HELLAAN RAUNIOT KIINNOSTAA MYÖS TURISTEJA
Saksa on ottanut empivän kannan Kreikan kasaantuneiden talousongelmien rajattomaan tukemiseen.
Kaikkia talousongelmaisten maiden uusia vaateita ei enää purematta niellä!. Saksan perustuslaillisen tuomioistuimen päätöksellä voi olla vakavia seurauksia Euroopan rahoitusvakausjärjestelmille. Der Spigel lehden mukaan Kreikan lainapaketti saattaa olla eurooppalaisen lain (SETU) 125 artiklan tai Saksan perustuslain vastainen.
Tuomioistuimessa on tällä hetkellä vireillä valituksia koskien ensimmäistä Kreikalle myönnettyä lainapakettia sekä Euroopan väliaikaista rahoitusvakausvälinettä. Jos tuomioistuin myötäilee valittajien kantaa, sillä on vakavia seurauksia Eurooan pysyvälle vakausmekanismille sekä sen seurauksena koko unionin rahaliiton tulevaisuudelle.
Vaikka Saksassa tuomioistuin ottaisikin valitusten kanssa vastakkaisen kannan, oikeus saattaisi silti asettaa reunaehtoja rahoitusjärjestelmien hyväksymiselle. Saksalaislehden mukaan on vakavasti otettavia argumentteja sen puolesta, että Kreikka-laina ja Euroopan vakausmekanismit ovat eurooppalaisen lain vastaisia.
Originellit ranskalaiset ministerit ovat myöntäneet, että vakausjärjestelmät on luotu vastoin sääntöjä yhteisen tahdon oltua niin vahva. Sitä lavertelua onkin kaikkialla eurokriittisissä piireissä tervehditty ilolla. Ranskan pankeilla on massiviset lainat Kreikalle, ja siinä syy miksi ne ei halua tukea pankkien vastuiden kasvattamista. Siis Ranskalla on arvattavasti omalehmä ojassa ja vahvasti.
Originellit ranskalaiset ministerit ovat myöntäneet, että vakausjärjestelmät on luotu vastoin sääntöjä yhteisen tahdon oltua niin vahva. Sitä lavertelua onkin kaikkialla eurokriittisissä piireissä tervehditty ilolla. Ranskan pankeilla on massiviset lainat Kreikalle, ja siinä syy miksi ne ei halua tukea pankkien vastuiden kasvattamista. Siis Ranskalla on arvattavasti omalehmä ojassa ja vahvasti.
Lisäpontta spekulaatioille antaa perustuslaillisen tuomioistuimen presidentin kesäkuun alussa antama lausunto. Andreas Vosskuhle mukaan tietyt EU-sopimukset voivat rikkoa Saksan perustuslaillista identiteettiä. Lausuntoa on tulkittu harvinaisena ennakkopaljastuksena käsittelyssä olevista asioista. Uutistoimisto DPA on tulkinnut, että se liittyisi nimenomaan EU:n pelastusrahastoihin.
Vaikka tuomioistuimen näkemys ei kaataisikaan EU-suunnitelmia, se kertoisi saksalaisten kasvavasta kriittisyydestä EU-tukia kohtaan.Tuomioistuimen on tarkoitus ratkaista valitukset heinäkuun alkupuolella. Se tulee olemaan erityisen tärkeä päätös Kreikalle ja koko Euroopalle erityisesti. Rahaliitto natisee silloin liitoksistaan.
Vaikka tuomioistuimen näkemys ei kaataisikaan EU-suunnitelmia, se kertoisi saksalaisten kasvavasta kriittisyydestä EU-tukia kohtaan.Tuomioistuimen on tarkoitus ratkaista valitukset heinäkuun alkupuolella. Se tulee olemaan erityisen tärkeä päätös Kreikalle ja koko Euroopalle erityisesti. Rahaliitto natisee silloin liitoksistaan.
Suomessa on suurta vastarintaa Kreikan tukemiseen etenkin perussuomalaisissa ja vasemistossa. Pääministeriehdokas Katainen on pitänyt niitä ehdottoman tärkeinä Suomen talouden vakaudelle. Ylivelkaantuneiden jäsenmaiden pelastusoperaatio on esitetty yleisölle ainoana vaihtoehtona. Sitä se ei silloin ole jos manööverit todetaan perusteiltaan laittomaksi.
Euroopan talous- ja rahaliiton (EMU) neuvottelijat tiedostivat uhkan, joka on nyt realisoitunut: yksittäisen jäsenmaan velkakriisi voisi tuottaa ulkoishaittoja, jotka mahdollistaisivat säästäväisempien jäsenmaiden kiristämisen.
Siksi Maastrichtin sopimukseen sisällytettiin nykyisen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 125 artikla, joka kieltää unionia ja jäsenvaltioita omaksumasta toisten jäsenmaiden velkaongelmia. Nyt tuon pelätty ennakko-optio on lauennut käsiin. Voiko sitä enää selvemmin sanoa?
Euroopan talous- ja rahaliiton (EMU) neuvottelijat tiedostivat uhkan, joka on nyt realisoitunut: yksittäisen jäsenmaan velkakriisi voisi tuottaa ulkoishaittoja, jotka mahdollistaisivat säästäväisempien jäsenmaiden kiristämisen.
Siksi Maastrichtin sopimukseen sisällytettiin nykyisen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 125 artikla, joka kieltää unionia ja jäsenvaltioita omaksumasta toisten jäsenmaiden velkaongelmia. Nyt tuon pelätty ennakko-optio on lauennut käsiin. Voiko sitä enää selvemmin sanoa?
Tämän no bailout–klausuulin tehtävänä oli sitoa unionin ja jäsenmaiden kädet, jottei kenellekään syntyisi kiusausta ajautua kriisiin ja heittäytyä muiden syliin.Perussopimusten laatijat eivät osanneet ennakoida poliittisten realiteettien voimaa. Suomen osallistuessa voimalla tukioperaatioihin myös Suomi on liittynyt mahdollisten lainrikkojien joukkoon. Onko tosiaan niin ettei hätä lue lakia?
Tukitoimien laillisuutta on puolusteltu mm. kahdella argumentilla. Ensimmäisen mukaan sääntöjä ei rikota, koska SEUT 122 artikla sallii tukitoimenpiteet euromaan kärsiessä luonnonkatastrofista tai muusta kriisistä, joka ei ole sen hallittavissa. Eihän tässä tapauksessa kyseistä pykälää kuitenkaan voida soveltaa velkakriisiin; kyse on valtion itse aiheuttamasta ongelmasta.
Tukitoimien laillisuutta on puolusteltu mm. kahdella argumentilla. Ensimmäisen mukaan sääntöjä ei rikota, koska SEUT 122 artikla sallii tukitoimenpiteet euromaan kärsiessä luonnonkatastrofista tai muusta kriisistä, joka ei ole sen hallittavissa. Eihän tässä tapauksessa kyseistä pykälää kuitenkaan voida soveltaa velkakriisiin; kyse on valtion itse aiheuttamasta ongelmasta.
Nämä ovat uskomattoman suuria asioita pienen ihmisen käsittää. Euroopan unionin perustussopimukset on onneksi tehty Euroopan kansalaisten talouksien suojaksi taloudessaan leväperäisiten jäsenvaltioiden lisääntyvissä vaateissa.
Jos perussopimuksia ei noudateta käytännön ratkaisuissa - olemme lienee pahemmassa kuin pulassa. Onneksi nuuka Saksa on usein talousasioissa koko Euroopan omatunto ja viimeinen mohikaani.
Jos perussopimuksia ei noudateta käytännön ratkaisuissa - olemme lienee pahemmassa kuin pulassa. Onneksi nuuka Saksa on usein talousasioissa koko Euroopan omatunto ja viimeinen mohikaani.
Ado Sakari Ala-Krekola
Kouvola
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti