KOUVOLALLA PALJON OPPITTAVA SEINÄJOELTA

SEINÄJOEN ULJAS MAAMERKKI ON  LAKEUDEN RISTIN KIRKKO

Kouvolan tulisi ottaa oppia 
aluekehityksessä Seinäjoesta. Kouvola ja Seinäjoki ovat  erityisen samanlaisia maaseutukaupunkeja, silti Kouvola menettää yrityksiä ja väestöään, mutta  Seinäjoen seutu vahvistaa asemiaan koko ajan.

Kiihtyvä kilpailu uhkaa jakaa Suomea menestyviin ja hiipuviin alueisiin. Tässä on juuri se suuren oppimisen paikka Kouvolalla.  Seinäjoella ei ole vankkaa paperi- ja puuteollisuutta, kuten täällä Kymessä on. Sen menestyksen avain on yksituumainen kaupunki ja sitä toteuttavana pontimena vahva yritteliäisyys! Seinäjoki on yhteistuumin pohjalaiseella vakaalla jääräpäisyydellä saavuttanut huiman kasvukierteen itselleen.


Kouvola miettii kolmatta vuotta mitä tuli tehtyä ja mitä pitäisi uudelle kaupungille aikusena tehdä? Kuntapäätösten horjuvuus ja eripura taajamien palvelujen tilasta luo suurta epävarmuutta. Kouvolan taloustilanne ei ole suinkaan huono, mutta Seinäjoen mallia noudattamalla se saadaan huomattavasti paremmalle uralle.

Seinäjoki on osoittautunut tutkijoiden tilastoissa Suomen vetovoimaisimmaksi alueeksi. Suomalaisten maakuntien ja seutukuntien pitkäaikainen seuranta kertoo karua kieltään kehitystä, vain 20 seutua 71:stä saa muuttovoittoa. Suomen aluerakenne muuttuu selvästi asuminen keskittyy kasvukeskuksiin ja autioitumiskehitys maaseudulla jatkuu edelleen.

Muuttajat pakkautuvat yhä pienemmälle maantieteelliselle alueelle, ja talouskasvu keskittyy muutamiin maakuntiin ja seutukuntiin. Tämä kehitys tukee näiden alueiden kuntaliitoksia, missä havaittua kasvua halutaan yhdessä suurella joukolla jouduttaa. Täsmälleen näin juuri on onnistuneesti tehty Seinäjoen seudulla ja se on myös Kouvolan seudun ainoa oikea tie!

Kouvolan tulisi pystyä pysäyttämään taantuma ja kääntää tämä taantumus nousuun. Suurteollisuuden menetettyjen työpaikkojen tilalle pitää saada uutta toimeliaisuutta, etenkin palvelusektorille innovaatisia uusyrityksiä ja luontoarvoihin tukeutuvaa matkailua.

Seinäjoki on tukenut  maaseutuyrityksiä ilman vastakkain asettelua, osana koko kaupungin tasapainoista nousevaa yritystoiminnan kehitystä. Siinäkin on onnistuttu erityisen  hyvin, maaseudun väki on tyytyväistä liitokseen ja ymmärtää keskinäisen hyödyn.

Seinäjoen myönteisestä kehityksestä kertoo asukas määrän kasvun ohella myös työllisten, korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden muuttajien ja uusien yritysten määrän nousu.  Seinäjoen kaupungin tavoitteena on 1,5 % eli n. 800–900 hengen vuotuinen väestönkasvu, joka on toteutunut useina viime vuosina uskomattoman hyvin.

Viime vuonna Seinäjoki oli Oulun ja Espoon ohella Suomen kaupunkien kasvukärjessä. Alkuvuoden kasvuvauhti osoittaa, että tavoitteeseen tultaneen yltämään tänäkin vuonna.

Kaupunkiseudulla ei aiota jäädä lepäämään laakereilla, vaan tuore kasvu- ja kilpailukykystrategia piirtää jo konkreettista kuvaa kehityksestä jatkossa.

Seinäjokiseutu tähtää asukasluvussa kahdeksan kunnan yhteisvoimin tasaiseen 1 prosentin vuosikasvuun, jonka mukaan määrä olisi 144 tuhatta vuonna 2014. Alueen

menestys on suoraan riippuvainen alueen asemasta suhteessa erilaisten

verkostojen solmupisteisiin. Näillä tarkoitetaan esimerkiksi väestöä, tietoa, osaamista,

pääomaa, liikennettä ja logistiikkaa.

Seinäjoella näkyvät nyt 10–15 vuoden aikana tehdyt ratkaisut ja johdonmukainen toiminta oikeiden valintojen mukaisesti. Seinäjoella toimii sinänsä poikkeuksellinen logiikka, koska siellä ei ole perinteisesti menestystä tarkoittavia olosuhteita, esimerkiksi yliopistoa tai satamaa. Poikkeuksellista on myös vahva yrityskulttuuri, alueen vetovoima paluumuuttajille ja se kuuluisa pohjalainen asenne, kuvaa Seinäjoen vetovoimaisuutta parhaiten.

”Menestys on tehty yhteistyöllä ja pitkäjänteisellä otteella, jota on tukenut vahva yhteinen tahtotila ja osaaminen. Täällä ei tarvitse luoda aktiivisuutta, vaan se on läsnä arjessa joka päivä yksilötasolla. Tietynlainen kulttuurinmuutos on myös tapahtunut, ja Seinäjoen kaupunkiseutu on avautunut ja mielikuva eteläpohjalaisuudesta on selvästi muuttunut. Joku sanoi, että nyt täällä voi elää ihan normaalitkin ihmiset”, velmuilee Erkki Välimäki, Seinäjoen kehittämisjohtaja.

Kouvolassakaan ei ole satamaa eikä yliopistoa, kuten ei Seinäjoellakaan. Kouvolaa ympäröi laaja vireä upea maaseutu kuten Seinäjokeakin. Suurin ero on ilmapiirissä ja asukkaiden

asenteissa omaan kaupunkiaan kohtaan.

Seinäjoki on täynnä uskoa toivoa ja rakkautta omaan kaupunkiaan kohtaan. Kouvola on "ihmeen hieno paikka" tai ainakin hyvällä tiellä sinne yksituumaiseen kasvavaan Kouvolan seutuun. 

Ado Sakari Ala-Krekola

Kouvola