.jpg)
Kouvolan keskustan uusvisiointi pohjoisen Kymenlaakson uljaaksi
kasvukeskukseksi on käynnistetty. Visiota voidaan arkikielellä kutsua myös unelmaksi. Visio on arkijohtamisen peruskivi. Kouvolavisio 2030 keskustankehittämisseminaari kokosi yhteen joukon tutkijoita, yrittäjiä, kiinteistönomistajia, virkamiehiä ja muita kaupunkikeskustan kehittämisestä kiinnostuneita Kouvolan valtuustosaliin.
Päivän aikana kuultiin sekä Kouvolan keskustan historiasta että menneiden vuosikymmenien suunnitelmista ja tarkasteltiin nykytilaa sekä visioitiin uutta tulevaisuutta. Keskustan kehittäminen herätti vilkasta keskustelua ja ideointia. Kouvola kaipaa kyllä tarkaan harkitun uuden keskustasuunnitelman ohjenuoraksi tulevaan.Lienee selvää Kouvolaa ydinkeskustaa on kehitettävä tarmolla vetovoimaiseksi palveluiltaan kattavaksi paikaksi. Näin muodostuu myös ihmisten mieluisa asuinsija.
Seminaarin osanottajien palaute päivästä oli erittäin myönteinen.Kouvolan keskusta on mielestäni nykyään mielletty aivan liian pieneksi. Se on vanhaa pienkunta perua ja liian itsekästä nurkkakuntaista ajattelua. Kuntaliitos toi väljyyttä runsaasti. Tilaa on nyt kaikille visioille nyt riittävästi ja rakentamatonta maata todella kosolti. Tässä asiassa on syytä havahtumiseen kaikilla osapuolilla ja koko kaupungin väestöllä. Keskustan kehittäminen käynnistyi 1990 Markelininvision professori Antero Markelinin yleiskaavallisen suunnitelman myötä. Se pitää päivittää ottaen huomioon avartava kuntaratkaisu.
Myös Kuusankosken keskusta kuuluu mielestäni kehittyvän uuskaupungin kasvuun ajateltuun keskusta-alueeseen. Kymijoen rantojen avaaminen saavutetavuus ja radikaali maisemallinen ideointi yhdessä maanomistajien kanssa tulee noteerata keskustavisiossa varsin korkealle . Kymijoen kaupunki idea ei ole pakolla puristettu. Onhan jokien hurmaa ja luonnollista kauneutta niiden lumoa aina ihailtu. Niiden rauhallista verkkaisuutta on maisemassa hyödynnetty kaupunkisuunnitelussa kaikkialla iät ajat. Turha on puhua Kymijoen oleva sivussa. Ainakin pitkissä papereissa se voi hyvin olla perusidea ja yksi kaikki kokoava keskeinen lähtökohta! Kouvolan ei välttämättä maaoloista johtuen kasva luonnostaan Kymijoen penkerelle, siksi ajatusta on tarmokkasti kaavailtava.
Kouvolan ydinrakenne on ihmiselle pikkuasiallinen rypäs ja osin on tapahtunut ikävää rakennusten alaslyöntiä. Pohjimmiltaan uusrakentaminen on ollut pelkää kiihkeää kasvua. On tässä kuitenkin kaikkien meidän idealistien muistettava, todella hyvääkin on erittäin paljon. Etenkin kestävän kehityksen luonnontalouden ja luontosuhteen kannalta arvioituna.Mutta kasvuhuumassa on rakennettu osin ylisuuria kirkkomaisia massoja ja kirkoista tehty on tehty markettimaisia.
Nyt niiden mustaharmaata outoutta hiukan hävetään ja heitetään niistä sarkastista huulta. Elävä vanha torikin kuivui niiden kaiken kattavaan kuolettavaan varjoonsa. Suomalaisen juurevan rakennusperinteen puute on tullut ajottain ikävästi ilmi. Kehitys onkin osoittanut ne oman aikansa luonteviksi ratkaisuiksi. Niitä ei tosin lueteltu uudessa Kouvolan rakennushistoriallisia kerroksia tarkastelevassa julkaisussakaan! Kirjan asiantuntijan valinta kertoo niistä kyllä karua kieltään. Läksy lienee nyt opittu, lopetan sinänsä turhan torani tähän.
Uudessa Kouvolassa visioiden tulisi olla harkitun särmikkäitä. Jotenkin linjakkasti erottautumalla löytyy kiinnostava kouvolalainen avara keskusilme. Siinä pitää olla myös valtakunnallisesti kiintoisia oivaltavia väläyksiä. Ne jos mitkä herättää hyväntahtoista hyrinää kansalaisten rintamuksissa. Jokin kaupunkisuunnittelun huippuvisionääri toisi varmaan Kouvolaan täysin uuden tuoreen näkökulman. Uutta suuntaa ja selkänojaa tarvitaan, sanoisinko isällistä mentoorista viitoitusta. Kenties omat vahvuudet toisen näyttämänä sulatettaisiin paremmin. Näin se on aina ollut Suomessa tapana toimia kaupunkisuunnittelun sokkeloissa.
Kouvolan tulisi olla tulevaisuudessakin puistomainen luontokaupunki. Matalaa kaunista puistojen reunustamaa rakennuskantaa olisi eritysesti suosiva. Keskusta on kuitenkin nähtävä jo nyt laajana moninaisena kokonaisuutena. Tulevana luonnollisena visioelementtinä olisi oltava verkaan virtaava Kymijoki kuin Tampereen Tammerkoski tai Pariisin Seinjoki. Keskustan suunnitelussa on oltava selkeä uudistuslinja, johon liittyy laaja asiantuntija ja kansalaiskeskestelu. Välitön keskustan tuntumassa oleva maaseutu on näissä visioissa myös huomioitava. Vastakkainasettelu on täysin turhaa. Toinen tukee toistaan mainiosti ja molemmissa on puolensa!
Kouvola 100 000 asukkaan työssäkäynti alueen hallinnollinen ja kaupallinen keskus. Meillä on toimiva asukkaitaan viihtyisyydellä ja hyvinvoinnilla palkitseva monipuolinen kaupunkirakenne. Visioinnin kirkonharjalla istuvat arvon maanomistajat kaavoitusarkkitehdit ja kaupunkisuunnittelijat. Virkatoiminen kaavoitus ovat pitkäti yhteiskunnan vakaissa käsissä. Hyvällä avoimella yhteistyöllä kasvaa tyytyväisyys ja hyvä elämä koko Kouvolaan. Uskoo sen ken haluaa.
Kouvolassa on kova tekemisen meinki, tämä on ainoa oikea suunta. On suunnattava kirkkaat kouvolavisiot valoisan tulevaisuuden rakentamiseen kaupunkilaisille. Dynaaminen Kouvola 2030 - Kymijoen kaupunki on hyvinkin pian kaikkien ihmisten nähtävillä. Tässä on minun ihka oma kotikaupunkivisioni, jokainen vai rakentaa tykönään omansa.
Ado Sakari Ala-Krekola
Kasarminmäki
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti