JOUTILAISUUS ON JO NUORTEN MIESTEN ELÄMÄNMUOTO...
Meillä on Suomessa pikkuhiljaa kehittynyt melkoinen työllisyyspolittinen ongelma uuden työministeri Lauri Ihalaisen ratkaistavaksi. Kymmenet tuhannet nuoret miehet ovat päättäneet haistattaa pitkät koko työssäkäynti systeemille. He eivät mene opiskelemaan eivätkä töihin. He eivät kuitenkaan ole syrjäytyneitä, vaan lahjakkaita ja hyvällä itsetunnolla varustettuja, sanalla sanoen Suomen parhaita poikia! On tapahtunut uskomataon nuorten kykyjen separointi työelämästä!
Mistä tälläinen kehitys johtuu ja miten nämä nuoret saataisiin työelämään sitä tulisi nyt tarkoin päättäjien tutkia. Luulen kuitenkin aikamoisen kuilun syntyneen työelämän vaateiden ja nuorten asenteiden välillä. Sujuva tie työelämään ei ole enää siinä mielessä entisellään. Työelämän säännöt se puduttava säännöllisyys on liikaa nuorille filosofisille ajattelijoille. Hiilijalanjälki, kestävä kehitys, ekoloogisuus ja luonto säästävä kestävä tuotanto, oman elämän hidastamien ja kaanonisoitu positiivinen joutilaisuus löytää aina perustellun syynsä heidän työelämää pohtivissa ajautuksissaan..
Kun oikein lapsiaan rakastava äiti antaa ruokaa ja kunnollinen isä rahaa, niin kyllähän niinkin jotenkin pärjää. On myös todettu syrjäytymisen perityvän polvesta polveen, on opittu selviämään ilman työpaikkaa vanhemmilta? Nuorten miesten syrjäytyminen huolestuttaa laajalti kaikkia yhteiskunnallisia piirejä ja työvoiman saannista vastaavia viranomaisia.
En halua sormella osoitella enkä syytellä ketään. Kaikkein vähiten perillisistään huolta pitäviä äitejä tai isejä, siksi tarkastelenkin nuorten miesten jättäytymistä työelämästä puhtaasti nykyaikaan kuuluvana yhteiskunnallisena mietityttävänä ilmiönä! Mietin mitä sille muoti-ilmiölle voisi tehdä vai nostavatko päättäjät jo kädet ylös voimattomana?
Kasvanut nuorisotyöttömyys koettelee erityisesti poikia. Tytöt on jo peruskoulussa saaneet ilmeisen paremmat toivorikkaat eväät työuralle. Heillä on kova halu omaan rahaan ja he haluvat pärjätä pojille työelämässä. Mopon selässä opittu nuoren naisen itsetunto kantaa ihmeen hyvin työpaikalle asti! Mikä näitä nuoria miehiä vaivaa, siinä on tuhannen taalan kysymys?Työttömiksi rekisteröityneiden lisäksi kokonaan yhteiskunnan ulkopuolella arvioidaan olevan kymmeniä tuhansia nuoria miehiä. Järjestelmästä kadonneilla 15–29-vuotiailla nuorilla ei ole työ- tai koulutuspaikkaa, eivätkä he nosta työttömyystukea. Syyt ulkopuolelle jäämiseen ovat moninaisia.
Kaikki tästä porukasta eivät ole syrjäytyneitä, vaan he ovat valinneet toisenlaisen polun itselleen. Valinta on pystypäisen vapaan - ei työorjentuneen nuorenmiehen elämä. He eivät myöskään hyppää yhteiskunnan turvaverkkoihin. He eivät halua mitään luuserin eikä orjan leimaa otsaansa.
Työurien pidentämisen asiantuntija, professori Juhani Ilmarinen arvioi tällaisia nuoria miehiä olevan noin 10 000. He ovat hyvinkin lahjakasta ainesta, jolla on kova itsetunto. He tiedostavat uivansa vastavirtaan kieltäytymällä hyppäämästä siihen oravanpyörään, jota heiltä itsenstään selvänä odotetaan. Luottamus omiin kykyihin on kuitenkin niin kova, että he uskovat tulevansa löytämään jotain. Valo on jo putkenpäässä, sitä ei vaan ole vielä kukaan sytyttänyt.?
Heillä on mielestään liikaa vaihtoehtoja ei osata eikä haluta valita mitään. Valinnanvapaus pistää poikien päät pyörälle. Nuoret tekevät valintojaan sen mukaan, mikä tuntuu hauskalta, mikä olisi todella kivaa. Jos äiti käy nöyrästi kaupassa, laittaa kotona ruoan ja pesee pyykit eikä kukaan vaadi nuorelta mitään. Tällöin työn suorittaminen ei välttämättä näyttäydy mitenkään välttämättömänä?. Alinomaiseta lentomatkailusta ja ahnaasta seikkailuista kaukomailla sattaa jollekkin onnekaille tulla pysyvä elämänmuoto.
Näille nuorille pitäisi kuitenkin työvoimaviranomaisten ja vaihtoehtoisia polkuja työllistymiseen. Heitä tulisi innostaa vaikkapa vapaaehtoistyöhön, jota kautta voisi pätevöityä oikeaan työelämään. Työn ja harrastuksen välisiä rajoja tuli näiden nuorten kohdalla madaltaa. Erilaisten työpajojen ja järjestöjen kautta voisi hyvällä tahdolla löytä vipuja työllistymiseen. Nuorison yrittäjyyteen pitäisi laatia heille räätälöityjä uusia matalankynnyksen aloitustapoja. Näissä nuorissa on todella paljon käyttämätöntä potentiaalia moninaisiin työelämän tarpeisiin.
Sanalla sanoen pitäisi käynnistää uuden hallituksen toimesta nuorison työreformiohjelma syrjään vetäytyjille jättäytyville. Se reformi pitäisi pian aloittaa ennen kun on liian myöhäistä tehdä enää yhtään mitään! Se olisi yhteiskunnan kädenojennus niille nuorille , joilla kuitenkin on vielä unelma työelämään pääsemisestä.
Suomi on vapaa länsimainen maa - mutta yhteiskunnalla tulisi olla oikeus koulutusta ja sosiaaliturvaa vastaan saada myös rahalleen oikeutettua vastinetta työelämää meneviä osaajia.
Ado Sakari Ala-Krekola
Kasarminmäki
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti