tiistai 5. huhtikuuta 2011

ONKO PERUSKOULU RAPAUTUNUT ALUN IHANTEISTA?



  
MIHIN NUORTEN USKO TULEVAAN KATOAA PERUSKOULUN JÄLKEEN!?

Peruskoulu-uudistusta alettiin voimallisesti ajamaan vedenjakajaksi muodostuneiden vuoden 1966 eduskuntavaalien jälkeen. Sen ihanteelliset uudistumieliset tavoitteet toteuttivat vanhan yhtenäiskouluidean ja hävittävitti rinnakkaiskoulujärjestelmän. Siitä alkoi uusi koulutuksellinen aika Suomessa.


Peruskoulu-uudistus toteutettiin 1972 - 1977 välisenä aikana siten, että se alkoi Lapista ja viimeisenä peruskouluun siirtyi Helsinki. Uudistus merkitsi siirytymistä rinnakkaiskoulujärjestelmästä uuteen yhtenäiseen peruskouluun.

Suomalaisen peruskoulujärjestelmän tarkoituksena on taata kaikille tasa-arvoiset lähtökohdat opintielle. Amk-uudis tuli kymmenen vuotta myöhemmin.

Tätä koulutuksellista  tasa-arvoa ei toteutettu pelkästään järjestelmän muodollisella tasa-arvoisuudella, vaan lainsäätäjä on pyrkinyt estämään eliittikoulujen muodostumisen järjestelmän sisälle. Tasa-arvolla tarkoitettiin erityisesti sosiaalista ja alueellista tasa-arvoa sekä yhdenvertaisuutta sukupuolten kesken.


Perusopetus on kaikille oppilaille maksutonta. Peruskoulu on mainettaan huomattavasti parempi ja alussa se oli nykyistä huomattavasti  toimivampi. Se tuki oppilaita tasokursseilla parempiin suorituksiin ja tasokurssit olivat opettajille melkoinen kiihoke oppilaiden innostamiseen laajempaan oppimiseen. Alun tavotteista on lipsuttu pahasti ja sen näkyy nyt oppilaiden ja opettajien pahoinvointina.

Nyt 2011 esillä ollut  peruskoulun tuntiajakouudistus kaatui keskustan ja kokoomuksen erilaiseen linjaan tuntijakosuunnitelmän sisällöstä. Sen
katsoi lakialoiteen ylittäneen hallitusohjelmassa sovitut rajat. 

Keskusta koki uudistuksen linjaukset vääränlaisina. Keskusta on pitkin syksyä arvostellut vuonna 2014 toteutettavaksi kaavailtua uudistusta liian kalliiksi ja mittavaksi. Keskusta ei hyväksynyt draamakoulutusta osaksi opetusta ja esitetty etiikan tie tyssäsi alkumetreillä, kun se katsottiin heti kättelyssä tarpeettomaksi. Suomi porskutta eteenpäin runko kirskuen, mihin nyt etiikkaa tai kettutyttö-eettisyyttä kukaan tarvitsisi? Sehän saattaisi tuottaa  ikäviä lisäkysymyksiä moraalista ja esim. tuotantoeläimien ettisestä kohtelusta?

Opetusministeri Virkkunen puolestaan halusi pitää kiinni esimerkiksi kaikkien koulujen vähimmäistuntimäärän nostamisesta neljällä vuosiviikkotunnilla, mikä olisi hänen mukaansa lisännyt alueellista tasa-arvoa. Myös kieliohjelman laajentaminen, taito- ja taideaineiden aseman vahvistaminen ja uusi aine draama olivat opetusministerin tavoitteita. Draamastakin oli hänen mukaansa jo valmiina kompromissiesitys, jossa alaluokilla uutta ainetta olisi opetettu integroituna muihin aineisiin, mutta yläluokilla draamaa olisi ollut yksi vuosiviikkotunti. Tässä olisi ollut ainesta uutteen suuntaan!Pisa-tutkimus on aika suppea otos oppiaineista ja niissä Suomi on ollut kärjessä! Elämä on kyllä muutakin kuin ns. kovia aineita!


Kun tarkastellaan ja mietitään miten peruskoulua pitäisi uudistaa? Päähuomio tulisi kohdistaa sen suurinpaan epäkohtaan, siihen miksi pojat syrjäytyy peruskoulun jalkeen? Pojille pitäisi ehdottomasti järjestää eriytyviä käytännön aineita paljon enemmän käsientaitoja, puu- ja metallitöitä  liikuntaa ja urheilua muuta aktiivisuutta, missä kokea myönteisiä onnistumisia osaamista ja hyväksyntää. Syrjäytymisen syy on täydellinen turhistuminen ja toivottomuus kaikkeen tulevaan, itsetunto on kokonaan poissa? Eihän muusta voi olla kysymys. Lopputulos pitäisi olla juuri painvastainen, jos koulutustavoitteet toteutisivat näiden nuorten osalta!

Missä muuten ovat oppilaskunnat , jossa oli aiemmin aktiivisille pojille ja tytöille mielekästä  innostavaa yhdessä tekemistä. Mikä aiheuttaa  viime arvion mukaisien 60 000  tuhannen nuoren syrjäytymisen? He  ikään kuin poistuvat  yhteiskunnasta peruskoulun jälkeen ja ovat ulkona sen kaikista turvaverkoista? Ei tämä voi olla normaali tila, vaan hälyytyskellojen pitäisi nyt soida kaikilla asianosisilla peruskoulujärjestelmän puutteisiin?!

Mikä on peruskoulusysteemissä sellaista mikä vie pojilta  lähes kaikki "mehut" ja ajaa toimettomaan marginaaliin?  Tätä tulisi nyt kysyä kaikilta kouluviranoimaisista ja koulupolittisilta päättäjiltä?. Siinä peruskoulun opetussysteemissä on sisällä jokin perustaavaa laatua oleva häikkä ja vinoutuminen!?


Kasvatetaanko teoreettista pääntietoa liikaa ja se ei sitten kestä koulun jälkeistä karua todellisuutta? Jätetäänkö osa oppilaista todella täysin oman onnensa nojaan? Peruskoulun uumenissa  on piilotasojärjestelmä, jossa oppilaat jaetaan kuulemma menestyviin ja toivottomiin tapauksiin koulumenestyksen mukaan. Onko tämä se mätä omena, joka nujertaa yrittämisen?Se ei ole koulutuksellisen tasa-arvon mukaista.

Tukiopetusta ei alussa tarvittu lähes laisinkaan, vaan opettajien tuki ja opiskeluilmapiiri antoi oppilaille pontta ja maukkaita porkkanoita. Oli koulupsykologeja kuraattoreita ja kattava kouluterveydenhoito, jossa annettiin myös kaikkinaista henkistä tukea. Nämä tuiki tärkeät  tukiverkostot ovat "rahanpuutteessa" pahasti rapautuneet. Jotain todella outoa on tapahtunut osalle nuorisotamme peruskoulun aikana ja siihen tulisi koko yhteiskunnan viimein havahtua!

Peruskoulua alussa olleet hyvät  opiskelutavat  tulisi palauttaa.  Loppuun asti harkittu peruskoulun  uudistus toimi alussa hyvin, järjestelmä tuki niin opettajaa kuin oppilastakin suuremoisella tavalla. Myöhemmin tehdyt koulutusjärjestelmään epäonnistuneet uudistukset ovat aiheuttaneet peruskoulun sisään osalle oppilaita melkoisen tyrmäyksen, ilmiselvän hyvinvointiongelman ja opintien tyssäämisen. 


Peruskoulu merkitys on todella keskeinen ja uskomattoman suuri. Se on kansakunnan sivistyksellinen kivijalka , jonka varaan kaikki tuleva menestyminen  osaaminen järkevä elämä yhteiskunnassa perustuu. Sitä ei saisi päästää rapistumaan eikä  kesannolle, kuten nyt pahasti näyttää. Toivottavasti olen täysin väärässä!

Sakari Ala-Krekola
Kasarminmäki



Ei kommentteja: