TASAVALLAN PRESIDENTIN ASEMAN HEKENNYS OLI VIRHE
Säätytalolla on möyhenetty eduskunnan arvovaltaa ja testattu uuden perustuslain toimivuutta. On ajettu hartiavoimin politiikkaa sisään politiikkaan. Se tässä onkin parasta mitä kansalainen voi tässä tilanteessa toivoa. Radiohiljaisuus on aiheuttanut epämääräisiä puskapuheita medialle. Neuvoteluissa olleet kuunteluoppilaat ovat päässeet vuotamaan omia tulkintojaan aiheeseen. On väitetty, ettei kiirettä muka ole mihinkään. Kiire lienee vain joillain eduskunnan kesälaitumille tai kuten tarkemmin sanotaan istuntovapaalle.?
Neljästä suurimmasta kolmen olisi nyt otettava lusikka kauniiseen käteen ja neuvoltava uusi hallitus rivakasti kasaan!. Timo Soinilla on muiden kolmen mukana nyt tuhannen taalan paikka. Hänen käsissään on nyt ilmeisen villin konin ohjat! Heiltä voi nyt odottaa isänmaallista otetta, kiitos 1939 -1944 kai velvoittaa. Kiitos ei käpykaartiin haikailua keltään toivottavasti enää. Kansa on puhuntut vaaleissa todella selkeästi. Uutta suuntaa asioihin tarvitaan. Raikkaita ratkaisuja kansalaiset odottavat kuumeisesti.
Kaiken tämän pelin hien ja nihkeyden taustalla on Timo Soinin pöytään iskemät euro-ukaasit ja epätieto heidän kotimaan tavotteistaan. Suvereeni voittajahabitus ahdistaa todella pahasti muita vallanjanoisia! Herkät korvat on nyt auki kaikilla puolueilla. Soinin ymmärrettävä suoraselkäisyys jumiutti muidenkin kannat lähtökuoppiin. Siksi nyt kaikki suosio sataa suoraan perussuomalaisten laariin. Kansantahto oli vanhan hallituspohjan selkeä tappio ja muutosta halutaan toivossa vahvoina. Vanhan pohjan jatko sellaisenaan olisi tyrmäysisku kansanvallalle! Edesmennyttä Urho Kekkokostako tässä nyt tarvittaisiin runnomaan päätöksiä? Hänen aikanaan tiedettiin ainakin kuka oli isäntä isäntien talossa.
Hallitusneuvottelut ovat uuden perustuslain ensimmäinen käytännön kokeilu. Testi tehdään ennalta arvaamattomissa oloissa, tätä jytkyä kun ei koskaan pitänyt tulla eteen. Vaikeuksia tuli vastaan heti ensimmäisellä kerralla. Perustuslain uudistuksen linja on eduskunnan korostettu asema ja presidentin aseman heikennys. Presidentiltä vietiin valta kahdessa tärkeässä asiassa, hallituksen muodostamisessa ja uusien vaalien määräämisessä.
Hallituksen muodostaminen on nyt kokonaan eduskunnan käsissä ja tuloksen näemme nyt. Samalla myös eduskunnan asema kansan silmissä laskee. Jos eduskunnasta puuttuu asiallinen luonnollinen enemmistö, niin ei sitä sinne hallitusneuvottelijoiden leipomana hevillä synny. Tarvittaisiin kansanvaltaista ulkopuolista näkemystä ja se olisikin viisasta paluuta menneeseen. Presidentin asemaa Suomessa ei saisi enää heikentää, hänellä on suora kansan enemmistön tuki vaaleissa. Siinä instituutissa on paljon historiassa havaittuja vahvuuksia, jotka vain kirkastuvat kriisien keskellä. Sanoisiko se on kansanvallan tuplavarmistusta.
Eduskunnan hajottamisesta ja siis uusien vaalien määräämisestä presidentti voi päättää vain pääministerin esityksestä. Kuka todellisessa vallassa istuva pääministeri esittäisi eduskunnan hajottamista? Hänen valtansahan perustuu sen tukeen? Uusi perustuslaki todistaa nyt kuinka kansanedustajat ovat vaikeuttaneet asioiden sujumista. Laissa on sudenkuoppia!Parlamentarisemman perustuslain suunnittelijat ja tukijat olivat pääasiassa kokoomuslaisia ja sosialidemokraatteja. Tuloksia niitetään nyt näissä nihkeissä voimattomissa väännöissä 2011.
Pattitilanne on pitkälti seurausta väärin ymmärretystä parlamentarismista. Se lähtee siitä väärästä oletuksesta; vain eduskunta olisi ainoa demokraattinen elin. Arvoa ei anneta sille, että myös presidentti nojaa valtansa suoraan kansaan ja että niissä vaaleissa edelleen äänestysprosentit ovat korkeimpia kaikista vaaleista. Suomalaisten käsitykset presidentin asemasta ovat aika lailla toisenlaiset kuin eduskunnan. Hänen asemasa on etenkin tunnetasolla vielä erityisen vahva!. Sille tulisi antaa arvo. Turhaan sinne uurnille ei mennä!
Kansanvallan nimissä tarvittaisiin myös presidentin itsenäistä otetta. Hän totesi kansanvallan voittaneen vaalit. Presidentti Tarja Halonen on sanonut hallitusneuvotteluista, ettei hänen aikansa ole vielä. Oikeastaan se ei tule ollenkaan, eikä se ole hänen vikansa. Arvojohtajan vaikutus on paljolti juhlapuheissa ja perinteisesti ne eivät vaikuta Suomessa paljonkaan päätöksiin.
Presidentti on hallituksen muodostamisprosessissa täysin sidottu eduskunnan enemmistöön, jota oikeastaan ei edes nyt suvereenina ole. Eduskunnan hajottamiseenkin presidentti tarvitsee pääministerin aloitteen, sitä saakin sitten nykyisin odottaa todella kauan! Pääministeri ja toimitusministeriö meillä toki on mutta vain paperilla enää - vallattomana postitomiston hoitajana. Uutta hallitusta kaivataan Suomelle kipeästi. Meillä on hallituskriisi, mutta myös vaalituloksella ja perustuslain viime muutoksella on siihen suuri vaikutuksensa.
"Kuka sen saa, kun kansa saa vallan", oli runoilija-kirjailjan Haavikon kyyninen toteamus. Säätytalon hikinen vääntö on yksi vastaus kysymykseen. Valta ei ole kellään, ellei todellista uutta luovaa johtajuutta ja riittävää nöyryyttä vaalituloksen edessä löydy. Näissä haminoissa on Suomessa elettävä.
Ado Sakari Ala-Krekola
Kasarminmäki
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti