sunnuntai 9. tammikuuta 2011

KULKEEKO SUUR-KOUVOLA KOHTI MENESTYSTÄ KYMENLAAKSOSSA?









TÄMÄ KOLMIKKO ON KOUVOLASSA PALJON HALTIJOINA.

Kouvolassa on monilla meistä  huoli ja epätietoisuus kunnan tulevaisuudesta. Niin negatiivinen kumu kaupungissa on vallalla.Erityisen täyttä toivottomuutta lietsovan  "kouvostoliitto" polemiikin takia kansalaiset ovat ihmissään kaikista aloiteista kaupungissamme. Onko toimet sittenkään olleet kaikki riitäviä ja oikeita?Vaikka paljon on tehty, onko kaikki tarpeellinen ja mahdollinen voitu ja uskallettu  toteuttaa?. 


Mietintämyssyt on monilla päässä kuinka rakkaan Kouvolan lopulta talouskuntana käy. Kunnahallituksen eronnut puheenjohtaja Juhani Poisi sanoi luopuessaan, "Kahdessa vuodessa ei ole oikein tapahtunut mitään, kehitys on ollut liikemiehelle hidasta"? Voiko virkakunta ja luottamusmiehet mitään vallitsevalle kasvavalle alijäämälle. Jos johtavat viranhaltijat ja kuntatyötekijänä  olevat valtuutetut yhdessä 6500 kuntatyöntekijää liittojensa kanssa päättää olla vastahangassa kaikken uuteen ollaan nähtävästi hukassa! Kuntien verotulojen romahtaminen ja palveluvelvoitteiden lisääntyminen muodostavat vaikean yhtälön uuden Kouvolan taloudelle. Tämä on tosiasia jota ei saisi kieltää. Ymmärrän täysin työntekijöiden huolen työpaikoistaan, mitä ne muutakaan voivat kun toivoa parasta ja pelätä pahinta.

Liitoksessa esitetyt optimistiset luvut eivät totetuneetkaan, näin on ainakin Tuomo Hasu lehdessä kertonut .Talouden taantuma kouraisee syvältä Suomen kuntia, joista yli puolet on päättänyt nostaa veroprosenttiaan. Uusi kunnanhallituksen puheenjohtaja, ilmeisen pätevä ja sopivavaksi havaittu yli puoluerajojen, Jari Suomela vaati lumehanketehtailun sijaan todellista uusyrityshankintaa ja uusia työpaikkoja kaupunkiin hupenevien papaerityöpaikkojen tilalle. Se onkin se suunta jolla rahaa, se on veroeuroja kassaan tulee jos on tullakseen.

Elinkeinotoiminnan yhtenäistäminen on myös eilintärkeä uudistustoimi tällä vaikealla tiellä.. Pitäisi olla yksi suuri samaan suuntaan meneva Kouvolan päättäjien hallinnassa  oleva elinkeinolaiva monien sekalaisten eri suuntaan soutavien paattien tilalle? Tämä asianhaara on syksyn aikan lähes kaikille kirkastunut Repovesi puljauksen myötä. Ehoinen Iitti ei ole normaali taantuva pienkunta, vaan siellä on vankkaa monipuolista  elinkeinoelämää ja sillä oli halu ja mahdollisuus olla omillaan.  Iitti etsii kuitenkin "menestyksestä" huolimatta koko ajan pelveluilleen kumppanuutta ja miksiköhän niin on?

Kuntaliiton entinen toimitusjohtaja Kouvolassa asuva Risto Parjanne virittää ilmaan pari optimistista ajatusta. Kuntien olennainen palvelurakenne säilyy tulevaisuudessakin. Ja toisen faktan, Suomessa on kansainvälisesti katsoen hyvät palvelut ne  voidaan pääosin turvata, jos palvelukoneistoa rationalisoidaan. On tietysti muistettava, että nyt puhutaan vain palvelujen järkiperäisetä säilyttämisestä, Niin voimakasta nousua kansantaloutemme tuskin enää näkee, että nykyiset vaikeudet pystyttäisiin kattamaan pelkällä bruttokansantuotteen kasvulla. Se edyllyttäisi 3 % jatkuvaa kasvua ja se tuskin toteutuu. Tuottavuutta täytyy nostaa kunnissa, se on erittäin arka kuntapolittinen aihe arka asia, johon valtion johto ei ole pystynyt tarttumaan. Kuntien tehtävien määrästä ja ihmisten omasta vastuusta on joka tapauksessa voitava keskustella tulevaisuudessa hyvinkin suoraaan ja avoimesti.

Laman aikana parasta elvytystä on tähdellisten kuntapalvelujen pitäminen toimintakykyisinä, johon tarvitaan sekä kuntien että valtion toimia. Sitä onnelaa  ei kuitenkaan voida tehdä lainarahalla, koska kuntien takaisinmaksukyky ei ole samaa luokkaa kuin menestyvien kasvuyritysten.Veronalennuksista ei ole tilanteen paikkaajaksi, sillä ne pikemminkin nakertavat kuntien veropohjaa. Lyhyellä tähtäimellä tulisi toki kuntaan nostetta ostovoimana.

Valtion päätös yhteisöveron kuntaosuuden nostosta auttaa, joskin senkin jälkeen tuotto putoaa neljänneksellä. Kela-maksun poistosta saadaan helpotusta henkilöstökuluihin, mutta paljon mainostetut valtionosuuksien lisäykset ovat lähes täysin veronalennusten kompensaatioita ja indeksitarkistuksia.

Nyky Kouvolan synnyttänyt kuntaliitos luo edellytyksiä ja pelivaraa vastata paremmin talouden haasteisiin. Se antaa mahdollisuuksia muun sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamiseen.  Järkevää olisi koko palveluketjun ottamista suurkunnan omiin käsiin. Silloin talouspäätöksiin voitaisin vaikuttaa tehokkasti ja valtuuston tahto tulisi paremmin huomioiduksi palveluarsenaalissa. Täällä on jo tehty paljon rakenteellisia muutoksia, mutta niitä on tehtävä edelleen.  Valtio ei  tulee pelastamaan kuntia huojennuksilla vaan kuntien omat toimet ratksiee tulevaisuuden.Kouvolan päätös pitää veroprosentti nykyisessä 19:ssä ei yllätä, vaan antaa mielihyvää.?. Onko tämä totta Kouvolassa, se tullaan pian näkemään?.Se olisi toivottava luonnollinen ratkaisu juuri tässä tilanteessa, jossa kaupungilla on paljon kuntaliitoksen tuomia mahdollisuuksia. On tehty paljon auttavia rakenteellisia muutoksia. Toivoa paremmasta on kun niihin kaikkin tarmolla tartutaan.

Jos Kouvolalla on malttia voimaa  tahtoa ja halua vaurastua ja johto yhtenäinen päättävän  jämäkkää, näissä suurissa taloushaaseissa Kouvolasta tulee varmasti vetävä hyvä paikka asua elää ja tehdä työtä.
Ympäristön ja Ympyrän osuuskauppojen yhdistyminen ensikeväänä enteilee Kymenlaaksoon yhtä suurta eurooppalaista kasvukaupunkia. Se olisi todellinen Paras-hanke, todellinen megakaupunki. Tätä kehitystä sopii kuntalaistenkin odottaa, jos tehokas palvelutuottajakunta on toiveissa myös tulevaisuudessa kaikille kuntalaisille myös köyhille? 

Ado Sakari Ala-Krekola
Kuntalainen

Ei kommentteja: