KOUVOLAN KUNTALIITOKSESSA EI OLE MITÄÄN HÄPEÄMISTÄ!

OMENAPUU PUDOTTAA LIIAT OMENANSA

Jostain ihmeen syystä puheenjohtaja Timo Soini on vaalipaneleissa nostanut Kouvolan kuntaratkaisun malliksi maaseudun autioittamiseen. Useat kansanedustajat ovat myös puhuneet hallituksen liittävän pakkotoimin pienkuntia suurenpiin. Kuntien pakkoliitoksia ei kuitenkaan hallituksen toimesta tulla tekemään. Turhaa niistä on enää ihmisille vanhakantaisesti kenekään puhua.

Kouvolan kuntaliitoksessa ei ole mitään häpeämistä. Kouvolan kuntaratkaisu on täysin linjassa uuden hallituksen kuntauudistuslinjan kanssa. Viisas ja erittäin kauaskantoinen oikea ratkaisu.

Kouvolassa on toimittu erityisen vastuullisen tapaan ja ennen kaikkea etuajassa ainakin tässä liitosasiassa. Lähidemokratiaa on uudessa kuntauudistuksessa mielestäni kuitenkin huomattavasti kasvatettava taajamien palvelujen suojaamiseksi. Uudessa kuntakartassa hevoskunta Iitti kuuluu muuten kiehtovaan Kouvolaan!

Monet lakiasiantuntijat ovat kertoneet miten vankka perustuslain suoja on kuntien itsehallinnolla. Pienkuntien auttaminen haluamiinsa kuntaliitoksiin on siksi aloitettava hyvin pian.  Kuntien taloudellinen itsehallinto ja talouspohja varmistuu parhaiten hyvin hoidetuissa suurkunnissa. Korostan sanoja hyvin hoidettu, ei menetys mitään tekemättä toteudu.

Kuntien lakisääteinen toimivuus säilytetään tällä uudella suurkuntarakenteella  parhaiten! "Kun on tutkittu kuntaliitoskuntien menoja liitosta seuranneiden 10 vuoden aikana muihin kuntiin, niin todettiin, että kuntaliitoskuntien menot kasvoivat muita enemmän." Kuntaliiton tutkijat ovat maininneet näin tapahtuneen. Tämä ei ole mikään yllätys, kun tietää miten mielettömän raskaat ovat kuntaliitosten ehdot kuntataloudelle. 


Tulevaisuudessa tiukat liitosehdot jättää osan kunnista pulaan, kukaan ei halua niiden velkoja ja henkilöstöä enää kontolleen! Tätäkö sitten kriisikunnissa jäädään odottamaan? Kuntien välinen räikeä eriarvoisuus ei ole mistään kotoisin, veroprosenttien ero on huikeat 10% - ei tämä ole enää mitään tasavaltalaista menoa.

Kuntalaiva kääntyy todella hitaasti ja niin oikeastaan on hyväkin. Lyhytnäköinen poliittinen poukkoilu ei keltään hevin onnistu. Menojen suitseminen; siis käytännössä palvelurakenteen tiivistäminen ei ole valtuutetuille suinkaan mitenkään helppo tehtävä. Kun  on löysää liitosrahaa hanskassa, niin toki sitä myös vuolaasti käytetään palvelujen säilyttämiseen. 

Rahaa on Kouvolassa löytynyt hyvin myös  peruspalvelujen ulkopuolella oleviin harkinnallisiin kunnallisiin huvituksiin. Kouvola on lisännyt kahdella (200)  sadalla työntekijämääräänsä pienkuntien aikaisten taantuneiden palvelujen kasvattamiseen ja saanut lähes nollatuloksen siitä huolimatta. Nähkää nyt tämä asioiden oikea tola jo viimein jokainen kouvolalainen. Paikallisten kansanedustajien ei pitäisi mustamaalata Kouvolaa pääkaupungissa. Kouvola on täysin oman onnensa seppä, täysin toisin kuin monet muu punaniskakunnat -  ne leppymättömät valtion tukea suu auki odottavat vastaanharaajat.

On huolestuttavaa kun tietää mihin tämä keskustan masinoima kuntakapina  lopulta johtaa. Pienkuntien tunteilla leikkien ne viedään täydelliseen taloudelliseen umpikujaan. Kansahan tukee mielellään herroja haukkuvia mutkat suoriksi puhuvia ehdokkaita vaaleissa. Kuntien lukumäärää pitää joka tapauksessa supistaa.  Mutta se tapahtuu vain kuntien omin päätöksin vapaaehtoisesti ja kuitenkin valtiovallan valvonnassa ja tiukassa ohjauksessa etenkin kriisikuntien asiassa!

Valtio maksama aluetuki on vuosittain huikeat  7 miljardia euroa. Kymenlaakso ei  kuitenkaan tätä tukirahaa saa senttiäkään. Se menee pääasiassa pienten köyhien kuntien tukemiseen, siitä huolimatta niiden palveluarsenaali etenkin terveydenhuolto rämetyy koko ajan. Aluepolitiikka maksaa meille maltaita  ja se onkin pääasiallisin syy miksi valtio patistaa pienkuntia yhdistymään isoihin omillaan paremmin pärjääviin kasvukeskuksiin.

Mutta olisihan se perin kotoisen suloista, jos kuntakartaan ei mitään muutoksia koskaan tehtäisi. Se olisi yhtä pyhä muuttumaton kuin lehmisavujen ja kärrypolkujen aikaan. Arkadianmäen vallan kamareissa on nyt täysin sama kaiku askelissa kuntauudistuksessa kuin Kouvolassa.  Kunhan vaan opitaan näissä puitteissa elämään.


Ei kai se ole kenellekään aikuiselle ihmiselle mikään yllätys, jos kuuden kunnan päällekäiset palvelut ei voi säilyä täysin ennallaan. Käytettyjä tarpeellisia kuntapalveluja ei pidä tietenkään surutta karsia, eikä Kouvolassa ole mielestäni niin tehtykään. Lievealueiden peruspalvelut on ilman muuta turvattava, vaikka erilaisilla luovilla ratkisuilla.  Etenkin ikäihmisten palvelutarpeisiin tulee vastata ja muidenkin ryhmien tarpeita katsella harkitun tasapuolisesti.

Mihin ihmeeseen Suomi ja sen kelpo kuntaveronmaksajat tarvitsevat 170 pienkuntaa, no monilla on varmaan hyvät syynsä tukea kotikuntansa taantuvaa taloutta?  Todellisuudessa niiden palvelurakenne ja terveydenhuollon tulevaisuus on täysin uhattuna? Suomessa käydään koko ajan liitosneuvotteluja lukuisissa minikunnissa. Mistähän tämä tulenpalava kiire mahtaa johtua? 

On todettu monien kuntataloutta tuntevien suusta, ettei mitään pakkoliitoksia ei enää edes käytännössä tarvita. Puu pudottaa liiat omenet puusta ihan itsekseen, ei niitä tarvitse edes potkia enää.
 

Ado Sakari Ala-Krekola
Kouvola