PERHELIIKUNNAN MERKITYSTÄ EI KOSKAAN KOROSTETA LIIKAA...
Suomi kapaisi viimein mielestäni valtakunnallisen liikuntaohjelman.Kansalaisten liikuntatottumukset ovat vähentyneet elintason nousun myötä pahasti. Autokannan runsaus on suonut mahdollisuuden yhä useammille jättäytyä apaostolinkyydistä tai pyörän selästä auton pehmeään penkkiin. Työn koneellistuminen on keventänyt ruumillista työtä ollennaisesti vuosikymmennien kuluessa.
Tilanne on lasten ja nuortenkin osalta huonontunut myös merkittävästi, ulkoliikuntaa ja leikkiä ei oikein osata enää arvostaa vanhempien toimesta "oikeana" liikuntana laisinkaan. Lasten kai luullaan ilmeiseti saavan raitisilmamyrkytyksen?Varusmiespalvelukseen tulevien nuortenmiesten kunto ei ole enää entisellään, vaan kaipaa joittenkin osalta peruskuntoon päästäkseen kovaakin preppausta.
Harva aikuinenkaan jaksaa liikkua säännöllisesti vain toisen patistamana. Eikä pelkkä terveyden tai liikunnan ammattilaisen kannustus usein riitä. Neuvo tai kehotus ei saa liikkumaan päivästä, viikosta ja vuodesta toiseen. Tarvitaan omakohtainen liikunnanpalo! Usein omaan kuntokäyrään tuskastuminen on tie uuteen kuntoon. Mieleiset liikuntamuodot löytyvät kokeilujen ja kokemuksien kautta.
On hyvä muistaa, että liikkuminen tuottaa mielihyvää vasta, kun siihen kunnolla tottuu. Jokainen voi löytää oman liikkumisensa tavoitteen. Kukin voi valita mieleisensä liikuntamuodon mikä tuntuu luontaiselta omalle repsahtaneelle ropalleen. Mitstään himoliikkunnasta ei tässä nyt ole kyse, vaan hyvään terveyteen johtavasta määrätietoisesta keveästä kuntoliikunnasta.
Liikunnalla on terveyden kannalta myönteisiä vaikutuksia, vaikka se vaikuttaa painoon vaatimattomasti. Liikunnan lisäys ilman ruokavaliomuutoksia vähentää ylipainoa muutaman kilon. Liikunta lisää rasvan ja etenkin vyötärörasvan hupenemista, vaikka painonpudotus olisi vähäinen.
Lihasvoiman parantamiseen tähtäävällä liikunnalla on edullisia vaikutuksia. Kehon koostumus lihaskudoksen eli rasvattoman kudoksen osuus voi suurentua ja rasvakudoksen osuus pienentyä ja paino pienentyä vain vähän. Liikunta tehostaa painonpudotuksen aikaansaamaa insuliiniherkkyyden paranemista ja vaikuttaa edullisesti painonhallinnan tuloksen pysyvyyteen.
Yllä mainitut suositukset ovat väestötason suosituksia. Jokainen ihminen tarvitsee itselleen sopivan määrän liikuntaa hallitakseen painoansa. Liikunnan sopiva määrä riippuu siitä, paljonko ihminen hankkii energiaa syömällä. Yksilöllistä liikunnan tarkkaa vähimmäis- tai ihannemäärää ei tiedetä. Paras vaikutus painonhallintaan, terveyteen ja elämänlaatuun saavutetaan parhaiten siten, että yhdistetään päivittäinen perusliikunta ja 2-4 kertaa viikossa tapahtuva kuntoliikunta.
Se ei ole olennaista, kuinka yhtäjaksoista liikunta on, sillä energiaa kuluu suunnilleen yhtä paljon kolmessa erillisessä 20 minuutin kävelyssä kuin yhtäjaksoisessa tunnin kävelyssä. Edellytyksenä on, että liikunnan teho on sama. Kun paino laskee, täytyy liikkua enemmän tai kovemmalla teholla, jotta sama määrä energiaa kuluisi kuin ennen painavampana.
Energiankulutuksen lisäksi liikunnan tuoma mielihyvä on tärkeää, jotta liikunnasta tulisi säännöllistä. Liikunnan mielekkyyteen ja iloon sekä sen istuttamiseen päivittäiseen elämään tulee kiinnittää erityistä huomiota. Liikunta lievittää tehokkaasti masennusta. Liikuntatapa määräytyy liikkujan yksilöllisten mieltymysten mukaan. Ilman ruokavaliomuutoksia liikunta on melko tehoton painonpudottaja.
Liikunnan avulla paino putoaa tavallisesti noin kolme kiloa. Jos painonpudotus perustuu ruokavalion muutoksiin, liikunnan lisääminen tehostaa painonpudotusta noin kaksi kiloa. Näihin arvoihin on päädytty liikuntatutkimuksissa. Jos ei ykskantaan haeta kertakaikkista suurta ylipainon poistamista ympäriltään pois hyllymästä.
Liikunnan merkitystä terveyden kannalta ei koskaan korosteta liikaa. "Ylös ulos ja lenkille"; sanottiin aikoinaan Tarvan toimesta aamukahveilla Suomessa Yleiradiossa, nykyisenkin sen soisi olevan yhä voimassa oleva kannustava tsemppaus liikuntaan.
Ado Sakari Ala-Krekola
Kasarminmäki
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti