin asioita pahasti sotkeva jäynä on erottaa hääpari kirkosta yhdella napin painalluksella. Lounais-Suomen maistraatin tietoon on alkanut tulla tapauksia, joissa eroakirkosta palvelua on käytetty väärin.  Herkkä morsian on ainakin pahastunut tai kenties puhjennut  kyyneliin, niin suuressa asemassa hääkirkkoon pääseminen monille on.

Tyypillisessä tapauksessa joku muu erottaa ihmisen kirkosta. Väärinkäytökset voivat liittyä ex-puolison tekemään kiusaan tai polttaripiloihin. Kirkkohäitä suunnitteleva pariskunta voi yhtäkkiä saada ilmoituksen eronneesa kirkosta. Oliskohan joku sopivuuden laitinmainen raja tullut jo viimein luoville kuohkaajille vastaan. Tosiasia on se kun asiasta ilmoitetaan maistraattiin, maistraatti tekee rikosilmoituksen poliisille.

Onneksi asia ei sentään paineta naureskellen villaisella, vaan joku laki Suomesta asissa vielä löytyy. Palvelun ylläpitäjä mukaan väärinkäyttötapauksesta ei ole paljon.  Nämä keissit voivat kuitenkin muuttua äkkiä epidemiaksi, jos asiaan ei heti ja kyllin selvästi puututa. Helsingin maistraatti ei suostu hyväksymään apulaisoikeusasiamiehen päätöstä, jonka mukaan kirkosta voi erota netin kautta. 

Miten joku aatteellinen nettisivu voi ottaa itselleen tälläisen vallan ja näin keskeisen aseman ohjata ja operoida tälläiseen kirkon vastaiseen viranomaistoimeen? Miten kukaan järjestö oikeusvaltiossa voi saada tuollaisen oikeuden itselleen! Koko ajatus toimia noin on täysin omituinen ja täysin oikeustajuni vastainen. Miksi ihmeessä tämä kummallisuus on laajati maistraateissa hyväksytty? Eikö muiden kello soi tässä tapauksessa kuin Helsingin maistraatin? Onko maistraateilla oma lehmä ojassa?

Pääkaupungissa ei olla tässä nettiasiassa nöyriä köyhiä eikä kipeitä. Sillä ymmärretään pahaiten ihmisen pohjaton häilyväisyys.  Nettiasioinnin kevyt hyväksyminen ei voi olla kaikessa asiallinen valtion viranomaistoimi. Aikusten ihmisten vakaata päätöstä erota kirkosta ei pidä tietenkään vastustaa, mutta kysyn onko tämä netissä eroaminen pohjimmiltaan ollenkaan lainmukainen menettely?

Helsingin maistraatti sanoo, että apulaisoikeusasiamiehen päätös on ristiriidassa aikaisemman vuonna 2006 annetun päätöksen kanssa. Lisäksi maistraatti toteaa, ettei sillä ole juridista velvollisuutta noudattaa päätöstä. Kirkosta eroaminen sähköpostilla tuli mahdolliseksi koko Suomessa vuonna 2006. Tuolloin erityisesti Helsingin maistraatti vastusti sähköpostilla eroamista. Eikä ole sitä käytännössä hyväksynytkään oikeustoimikelpoiseksi asiakkaan hyväksyttäväksi oikeaksi vakaaksi päätökseksi. Onpa erityisen suoraselkäinen päätös. Niin jääräpäisen omaperäinen se on, joskopa se onkin yllättäen ainoa oikea lainmukainen viranomaiskanta? 

Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin päätti lokakuussa, että Hämeenlinnan ja Helsingin maistraattien on hyväksyttävä kirkostaeroamisilmoitus palvelun kautta, kuten muutkin maistraatit Suomessa tekevät. Hämeenlinnan maistraatti korjasi menettelynsä apulaisoikeusasiamiehen päätöksen perusteella. Helsingin maistraatti kieltäytyi noudattamasta päätöstä jota kaikki muut Suomen maistraatit noudattavat.

Helsingissä pidetään tiukasti kiinni maistraatin vanhastaan vahvasta riippumattomasta asemasta. Jääskeläisen seuraajan Maija Sakslinin päätös on toinen perättäinen häviö samasta asiasta Helsingin maistraatille. Kenties siellä on sellainen seikka asiassa, joka muualla Suomessa jäänyt asiassa jäänyt huomaatta.?

Meillä on totuttu pitämään pääkaupunkia kaiken oikean laillisuustiedon tyysijana. Onhan siellä lainsäädännön lähteillä oltava kaikki oikea tieto, onhan siellä lainsäädännön keskeiset valtiolliset elimet. Erityisesti tuomioistuinten ja maistraattienkin menettelyjen täydellinen riippumattomuus valtiossa ovat kansalaisten oikeusturvan kannalta erityisen keskeinen seikka.

Ado Sakari Ala-Krekola
Kouvola

tiistai 24. tammikuuta 2012

HAAVISTO-ILMIÖ ON UUDEN AALLON VOIMANNÄYTTÖ

 HAAVISTON JA NIINISTÖN KAHDEN VOITTAJAN REILU KÄDENPURISTUS 















Suomen Tasavallan presidentin vaaleissa ovat toisella kierroksella vastakkain perinteinen kunnon konservatiivi espoolainen lakimies ja kunnon liberaali kruunuhakalainen kansanedustaja. Sinivalkoinen Sauli Niinistö oli odottettu loppuottelija, mutta vihreä haastaja Pekka Haaviston menestys oli kaikille varsinainen yllätys. 

Voidaan puhua ilmiselvästä Haavisto-ilmiöstä, niin puhtaasti hän pesi muut kokeneet valtiomiesluokan ehdokkaat vaaleissa.  Perusvihreä Pekka Haavisto vetosi Etelä-Suomen vapaamielisiin liikkuviin äänestäjiin tavalla, joka hakee vertaistaan Elisabet Rehnin vaalihuuman rinnalla. Nämä vapaasti ilkamoivat kansanvallasta juopuneet liikkuvat äänestäjät viisveisaavat  puoluekaadereiden kaitsennesta. Hehän näyttävät kaapin paikan kelle lystäävat. Se on pohjimmiltaan erittäin tervetullut tunkaisuutta tuulettava ilmiö.


Haavisto-ilmiö on monella tapaa yhteiskunnallinen mielenkiintoinen ilmiö ja mystinen  paradoksi. Haavisto sai halvalla, ahkerien naisten ja taiteilijoiden masinoimalla tuella, kakkossijan ja keräsi hyvän 18,8 prosentin äänisaaliin. Sosiaalisessa mediassa Haavistolla on nuoriin vetova elävä vuorovaikutteinen menestykäs foorumi. Niinistö keräsi suurimman tykkäyssaaliin. 

Minä en puhuisi mistään vastajytkystä, vaan kyse oli yksinkertaiseti humaanin mieheen saamasta laajasta sympatiasta vaaleissa. Se on uuden vapaan poliittisen aallon viimeisin voimanäyttö.  Toisella kierroksella on kodittomia aprikoivia äänestäjiä vielä kylliksi molemmille kärkiehdokkaille voittoon asti. Molempiin ehdokkaisiin pitää suhtautua vakavasti ja kannattaa käydä sen vuoksi äänestämässä!. Tässä kisassa voi muhia jopa uusi jymy yllätys!


Presidentivaali  on nykyään täysin puhdas henkiövaali. Uuden Tasavallan presidentin valtaoikeuksia on  karsittu niin paljon, että voidaan jo perustellusti kysyä onko kaksivaiheinen kansanvaali enää tarpeellinen. Selkeästi  puolueensa kahleista itsensä itsensä irti potkineet Niinistö ja Haavisto menestyivät parhaiten vaalissa. Tasavallan presidentti ei ole virassan enää minkään puolueen aisan kannattaja, vaan koko Suomen kansan  arvostuksen ansaitseva  päämies.


Haavisto-ilmiö näytti vetoavan liikkuviin äänestäjiin ja nuoriin. Jopa spontaani joukko perusuomalaisten kannattajia ilmaantui Haaviston voitonjuhliin häntä fanittamaan. Ja mikä tärkeintä menestykselle, hän oli armoton naisten suosikki. Harvoin on vaalikentillä nähty sellaista keski-ikäisten naisten innostusta ehdokastaan kohtaan, kuin mitä Haaviston kohdalla tapahtui. Erityisen kiinnostavaksi asian tekee Haaviston avoin homoseksuaalisuus. Hän elää avoimesti rekisteröidyssä parisuhteessa nuoren mamu-miehen kanssa. 


Se ei kuitenkaan ole naisia pahemmin haitannut, tiedossa oli ja sillä siisti. Tarja Halosen linnanjuhlien siedätyshoito on tehnyt kansakunnassa ainakin naisissa ja nuorissa tehtävänsä. Tasavaltalainen suvaitseva avarakatseisuus ja vakaan viisas harkinta ei jämähdä Suomessa enää seksuaaliseen suuntautumiseen. Tässä kontestissa ei Suomessa enää suuremmin mietitä, mitä meistä ulkomailla maana ajatellaan. Ruotsissa Haaviston menestystä ihailtiin avoimesti ja olitiin ykskantaan huojentuneita "äärioikeistolaisen" Soinin tappiosta!


Poikamainen hyvin käyttäytyvä harmaapäinen kuplavolkkarimies oli silti monelle äänestäjälle suhteellisen tuore kasvo. Monille hän oli todellinen vaihtoehto Paavo Lipposen (sd) Paavo Väyrysen (kesk), Timo Soinin (ps) ja Sauli Niinistön (kok), muodostamaan vanhempien valtiomiesten dinosaurusgallerissa. Haaviston finaalipaikka sinetöi vaalin toisesta kierroksesta tulevan ensimmäisen kierroksen vastakohta. Ketä enää kiinnostaa kahden melko samalla tavalla ajattelevan ehdokkaan nöyrä myötäsukanen nyökyttely? No tietysti niitä arvon kansalaisia, jotka haluavat torjua pressan virkaan sopimattoman epämieluisan ehdokkaan. Meillähän äänestetään etupäässä ehdokkaita vastaan.


Molemmat ajattelevat ulko- ja turvallisuuspolitiikan suurista linjoista samalla eurooppakeskeisellä tavalla. Heidän sukunimensäkin sointuvat  hyvin yhteen! Linnanjuhlia odotetaan varmaankin hyvin monimielisin ajatuksin, joko vapautuneella riemulla tai harmituksen vieno puna kasvoilla, jos Pekka Haavisto tulee yllättäen valituksi virkaan.

Odotettavissa on siis kaksi viikkoa verkkaista kohteliaan korrekstia jaaritusta.  Siksi ounastelen äänestysprosenttin laskevan ensimmäistä kertaa suoran kansanvaalin aikana alle 70 prosentin. Ehkä elämme presidentinvaalin kannalta suurempaakin taitekohtaa. Kansa on vihdoin tajunnut, ettei presidentillä ole enää mitään järisyttävää valtaa. Miksi siis vaivaantua lumisateessa uurnille?  Kun sisäpolitiikka on lähes tyystin eduskunnana käsissä ja ulkopolitiikan hoitaminenkin on hyvin tiivistä yhteistyötä eduskunnan kanssa.


Parantumattomana optimistina uskon kuitenkin Tasavallan Presidentin asema on edelleenkin tunnetasolla iso ja käytännössäkin erittäin merkittävä pesti. Valta on aina otettava ei sitä kellekään anneta.  Suomen päämieheksi ryhtyessään presidentillä on halutessaan  paljon uutta annettavaa kansakunnan loistavalle menestykselle ja koko Suomen kansan siunatulle onnelle. 


Ado Sakari Ala-Krekola
Kasarminmäki

perjantai 20. tammikuuta 2012

KOUVOLAN KUNTALIITOKSESSA EI OLE MITÄÄN HÄPEÄMISTÄ!

OMENAPUU PUDOTTAA LIIAT OMENANSA
























Jostain ihmeen syystä puheenjohtaja Timo Soini on vaalipaneleissa nostanut Kouvolan kuntaratkaisun malliksi maaseudun autioittamiseen. Useat kansanedustajat ovat myös puhuneet hallituksen liittävän pakkotoimin pienkuntia suurenpiin. Kuntien pakkoliitoksia ei kuitenkaan hallituksen toimesta tulla tekemään. Turhaa niistä on enää ihmisille vanhakantaisesti kenekään puhua.

Kouvolan kuntaliitoksessa ei ole mitään häpeämistä. Kouvolan kuntaratkaisu on täysin linjassa uuden hallituksen kuntauudistuslinjan kanssa. Viisas ja erittäin kauaskantoinen oikea ratkaisu.

Kouvolassa on toimittu erityisen vastuullisen tapaan ja ennen kaikkea etuajassa ainakin tässä liitosasiassa. Lähidemokratiaa on uudessa kuntauudistuksessa mielestäni kuitenkin huomattavasti kasvatettava taajamien palvelujen suojaamiseksi. Uudessa kuntakartassa hevoskunta Iitti kuuluu muuten kiehtovaan Kouvolaan!

Monet lakiasiantuntijat ovat kertoneet miten vankka perustuslain suoja on kuntien itsehallinnolla. Pienkuntien auttaminen haluamiinsa kuntaliitoksiin on siksi aloitettava hyvin pian.  Kuntien taloudellinen itsehallinto ja talouspohja varmistuu parhaiten hyvin hoidetuissa suurkunnissa. Korostan sanoja hyvin hoidettu, ei menetys mitään tekemättä toteudu.

Kuntien lakisääteinen toimivuus säilytetään tällä uudella suurkuntarakenteella  parhaiten! "Kun on tutkittu kuntaliitoskuntien menoja liitosta seuranneiden 10 vuoden aikana muihin kuntiin, niin todettiin, että kuntaliitoskuntien menot kasvoivat muita enemmän." Kuntaliiton tutkijat ovat maininneet näin tapahtuneen. Tämä ei ole mikään yllätys, kun tietää miten mielettömän raskaat ovat kuntaliitosten ehdot kuntataloudelle. 


Tulevaisuudessa tiukat liitosehdot jättää osan kunnista pulaan, kukaan ei halua niiden velkoja ja henkilöstöä enää kontolleen! Tätäkö sitten kriisikunnissa jäädään odottamaan? Kuntien välinen räikeä eriarvoisuus ei ole mistään kotoisin, veroprosenttien ero on huikeat 10% - ei tämä ole enää mitään tasavaltalaista menoa.

Kuntalaiva kääntyy todella hitaasti ja niin oikeastaan on hyväkin. Lyhytnäköinen poliittinen poukkoilu ei keltään hevin onnistu. Menojen suitseminen; siis käytännössä palvelurakenteen tiivistäminen ei ole valtuutetuille suinkaan mitenkään helppo tehtävä. Kun  on löysää liitosrahaa hanskassa, niin toki sitä myös vuolaasti käytetään palvelujen säilyttämiseen. 

Rahaa on Kouvolassa löytynyt hyvin myös  peruspalvelujen ulkopuolella oleviin harkinnallisiin kunnallisiin huvituksiin. Kouvola on lisännyt kahdella (200)  sadalla työntekijämääräänsä pienkuntien aikaisten taantuneiden palvelujen kasvattamiseen ja saanut lähes nollatuloksen siitä huolimatta. Nähkää nyt tämä asioiden oikea tola jo viimein jokainen kouvolalainen. Paikallisten kansanedustajien ei pitäisi mustamaalata Kouvolaa pääkaupungissa. Kouvola on täysin oman onnensa seppä, täysin toisin kuin monet muu punaniskakunnat -  ne leppymättömät valtion tukea suu auki odottavat vastaanharaajat.

On huolestuttavaa kun tietää mihin tämä keskustan masinoima kuntakapina  lopulta johtaa. Pienkuntien tunteilla leikkien ne viedään täydelliseen taloudelliseen umpikujaan. Kansahan tukee mielellään herroja haukkuvia mutkat suoriksi puhuvia ehdokkaita vaaleissa. Kuntien lukumäärää pitää joka tapauksessa supistaa.  Mutta se tapahtuu vain kuntien omin päätöksin vapaaehtoisesti ja kuitenkin valtiovallan valvonnassa ja tiukassa ohjauksessa etenkin kriisikuntien asiassa!


Valtio maksama aluetuki on vuosittain huikeat  7 miljardia euroa. Kymenlaakso ei  kuitenkaan tätä tukirahaa saa senttiäkään. Se menee pääasiassa pienten köyhien kuntien tukemiseen, siitä huolimatta niiden palveluarsenaali etenkin terveydenhuolto rämetyy koko ajan. Aluepolitiikka maksaa meille maltaita  ja se onkin pääasiallisin syy miksi valtio patistaa pienkuntia yhdistymään isoihin omillaan paremmin pärjääviin kasvukeskuksiin.

Mutta olisihan se perin kotoisen suloista, jos kuntakartaan ei mitään muutoksia koskaan tehtäisi. Se olisi yhtä pyhä muuttumaton kuin lehmisavujen ja kärrypolkujen aikaan. Arkadianmäen vallan kamareissa on nyt täysin sama kaiku askelissa kuntauudistuksessa kuin Kouvolassa.  Kunhan vaan opitaan näissä puitteissa elämään.


Ei kai se ole kenellekään aikuiselle ihmiselle mikään yllätys, jos kuuden kunnan päällekäiset palvelut ei voi säilyä täysin ennallaan. Käytettyjä tarpeellisia kuntapalveluja ei pidä tietenkään surutta karsia, eikä Kouvolassa ole mielestäni niin tehtykään. Lievealueiden peruspalvelut on ilman muuta turvattava, vaikka erilaisilla luovilla ratkisuilla.  Etenkin ikäihmisten palvelutarpeisiin tulee vastata ja muidenkin ryhmien tarpeita katsella harkitun tasapuolisesti.

Mihin ihmeeseen Suomi ja sen kelpo kuntaveronmaksajat tarvitsevat 170 pienkuntaa, no monilla on varmaan hyvät syynsä tukea kotikuntansa taantuvaa taloutta?  Todellisuudessa niiden palvelurakenne ja terveydenhuollon tulevaisuus on täysin uhattuna? Suomessa käydään koko ajan liitosneuvotteluja lukuisissa minikunnissa. Mistähän tämä tulenpalava kiire mahtaa johtua? 

On todettu monien kuntataloutta tuntevien suusta, ettei mitään pakkoliitoksia ei enää edes käytännössä tarvita. Puu pudottaa liiat omenet puusta ihan itsekseen, ei niitä tarvitse edes potkia enää.
 
Ado Sakari Ala-Krekola
Kouvola
 

keskiviikko 18. tammikuuta 2012

KIINALAISET PITIVÄT KOUVOLAN KAUPUNGINJOHTAJA AIMO AHTIA JUMALAN ASEMASSA


ILOINEN-BUDDA ON YKSI KIINALAISTEN JUMALISTA

















Kouvolan kaupungin elinkeinoelämä sai uuden surkuhupaisan luvun entisen kaupunginjohtajan  alioikeudessa saamien lahjustuomion takia. Heti kärkeen toteaisin ihmisen oleva oikeusvaltiossa syytön, ennen kuin hänet tuomitaan lopullisesti syylliseksi epäiltyyn tekoon. Kouvolan nykyinen elinkeinojohtaja on tuomittu Kymenlaakson käräjäoikeudessa yli 4000 euron sakkoihin ilmaisten hierontojen vastaanottamisesta.

Ahdin lahjontajutussa oli kyse yli vuoden jatkuneista ilmaishieronnoista kiinalaisyrityksessä Valkealassa 2008-2009 aikana. Hän on kuitenkin jälkikäteen maksanut kaikki laskunsa kiinalaisyritykselle, kun asiata nousi lehdistössä julkinen kohu. En herkuttele enkä rieku tällä asialla tippaakaan, vaan pidän tuomiota erityisen valitettavana  Kouvolan elinkeinotoimen kannalta. Mitä tämä tapaus vaikuttaa uudelle toiveikkaalle puurakentamis-projektille, sitä voi vain otsa kurtussa arvailla.

Uskomattomin anegdootti jutussa oli kun kiinalaisen hyvinvointikeskuksen työntekijät kertoivat jutun suullisessa käsittelyssä, että heikäläisen kulttuurin mukaan paikallinen Kouvolan kaupunginjohtaja oli yrityksessä lähinnä "jumalan asemassa" eikä kukaan kuvitellutkaan, että hän maksaisi yhtään mitään hieronnoista. Tämä ei ollut suinkaan ainoa kiinalaisten väärinkäsitys Kouvolan elinkeinotoimen todellisesta asemasta.  Kiinalaisten ja suomalaistenkin keskuudessa vallitsee yleisesti melkoisen suuri epätietoisuus suomalaisen ja valtiojohtoisen kiinalaisen elinkeinoelämän toimintatapojen eroista.

Tälläistä jumalasemaa ei kuitenkaan suomalainen virkamieskulttuuri tunne eikä tunnusta, vaan kyse on näissä tapauksessa vähintäänkin paheksuttavasta virka-aseman väärinkäytöstä. Näissä asoissa on oltava erityisen tarkkana, koskapa nykyisin kysellään jo virkamiehille tarjotun kahvikuppin kampaviinereidenkin perään.

Kaupunginjohtajan Aimo Ahti on ollut erityisen keskeisessä asemassa  lähes kaikissa kiinalaisyritysten perustannassa Kouvolan elinkeinoelämään. Murheenkryyni Chaina Centerin kuin Valkealan Sairaalan Hyvinvointikeskuskin ovat kaupungin elinkeinotoimen suureellisia (kupruja) aikaan saannoksia. Käräjäoikeus katsoi Ahdin ottaneen vastaan ilmaisia hierontoja Leishin hyvinvointikeskuksessa Valkealassa lahjontana. Mielestäni elinkeinojohtaja Aimo Ahdin tulisi järkisyin pidättäytyä virantoimituksesta oikeusprosessin loppuun saakka. 

Syyttömyymyyttään vakuuttava Ahti aikoo valittaa tuomiosta hovioikeuteen. Se on kansalaisen perusoikeus. Kysyn kuitenkin miten kaupungin korkeimpiin ja näkyvimpiin virkamiehiin kuuluva Ahti voisi tässä tilanteessa jatkaa tehtäviensä hoitamista entiseen tapaan. Ei ole minun asiani vastata tähän mitään, vaan Kouvolan kaupunginhallituksen asia se ensikädessä on! En ole tuomari enkä juomari. Asia on mitä suurimmassa määrin Kouvolan uusin elinkeinopoliittinen ongelma!

Ahdin asema elinkeinojohtajana tekee asiasta erityisen kiusallisen ja hankalan. Työssään Ahti on tekemisissä suurten hankkeiden parissa, joiden talousvaikutukset ovat onnistuessaan erittänin merkittäviä Kouvolalle. Odotukset ja vaateet ovat nyt paperiteollisuuden alasajon jälkeen erityisen keskeisiä. Suuri julkinen luottamus ja harkittu tasapuolisuus ovat perusvaatimuksia onnistuneelle elinkeinotoimen hoitamiselle.

Menetetyn luottamuksen palautus on vaikeaa ja käytänössä usein täysin mahdotonta.  Ahdin epäilty teko ja käräjäoikeuden tuomio on suhteellisen vähäinen, mutta periaateessa julkisen viranhoidossa asia on vakava.  Korkeissa viroissa toimivilta virkamiehiltä ja elinkeinopoliitiikkaa johtajalta virkamieheltä voidaan odottaa ja vaatia erityisen korostettua nuhteettomuutta ja suurta luotettavuutta. Ei tässä muuhun voi päätyä.

Hyvä herraonni on jokaisen menestyvän kaupungin avaintekijä, vanhan Kouvolan avaimet on nyt visusti kaivossa ja kysynkin kuka ottaa käsiinsä uuden  kultaisen ruorin jämäkkiin käsiinsä.

Ado Sakari Ala-Krekola
Kasarminmäki

lauantai 7. tammikuuta 2012

SOPIMUSOHJAUS TULLEE HALLINTOMALLIKSI KOUVOLAAN

KOUVOLAN KAUPUNGINVALTUUSTO TYÖNSÄ TOUHUSSA















Kouvola luopuu liukuen haukutusta kuntaliitoksen mukanaan tuomasta tilaaja-tuottajamallista hallinnossaan vuoden 2013 alusta. 

Järjestely perustui paljolti johtavien virkamiesten erityisetuun,  viisivuotisen irtisanomissuojan aikaiseen turvaan. Olisi tietysti ollut rehellistä puhua mallin olevan väliaikainen. Taloudelliset lähtökohdat olivat kovin erilaiset kuntaliitoksen aikaan kuin nyt eurokriisin aikaan. Kuntaliitosta valmistelemassa ja suunnittelemassa olleet johtajat eläköityivät vauhdilla, kuten muukin kaupungin henkilöstö. Tämä asia ei ole vähäinen eikä vailla merkitystä. Mielestäni ne selvittelijä Riepulan suuret lupaukset, joiden pohjalle koko kuntaliitos perustui, on syytä viimein panna tehokkaan hallinnon ja järkipäätösten avulla käytäntöön.

Vanha tt-malli ei toiminut lopultakaan  toivotulla tavalla, vaan sekavoitti asioita ja loi johtajistoon turhaa päällekäisyyttä. Se aiheutti myös  hämmenystä valtuutettujen piirissä ja virkamiehilläkin oli ainakin lehdistöpalautteen mukaa epäselvää, millä virkatoimilla esimerkliksi vanhuspalveluissa on kaupunginvaltuuston todellinen tuki?. Näitä tiedotuksen ylilyöntejä ei saisi enää puskasta tulla. Pitää myös muistaa kuntaliitto on edellyttänyt säännöksissään kaupungin noudettavan hyvän työnantajan periaatteita kaikissa liitosen tuomissa käänteissään.

Kaupungin henkilöstö on kasvanut "tehostamisen" seurauksena noin kahdella sadalla. Palveluilmapiiri on kuitenkin useissa palveluissa huonontunut ja asiakkaiden asema vaikeutunut entisestään.  Monissa tärkeimmissä asioissa on Kouvola jäänyt kuntaliitoksensa lähtökuopiin, poliittinen sylipaini on ajanut suurimmat asiat hallinto-oikeuden ratkaistavaksi. Tärkeä  palvelurakenneuudistus laitettiin odotetusti kaupunginhallituksen toimesta uuteen virkamiesvalmisteluun. Tälläinen päätösten kangertelu on antanut suurta pontta tyytymättömyyteen ja epätietoisuuteen Kouvolan uudistusten todellisista aikatauluista.

Kaupunginjohtaja Lauri Lamminmäen mukaan nyt on korkea aika katsoa asioita uudelleen ja muutos on nyt Kouvolalle täysi välttämätön. Uuden kunnan talousluvut eivät ole olleet odotusten mukaisia ja toiminnan edellytykset ovat muuttuneet merkittävästi.   Muuta maata nopeampi eläköityminen, hyvän työvoiman saatavuus ja talouden epävarmuus asettavat omat haasteensa kunnan kehitykselle. Usein toistettu lause Kouvolassa on ollut;"Kuntaliitos ei ole antanut meille yhtään mitään". Tämä mielipide tulee ottaa hallinnossa täysin vakavasti. On korkea aika jyvittää todellisia hyötyjä laajasti myös tavallisille kaupungin asukkaille.

Uusi hallinnollinen avainsana on nyt sopimusohjaus. Herää suuri kysymys mitä tämä sopimusohjaus käytännössä kunnassa merkitsee? Äkkiä ajatellen virkamiesjohto puolittuu, tästä tuskin on kuitenkaan kysymys, sana liukuen kielii tästä.  Uuden mallin avulla toimintamalleja yritetään yksinkertaistaa ja hierarkiaa viimein keventää olennaisesti. Tehostuuko palvelutuotanto kuntapalveluissa todella, toivoa me kouvolalaiset ainakin saamme?.

Toiminnan ytimessä tulee olemaan kuntapalvelua tarvitseva asiakas. Me toivossa elävät kaupunkilaiset, näin meille vakaasti vakuutetaan.  Keskiössä ovat asiakasryhmät, kuten lapset ja nuoret, aikuiset sekä ikäihmiset ja toimintarajotteiset jne, he saavat tasaveroista palvelua "yhden luukun" -periaatteella. Toivottavasti tämä uusi luvattu asiakaslähtöisyys toteutuu. Kaupunki haluaa informationsa mukaan varmistaa, ettei mikään asiakasryhmä ei tipu palvelun ulkopuolella. Liian moni ihminen on todennut roikkuneensa täysin turhaan terveyspalveluiden hoitoaikapuhelimien jonoissa!.

Sopimusohjauksessa vain yksi vastuullinen taho vastaa koko palveluryhmästä. Kiistelty Kouvolan Kotiharjuun rakennettava Ratamo-keskus on kouriintuntuva osoitus pyrkimyksestä tähän. Sitkeästi on ajettu terveys- ja sosiaalipalvelujen keskittämistä yhden katon alle.  Näin säästetään paljon kansalaisten  vaivaa ja matkakustannuksia, sekä vältytään asiakkaita pompottavalta pallottelulta. Käyttöön luvataan ottaa myös tehokas palveluohjaus, joka ohjaa asiakkaan haluamaansa palveluun. 

Organisaatiouudistuksen ohella muuttuu myös luottamushenkilöorganisaatio. Luottamushenkilöiden määrä vähenee merkittävästi. Lautakuntien kokoonpanoihin tulee myös muutoksia. Tavoitteena on saada luottamushenkilöorganisaatio samaan linjaan palveluorganisaation kanssa. Samalla korostetaan erityisesti lautakuntien strategista merkitystä.Kouvolassa on ollut haasteena saada osaavia henkilöitä lautakuntiin. Kuntalait kuitenkin muuttuu koko ajan, joten osaamiselle asetetaan jatkuvasti uusia vaatimuksia.

Sopimusohjaus on kuin onkin selkeä singnaali Kouvolan suuresta halusta selvitä kuntaliitoksessa perimästään miehityksestä kantokykyiseen optimaaliseen henkilöstömäärään.

Ado Sakari Ala-Krekola
Kouvola


keskiviikko 4. tammikuuta 2012

KYMIJOKI NOSTETTAVA KOUVOLAN VISUAALISEEN YTIMEEN 2030


KYMIJOKI VIRTAA KOUVOLAN KESKUSTAN LÄPI















Kouvolan keskustan uusvisiointi pohjoisen Kymenlaakson uljaaksi kasvukeskukseksi on viimein aloitettu hahmotella.  Kouvolan kaupunki käynnisti keskustavision 2030 valmistelun keväällä 2011.

Keskustelun pohjaksi on laadittu alustavia tavoitteita kaupunkikeskustan eri osa-alueille, kehitystyö laajenee myöhemmissä vaiheissa myös muualle kaupunkiin. Tammikuun 11. päivä järjestetään kaikille avoin seminaari kaupunkikeskustojen kehitykseen liittyvistä aiheista.  Huomaa monikko "keskustojen" , ihmisläheisten taajamien merkitystä ei sitten enää Kouvolassa sivuuteta olan kohatuksella? Vai kuinka- hyvä niin jos se on totta?

Pelkästään vanhasta ydinkeskustasta puhuminen kehitysvisioissa ei tulekaan onnistumaan, vaan johtaa pahaan aluepoliittiseen  umpikujaan. Tämä tulisi selkeästi kaikkien päättäjien viimein jo täysin sisäistää . 

Vision pitää perustua keskukseen ja sen lähi tuntumassa olevien taajamien vahvuuksiin.  Tämä asia tulee kaikissa aiepapereissa tunnustaa . Lusikka on otettava  kiltisti sopuisaan käteen päätettäessä tästä  tuiki tärkeästä täysin kuntapoliittisesta kaavoitusasiasta. Vision on oltava kyllin suuri ja laajaksi päätetty toteutakseen edes osittain!

Kouvola kaipaa kyllä tarkaan harkitun uuden keskustasuunnitelman ohjenuoraksi tuleviin suuriin rakennuspäätöksiin. Lienee kaikille selvää Kouvolan ydinkeskustaa on kehitettävä tarmolla vetovoimaiseksi palveluiltaan kattavaksi Kymen veturiksi. 

Marketalueen sinänsä myönteinen voimaks kasvu autioittaa keskustan, jos tänne ei saada uutta verevää kaupallista aktiivisuutta ja myös elämän uskoa tuovia lapsiperheitä.   Näin muodostuu parhaiten myös ihmisille mieluisa kotoisa Kymijoen kaupunki.  Yhteinen kotoisuuden tunne edellyttää avaraa räväkkää uutta käytännöllistä näkemystä.

Kouvolan keskusta on mielestäni nykyään mielletty liian suppeaksi. Se  tie lienee jo kokeiltu, mihin vierauteen ja suureen vastarintaan se vie alueet? Kuntaliitos toi kaivattua väljyyttä ja runsaasti tilaa keskustan ympärillä. 

Tässä asiassa on syytä havahtumiseen kaikilla pättävillä osapuolilla ja koko kaupungin väestöllä.  Keskustan kehittäminen käynnistyi jo 1990 Markelininvision professori Antero Markelinin yleiskaavallisen suunnitelman myötä ja pelasti keskustan kaupallisen vireyden.

Uusissa visioissa olisi otettava huomioon kuntaliitoksen polittiset realiteetit,  kaunis ympäröivä luonto ja  ennen muuta kiehtova Kymijoki kaupungin luontaisena yhteisenä mielen maisemana. Ajattelun raikasta avaruutta kaipaan Kouvolaan!

Jokien rauhallista verkkaisuutta on maisemassa hyödynnetty kaupunkisuunnitelussa kaikkialla iät ja ajat. Turha on puhua Kymijoen oleva mitenkään sivussa.  Se virtaa kaupungin  läpi ja on  hyvä kattava perusta suunnittelulle. Se on yksi hyväksytty kaikkia kaupunkilaisia koskettava kokoava keskeinen ajatus!

Kouvolan ei välttämättä maaoloista johtuen kasva luonnostaan Kymijoen penkerelle, siksi ajatusta on tarmokkasti ajettava ja kaavoituksella tuettava. Mieluusti tänne rakennetaan halvasta betonista kalliita rakennuksia, se on helpoin tie niin sanottuun kehitykseen. Ok mutta usein ympäristö on supistunut tontiksi!.
Ympäristo on kuitenkin paljon enenmmän, se on harmooninen toimintojen rakennusten ja maiseman luonnikas lomitus; sanoi Alvar Aalto aikoinaan.
Kouvolan tulisi olla tulevaisuudessakin puistomainen luontokaupunki. Matalaa kaunista puistojen reunustamaa rakennuskantaa olisi erityiseti suosittava.

Tulevana luonnollisena  mahtielementtinä olisi oltava verkaan virtaava KYMIJOKI. Keskustan suunnitelussa on oltava selkeä uudistuslinja, johon liittyy laaja asiantuntija- ja kansalaiskeskestelu. 

Välitön keskustan tuntumassa oleva maaseutu on näissä visioissa myös huomioitava. Vastakkainasettelu maaseudun kanssa on täysin turhaa. Toinen tukee toistaan mainiosti ja molemmissa on käytännölliset viihtyisät puolensa! 
Kouvolassa on kova tekemisen meinki, tämä on ainoa oikea suunta kuntapolitiikassa. Jos kuntapyörää ei poljeta- se kaatuu taatusti. On suunnattava kirkkaat kouvolavisiot valoisan vehreän tulevaisuuden rakentamiseen kaikille kaupunkilaisille tasapuolisesti. 

Dynaaminen  Kouvola 2030 - Kymijoen kaupunki on hyvinkin pian kaikkien ihmisten nähtävillä.  Tässä on minun oma kotikaupunkivisioni, jokainen kaupunkilainen voi kuvitella tykönään omansa.

Ado Sakari Ala-Krekola
Kasarminmäki