Uusi kuntaministeri Henna Virkkunen
KOUVOLASSA ON EDETTY UUDEN HALLITUSOHJELMAN MUKAISESTI
Kun kunta- ja palvelurakenneuudistusta tehtiin 2005 Keskusta ajoi mallia, jossa sosiaali- ja terveyspalvelut olisi annettu maakunnille ja kuntarakenne olisi jäänyt ennalleen. Demarit ajoivat kuntien yhdistämistä vahvoiksi peruskunniksi, jotka selviävät palveluista ilman yhteistoimintaa.
Lopputuloksena molemmat saivat torjuntavoiton ja saivat estetyiksi toistensa ajatukset. Tämä johti sekajärjestelmään ja se antoi pienkunnille viimeisen oljenkorren ylpeänoloiseen itsenäisyyteen. Sen sijaan, että työ olisi julistettu yritys epäonnistuneeksi, palvelurakennetta alettiin sotkea mitä kummallisimmilla puolipakollisilla yhteistoimintahimmeleillä. Järki on otettu viimein käteen kasvukeskusvetoisella uudistuslinjalla.
Lopputuloksena molemmat saivat torjuntavoiton ja saivat estetyiksi toistensa ajatukset. Tämä johti sekajärjestelmään ja se antoi pienkunnille viimeisen oljenkorren ylpeänoloiseen itsenäisyyteen. Sen sijaan, että työ olisi julistettu yritys epäonnistuneeksi, palvelurakennetta alettiin sotkea mitä kummallisimmilla puolipakollisilla yhteistoimintahimmeleillä. Järki on otettu viimein käteen kasvukeskusvetoisella uudistuslinjalla.
Kouvolassa mentiin kuntaliitokseen juuri työssäkäyntialueen viitoittamana ja seudullinen yhteistyönäpertely kunnassa loppui siihen paitsi Carean tietääkseni lähes kokonaan. Kouvolan liitosratkaisu on mielestäni uuden hallitusohjelman tavotteiden mukainen ja tästä on hyvä jatkaa määrätietoisia parannusohjelmia. Aluepoliittisen ajattelun - sen kyläpolitikoinnin kärjistyminen on Kouvolassa luonnollista ja osin tarpeellistakin, mutta se ei kuitenkaan saisi jumiuttaa kaikkia uudistuspyrkimyksiä. Toivottavasti tämä on vain kuntaliitos hämmenyksen mukanaan tuoma väliaikainen vaihe.
"Uusi hallitus aikoo toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja on riittävän suuri pystyäkseen itsenäisesti vastaamaan peruspalveluista vaativaa erikoissairaanhoitoa ja vastaavasti vaativia sosiaalihuollon palveluja lukuun ottamatta. Vahva peruskunta kykenee tulokselliseen elinkeinopolitiikkaan ja kehittämistyöhön sekä voi tehokkaasti vastata yhdyskuntarakenteiden hajautumiskehitykseen." Näin ainakin uusi hallitus vankasti uskoo.
"Kuntarakenteen eheytyessä ja vahvistuessa tarve kuntien välisille yhteistoimintarakenteille vähenee. Se selkeyttää ja yksinkertaistaa hallintoa, ja vahvistaa paikallista demokratiaa." Näin kuntauudistuslinja on hallitusohjelmaan kirjattuna.
Näinhän se olisi pitänyt olla jo Paras-hankkeen alkaessa helmikuussa 2007. Olisi säästytty moinilta epätoivoisilta liitosneuvotteluilta ja ennen muuta kiihkeältä hyödyttömältä köydenvedolta. Kuntarahaa on nyt supistettu tuntuvasti, mikä tarkoitus on nähtävästi omalla painollaan jouduttaa pienkuntien yhdistymistä kasvukeskuskaupunkien muodostamiin suurkuntiin.
"Uusi hallitus aikoo toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja on riittävän suuri pystyäkseen itsenäisesti vastaamaan peruspalveluista vaativaa erikoissairaanhoitoa ja vastaavasti vaativia sosiaalihuollon palveluja lukuun ottamatta. Vahva peruskunta kykenee tulokselliseen elinkeinopolitiikkaan ja kehittämistyöhön sekä voi tehokkaasti vastata yhdyskuntarakenteiden hajautumiskehitykseen." Näin ainakin uusi hallitus vankasti uskoo.
"Kuntarakenteen eheytyessä ja vahvistuessa tarve kuntien välisille yhteistoimintarakenteille vähenee. Se selkeyttää ja yksinkertaistaa hallintoa, ja vahvistaa paikallista demokratiaa." Näin kuntauudistuslinja on hallitusohjelmaan kirjattuna.
Näinhän se olisi pitänyt olla jo Paras-hankkeen alkaessa helmikuussa 2007. Olisi säästytty moinilta epätoivoisilta liitosneuvotteluilta ja ennen muuta kiihkeältä hyödyttömältä köydenvedolta. Kuntarahaa on nyt supistettu tuntuvasti, mikä tarkoitus on nähtävästi omalla painollaan jouduttaa pienkuntien yhdistymistä kasvukeskuskaupunkien muodostamiin suurkuntiin.
Tämä tarkoittaa, että erityisesti kaupunkiseudut kootaan yhtenäisiksi kunniksi ja lopetetaan kaupunkeja heikentävä naapurikuntien kilpailu asukkaista ja yrityksistä. Kouvolan alueella asukas ja yrityskilpailu oli todella kovaa. Syrjäisiä maalaiskuntia ei oikein kannata liittää mihinkään, ei edes köyhydessään toisiinsa.
Hallitusneuvotteluiden työryhmässä oltiin sitä mieltä, että tällaiset kunnat ostavat sosiaali- ja terveyspalvelut keskuskunnalta vastuukunta isäntäkunta-periaatteen mukaan. Hyvinvointityöryhmä halusi mainita poikkeustapauksia varten myös Sote-alueet. Siitä ei pidetty, koska itsenäinen Sote-kuntayhtymä, jossa lääkäreitä ei valvo kuin harvakseltaan kokoontuvat luottamusmiehet, johtaa isännättömän rahan ongelmaan.
Kansallisen kilpailukyvyn ja kasvupotentiaalin kannalta kunta- ja palvelurakenneratkaisujen merkitys korostuu metropolialueella. Nyt on myös käynyt selväksi, etteivät kunnat pysty tätä omin voimin ratkaisemaan, vaan valtion puuttumista asiaan tarvitaan. Yksimielisiä oltiin myös siitä, että pääkaupunkiseudun kuntien kilpailu hyvistä veronmaksajista ja kalliista asukkaista tulee viheltää poikki ja nopeasti. Demarit olisivat halunneet puhua metropolilaista ja kokoomus ei halunnut mainita koko asiaa, koska se veisi terän kuntaliitosten tavoittelulta - eikä vain pääkaupunkiseudulla vaan muuallakin.
Lopulta neuvotteluissa todettiin, että mitä on kirjoitettu koko maasta, koskee myös metropolialuetta. Näinhän se tulee kuntakentällä ollakin. Tasaveroiset peruspalvelut tulisi kuntalain mukaan turvata kaikille koko Suomessa riippumatta asuinpaikasta.
Tähän kehitykseen uusi hallitusohjelma antaa nyt mieletäni hyvän selkänojan tai ainakin selkeän tienviitan tulevaan laadulliseen harvenpaan kuntarakenteeseen. Kouvolassa voimme olla tyytyväisiä tähän omaan etupainotteiseen kuntaratkaisuumme.
Ado Sakari Ala-Krekola
Kouvola
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti