SUOMI KAIPAA ULKOMAALAISTEN VANKKAA PANOSTA TYÖELÄMÄSSÄ
Perussuomalaisten erityisen voimakas yksinkertaistettu maahanmuuttokriittinen keskustelu on poikinut jotain todella hyvääkin. Eikä sen inha sato ole ainostaan innostanut paukapäitä nimettömiin hyökkäykisiin
Kouvolan maahanmuuttokoorninaattoria ja skinien "kuittauksiin" maahanmuuttajia vastaan Suomen kaduilla ja aitavierillä. Suomen Hallitus on ryhtynyt voimakkaisiin maahanmuuttajien kotoutusta parantaviin vastatoimiin.
Hallitus on laatinut uuden reilusti uudistetun kotoutuslakiesityksensä viime syksynä. Lakialoite hyväksyttiin Eduskunnassa 31.12.2010 ja astuu voimaan 1.9.2011 se on selkeä parannus entiseen ja tehostaa kokotusta todella ratkaisevasti.Tulossa oleva maahanmuuttajien uudistettu kokoutuslaki koskee kaikkia maahanmuuttajia. Tämä on todella askel parempaan, tehostettu kokotutus kaikille siirtolaisille tulee lain myötä viranomaisten velvollisuudeksi.
Esityksen tavoitteena on selkeyttää lainsäädäntöä ja varmistaa, että nykyistä useampi maahanmuuttaja saisi tukea kotoutumiseen heti maahantulonsa jälkeen.Uusi kotoutumislaki koskisi vain maahanmuuttajien kotoutumisen edistämistä. Kotoutumista edistäviä toimenpiteitä annettaisiin tarvelähtöisesti. Useimmat maahanmuuttajat tarvitsevat tukea kotoutumiseensa, mutta tarpeet ovat hyvin erilaiset. Tarkoituksena on tehostaa ja nopeuttaa työelämään siirtymistä, mutta myös ehkäistä haavoittuvassa asemassa olevien syrjäytymistä.
Hallitus esityksessä kaikki maahanmuuttajat saisivat perustietoa suomalaisesta yhteiskunnasta ja ohjausta palveluista saadessaan oleskeluluvan tai rekisteröidessään oleskeluoikeutensa. Perustietoa jaettaisiin sekä painettuna materiaalina että sähköisen verkkopalvelun kautta. Nykylain mukaan perustietoa ei jaeta. Perustietomateriaalin tekemisestä ja jakamisesta olisi vastuussa sisäasiainministeriö. Alkukartoituksessa selvitettäisiin maahanmuuttajan yksilölliset koulutustarpeet. Tämä parantaa mahdollisuutta parempaan työllistymiseen.
Alkukartoitukseen olisivat oikeutettuja työttömät maahanmuuttajat sekä ne maahanmuuttajat, jotka ovat toimeentulotuen varassa. Myös muut maahanmuuttajat voisivat hakeutua alkukartoitukseen ja tästä annettaisiin ohjeistus perustietopaketissa. Näin esimerkiksi nykyisin kotouttamistoimenpiteiden ulkopuolelle jäävät ryhmät, kuten suomalaisten tai maahanmuuttajien puolisoina maahan saapuneet, olisivat oikeutettuja alkukartoitukseen.
Alkukartoituksen laatiminen tulisi käynnistää kahden kuukauden kuluessa siitä, kun maahanmuuttaja alkukartoituksen tekemistä pyytää. Työttömille ja työnhakijoiksi rekisteröityneille maahanmuuttajille alkukartoituksen tekisi työvoimatoimisto, toimeentulotuen varassa eläville kunta. Nykyisessä laissa ei ole alkukartoitusta ollenkaan.
Kotoutumissuunnitelma vain sitä tarvitseville.Suomessa asui viime vuoden lopussa 155 705 ulkomaan kansalaista. Suurimmat ulkomaalaisryhmät olivat venäläiset, virolaiset, ruotsalaiset ja somalialaiset. Muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia oli hiukan yli 207 000 henkilöä. Kotoutumiskoulutuksessa opiskeli vuonna 2009 yhteensä reilut 14 400 maahanmuuttajaa ja hiukan yli 2 900 maahanmuuttajaa oli kotouttamiseen liittyvässä työharjoittelussa tai työelämävalmennuksessa.
Alkukartoituksen perusteella viranomainen arvioi, tarvitseeko maahanmuuttaja varsinaista kotoutumissuunnitelmaa, joka sisältäisi suunnitelman kotoutumiskoulutuksesta ja muusta tarvittavasta tuesta työllistymisen edistämiseksi. Kotoutumissuunnitelmaan olisivat oikeutettuja kaikki ne maahanmuuttajat, joiden katsotaan tarvitsevan sitä alkukartoituksen perusteella. Kotoutumissuunnitelman laatiminen tulisi käynnistää kahden viikon kuluessa siitä, kun alkukartoitus on valmistunut.
Kotoutumissuunnitelman piirissä olevien maahanmuuttajien määrä nousisi, sillä nyt kotoutumissuunnitelmaan ovat oikeutettuja vain työttömät ja toimeentulotukea saavat maahanmuuttajat. Tavoitteena on, että maahanmuuttajat ohjataan nykyistä nopeammin ja tehokkaammin kotoutumiskoulutukseen. Kotoutumiskoulutus sisältäisi kieliopintoja ja yhteiskunnallista opetusta ja se tulisi suunnitella Opetushallituksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan.
Alkukartoituksen kulut korvattaisiin valtion budjetista kunnille. Kotoutumiskoulutus järjestettäisiin nykymallin mukaisesti pääsääntöisesti työvoimapoliittisena koulutuksena, mutta myös kunta voi järjestää kotoutumiskoulutusta. Peruspalveluiden osalta kunnille aiheutuvia kuluja korvataan valtionosuusjärjestelmän kautta. Lisäksi kunnille maksettaisiin edelleen kansainvälistä suojelua saavien vastaanotosta tai kiintiöpakolaisina kuntiin otetuista henkilöistä laskennallista korvausta kolmen vuoden ajalta. Eräitä erilliskustannuksia, kuten tulkkauksen järjestämisestä, toimeentulotuen maksamisesta sekä huomattavien ja pitkäaikaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä aiheutuvia kustannuksia korvattaisiin edelleen täysimääräisesti.
Kotoutumiskoulutuksen uutta mallia etsitään kokeilulla. Kotoutumiskoulutusta esitetään kehitettäväksi erillisellä kokeilulla. Kotoutumislaissa säädettäisiin samalla kokeilulaista, jossa kokeillaan erilaisia kotoutumiskoulutuksen malleja. Tämä Osallisena Suomessa -hanke kestää vuoden 2013 loppuun. Hankkeen tavoitteena on kehittää kokeilujen perusteella kotouttamiskoulutuksen uusia malleja ja järjestämistapoja. Kokeilussa etsitään mahdollisimman tehokkaat mallit, joilla ohjataan suoraan työmarkkinoille tai tuetaan työmarkkinoilla jo olevien kotoutumista.
Lisäksi kehitetään erikseen nykyistä parempia malleja erityistä tukea tarvitsevien sekä maahanmuuttajalasten ja -nuorten kotoutumisen tukemiseksi. Mallien vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta arvioidaan suhteessa nykyjärjestelmään ja tarvittavat lainsäädäntömuutokset valmisteltaisiin arviointiin perustuen. Kokeilun rahoitus tulee valtiolta, Suomen Kulttuurirahastolta ja Svenska Kulturfondenilta. Myös viranomaisten välistä vastuunjakoa selkeytetään.
Kotoutuminen tapahtuu kaikilla elämänalueilla ja koskee näin ollen useita politiikan sektoreita ja edellyttää tehokasta yhteensovittamista. Hallituksen esityksessä täsmennetään viranomaisten vastuunjakoa sekä valtionhallinnon, aluehallinnon että paikallisella tasolla. Valtionhallinnon tasolla yhteensovittamista esitetään vahvistettavaksi poikkihallinnollisella valtion kotouttamisohjelmalla.
Tämä on sivistyneen Suomen, järjestyneen oikeusvaltion vastaus maahanmuutton hallituksi järjestämiseksi ja kotoutuksen tehostamiseksi entisestään. Se hoidetaan yhdessä sovittuihin lakeihin perustuen, hyvinvointivaltion lailliseen järkevään tapaan. Toisin kuin kansan keskuudessa luullaan ja kärkkäiden politrukkien toimesta tietoisen kyynisesti ja kylmän laskelmoidusti esitetään.
Ado Sakari Ala-Krekola
Kouvol
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti