ONKO SÄHKÖSAVUKE SIISTI TUPAKAN KORVIKE?

SÄHKÖSAVUKE MUISTUTTAA SUURESTI OIKEAA TUPAKKAA

     



Varhaisnuorina käärimme naapurin poikien kanssa kuivia koivunlehtiä painopaperiin tupakkaa kuvaamaan ja a`vot siitä sai vedettyä vahvat savut! Se antoi todella hyvän miehisen tunteen ja ensi kosketuksen savukkeen kiehtovaan jännittävään maailmaan. Toki  jokunen aito pöllikin  sen jälkeen tullut  vetäistyä. Siihen aikaan mainonta antoi houkuttelevan ja vauhdikaan kuvan tupakoivan miehen suuresta vetovoimasta kauniisiin tyttöihin. Mehän päätettiin tietenkin kokeilla onko väittämä totta?

Voi pojat kun olisi ollut jo silloin 60-luvulla sähkötupakoita!. Sillähän olisi voinut saada lähes aidon kosketuksen malboromiesten tuulenvapaaseen maailmaan. Omia polkuja oli kuljettu jo muutama villi vuosi. 

Sähkötupakassa tupakanpuru on korvattu nesteellä, jota kuumentamalla laitteesta on mahdollista imeä vesihöyryä. Sähkötupakasta on olemassa nikotiinittomia ja nikotiinia sisältäviä versioita sekä eri makuvaihtoehtoja. Tuote on alun perin lähtöisin Kiinasta, jossa ensimmäinen malli kehitettiin vuonna 2004.

Sähkötupakka on vielä suhteellisen uusi ilmiö Suomessa, joten sen käyttöön liittyy vielä paljon epätietoisuutta. Sitä tarjotaan aidoksi vaihtoehdoksi tupakanpoltolle, jonka avulla voi saada kaikki tupakanpolton hyvät puolet mutta päästä eroon kaikista haitoista? Kun teidämme oikeiden tupakkatuotteiden erityisesti pahat terveyshaitat - voisi äkkiä ajatellen sähkötupakan olevan askel parempaan.  Se on varmaan savuttomana mukavampi kuin ruotsalainen nuuskamälli huulen alla!

Useat valmistajat mainostavat tuotettaan myös turvallisena tupakoinnin lopettamisen apuvälineenä. Asiantuntijat ovat huolissaan sähkötupakkaan liittyvästä myönteisestä julkisuudesta. Sähkötupakan toimivuudesta tupakoinnin lopettamisen apuvälineenä ei ole olemassa tieteellistä näyttöä, eikä myöskään tuotteen turvallisuudesta ole näinollen tietoa.

Tupakan kaikki kiistattoman suuret negatiiviset tarveysvaikutukset ovat kaikkien tiedossa,  vain tupakkateollisuuden erityisen voimakas edunvalvonta on estänyt tuoteen täydellisen myyntikiellon ihmisille. Yhdysvalloissa lääkeviranomainen analysoi ainesosat kahden johtavan sähkötupakkamerkin patruunoista.  Nekin sisälsivät myös  tunnettuja syöpää aiheuttavia aineita ja myrkyllisiä kemikaaleja kuten oikea tupakkakin. Näytteistä löytyi dietyleeniglykolia, joka on ihmisille myrkyllinen jäätymisenestoaineessa käytetty kemikaali sekä muun muassa syöpää aiheuttavia nitrosoamiineja. Menäänkö tässä asiassa todella ojasta allikkoon?

Paras tapa välttyä tupakan käyttöön liittyviltä riskeiltä on olla käyttämättä mitään tupakkatuotteita. Lopetusta parempaa vaihtoehtoa ei Suomessa ole olemassa. Sähkötupakka on luokiteltu lääkeaineeksi. Lääkkeeksi luokiteltua valmistetta ei voida myydä Suomessa ennen kuin sille on saatu myyntilupa lääkkeenä. Myyntiluvan hakemisen yhteydessä on osoitettava valmisteen teho, turvallisuus ja laatu käyttötarkoituksessaan. Sähkösavukevalmiste on reseptilääke, jos nikotiinin annosmäärä ylittää Fimean määräämän raja-arvon. 

Lääkelaitos on päättänyt että sähkötupakan sisältämä nikotiini on lääkeaine, joten sen myymiseen tarvitaan asianmukainen lupa. Tätä lupaa ei ole tietääkseni vielä kenellekään Suomessa myönnetty. Nikotiinittomia sähkötupakka-tuotteita mukaanlukien laitteet ja nikotiinittomat ampullit voi vapaasti tilata mistä päin maailmaa tahansa ja useimmat verkkokaupat niitä myyvätkin. Nikotiinia sisältävän sähkötupakan tilaamiseen tarvitaan lääkeresepti.  

Minun kessutteluni loppui melkein kokonaan esikokeilussa yliannokseen kouvunlehtisavua. Sain  kai jonkimoisen häkämyrkytyksen, koskapa yrjösin mahalaukkuin typötyhjäksi. Olin saanut turmiolan tommina  karvaan opetuksensa sauhuttelusta.  Olin vakuuttunut  sen suuresta haitallisuudesta kasvavaan nuorisoon. Isäukon Klubi-askiakaan ei tehnyt enää mieli edes haistella.

Ado Sakari Ala-Krekola

Kouvola

KOTKAN JA CAREAN HYVINVOINTI YHTEISTYÖ PELAA

KOTKAN JA CAREAN PARITANSSI TERVEYSASIOISSA SUJUU

Kouvolan ja Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä  Carean lakiin perustuva terveyspalveluiden seutuyhteistyö  ei ainakaan sopimusasioissa tunnu sujuvan kovinkaan hyvin. Sitovuuksista vallitsee suurta epätietoisuutta.

Kouvola vaikuttaa olevan asiassa kuin holhouksessa oleva maksava potilas, jonka hoitopäivälaskelmat eivät mene Carean hallinnossa läpi? Erään erityisen kokeneen seutuasioita tarkkaan tuntevan kuntapolitikon mukaan Kouvolan  aluepolittinen alakynsi Kotkan ja Carean suhteen on jatkunut jo pitkään.

Tekisi nyt mieli vakavasti kysyä, kenen asiaa valtuutetut sairaalapapereiden määrätietoisella pyörityksellä ajavat? Kouvolan sairaalaratkaisua on suunniteltu perinpohjaisesti jo vuodesta 2008 - kyse ei voi olla enää muusta kuin  aluepolittisesta väännöstä. Politiikan paluu politiikaan ei sinänsä ole minkään moitteen aihe, etenkin jos kyse on kuntalaisten parhaasta. Nyt on kyse vahvojen kuusalaisten politikkojen koaliitiosta yli puoluerajojen. Tahmeuden taustalla vaikuttaa vahvasti selvä veres kuntaliitosrevanssi. Ruskeasuopuhe on vain mainio ota omiin kulmakuntaisiin päämääriin.Näihin paljon  puhuttuihin palvelujen pakkantumiseen ydinkeskustaan ei haluta antaa ainakaan Kuusaalla mitään aihetta.

Eteläisen Kymenlaakson seutukuntayhteistyökumppanit ovat lyöneet viisaat päät jo pitkään yhteen Carean hallituksessa.  Kouvola on joutunut huonon sopimuksen vuoksi etukäteen reiluksi ylimaksajaksi.  Miksi Kouvola suurin osakas ei saa maksuasiotaan kuntoon Carean kanssa. Jospa Kotka ja Carea  hyvin rasvatulla talousyhteistyöllä saadaankin terveyspalvelutilat ennen Kouvolaa Kotkan seudulle?.

Carean ja Kotkan yhteistyösunnitelmilla on väitetty olevan osasyy tuumaamiseen Kouvolan sairaala ratkaisussa. Nähtävästi Kouvola halutaan palauttaa omapäisen itsekkäältä tieltään takaisin tiiviimpään vaikeasti kontroloitavaan seutuyhteistyöhön.  Se toteutetaan uuden sairaalan myötä Carean kanssa Kuusankosken vanhalle Sairaalanmäelle. Tässä pelissä Kouvolan asiakaslähtöinen Ratamo-hankkeen kokonaisratkaisu sosiaali- ja terveyspalveluiden ja erikoissairaanhoidon järkeväksi yhdistämiseksi saman katon alle Kotiharjuun ei näytä painavan yhtään mitään.

Kuntakumppanin puute on ollut pitkään yksi olennainen syy Kouvolan edunvalvonnan puutteisiin Kotkassa. Kouvola on viimein alkanut julkisesti peräämään rahojaan Carealta, eikä tippakaan liian myöhään! Kouvola on joutunut maksamaan 2006 - 2010 lähes 4.85 miljoonaa euroa liikaa palveluistaan. Samaan aikaan  kuntayhtymä Carean taseeseen kertyi noin 17 miljoonaa euroa alijäämiä. Kotka on ollut melkoinen hyötyjä maksanut vähemmän 7 miljoonan ja Hamina, Virolahti ja Pyhtää yhteensä lähes 8 miljoonaa vähemmän kun palveluiden käyttö edellyttäisi. Samaan aikaan  Carean taseessa oli vuoden 2010 lopussa noin 29 miljoonaa euroa alijäämää. 

Kouvola hävisi yhdellä äänellä päätöksen Kotkan keskussairaalan peruskorjauksen suunnittelun aloittamisesta. Kaupunginjohtaja Lauri Lamminmäki joutui toteamaan ; " Ei näitä asoita äänestämällä hoideta"!. Kotkan kaupungin ja Carean Hassisen yhteistyö pelaa näköjään loistavasti Kouvolan "vahvasta" asemasta huolimatta!. He suunnittelevat yhdessä keskieurooppalaisen mallin mukaista hyvinvointipuistoa. Kyse ei kuitenkaan ole viherrakentamisesta. Kotkassa palvelujohtajan Tauno Telarannan mukaan "hynteet päätettin vain lyödä yhteen". Tätä heidän paritanssia on seurattu seinäruusuna Kouvolan päässä on jo aivan tarpeeksi.

Hyvinvointikeskus kokoaa tutusti yhteen Kymenlaakson keskussairaalan ja Kotkan kaupungin keskeiset sosiaali- ja terveydenhuollon avohuollon palvelut.  Suunnitelma sisältää ehdotukset ydinsairaalan uudisrakentamisesta, yhteispäivystyksestä ja vanhan osan peruskorjauksesta.  Carean päätös on ratkaiseva, koska kuntayhtymä omistaa alueen ja sairaalarakennuksen, kuten Kouvolassakin on sama tilanne Kuusaan Sairaalanmäellä päätökseen vaikuttamassa. Hankkeen kustannusarvio on 160 miljoonaa euroa, Kouvolan maksuosuuden on sanottu olevan noin 60 miljoonaa eroa seutuyhteistyön velvoittamana.

Eikö Kouvola pysty ollenkaan järkeviin kattaviin terveyspolittisiin päätöksiin, niihin jotka Kotkan seudun  ja Carean Hassisen  yhteistyö näyttää kevyesti tuottavan. Joutuuko Kouvola seuraamaan tilannetta vain maksajan alistuneella katseella? Tähän omituiseen tilanteeseen pitäisi saada pian muutos ja Kouvolan on aika ryhdistäytyä suurimman seutuosakkaan oikeutettuun asemaansa.

Ado Sakari Ala-Krekola
Kasarminmäki

KUOLEMANRANGAISTUS KEPPIHEVOSENA



HAMMURABIN LAKIKIVI  ON LOVREN MUSEOSSA



Mielestäni kuolemanrangaistus ei edes ajatuksena kerta kaikkiaan sovi länsimaiseen sivistysvaltio Suomeen. Nyt on lienee saavutettu joku pohjanoteeraus, kun kuolemanrangaistuskin kävisi muka laatuun Suomen oikeuspolitiikassa.  Seitsemän kansanedustajaa, kolme kokoomuslaista ja neljä perussuomalaista kannattaa kuolemanrangaistuksen palauttamista, tosin katollinen puheenjohtaja Timo Soini on todennut kaiken elämän olevan pyhää. 

Heidän tosikkojen tai veitikkojen mielestä kuolemantuomio voitaisiin panna täytäntöön ihmisyyttä vastaan tehdyissä sekä erittäin törkeissä lapsiin kohdistuvissa rikoksissa. Norjassa oltiin samoilla linjoilla heti karmean joukkosurman jälkeen ja vangit ovat uhanneet miestä porukan kauhella kostolla vankilassa. 

Pohjimmiltaan kuolemanrangaistus on jäänne noitavainoista - karua verikostoa lainkäyttöä pimeältä keski-ajalta. Jos taas haetaan menetyksen hyvitystä omaisille tätä kautta, ollaan kyllä todella sysimustilla suohaudoilla.  Yhdysvaltojen käytäntö kuolemanrangaistuksesta ei tee siitä mitenkään hyväksyttävää, vaikka perikristillisen länsimaisen demokratian mallimaana itseään pitävän maan joissain osavaltioissa on  kuolemanrangaistus yhä päivittäin käytössä. Kuitenkin DNA-testien käyttöönoton jälkeen on todettu monien kuolemaantuomittujen olevan täysin syyttömiä.  

Osa kansasta saattaisi kuolemanrangaistuksen hyväksyäkin erityisen julmien tekojen jälkeen kuohuksissaan.  Vaikka poliittinen retoriikan tarkoitus on viime aikoina huteroitunut  tuntuu uskomattomalta, jos kansanedustajan asemassa oleva henkilö ajaa Suomen paluuta brutaleihin äärikeinoihin. Se olisi paluuta Hammurabin lain perusajatukseen "silmä silmästä, hammas hampaasta". Vaikka tässä muodossaan fraasi ei kuitenkaan ole peräisin Hammurabin laista, vaan Vanhasta testamentista. Kuolema on lopulta tuomitsematta meidän kaikkien osa. Uuden testamentin perusta on kuitenkin kaiken kattava armo.

Kuolemanrangaistus on pakanallisen julmuuden jatkumoa ja diktatuuristen hirmuhallintojen brutaali vallankäytön keino! Joskus ajatellaan kuolemanrangaistuksen vähentävän rikollisuutta, tutkimukset Yhdysvalloista eivät kuitenkaan tue millään muotoa tätä sinänsä loogista käsitystä. Päinvastoin joskus jopa itsetuhoiset huomion kipeät ihmiset saavat siitä pähkähullun tekonsa pontimen!. Koko hyytävä ajautus siitä, että valtiovalta tappaa kansalaisiaan häilyvän lainkäytön avulla on erityisen vastenmielinen.

Onneksi kaikki  Euroopan ihmisoikeussopimuksen 13. pöytäkirjan allekirjoittaneet Euroopan unionin maat ovat sitoutuneet kuolemanrangaistuksen pysyvään poistamiseen kaikissa olosuhteissa. Lisäksi ne ovat sitoutuneet noudattamaan Euroopan unionin perusoikeuskirjaa, jonka nojalla "Ketään ei saa tuomita kuolemaan eikä teloittaa". Unionin tavoitteena on lujittaa ihmisoikeuksien kunnioittamista ja edistää ihmisarvon suojelua kaikkialla ulkopuolisissa maailman maissa. Varmaan näillä seitsemällä kansanedustajilla on tai ainakin pitäisi olla tieto tästä tärkeästä oikeuspolittisesta julkilausumasta?

Euroopan ihmisoikeuspolitiikan keskeisenä tavoitteena on pyrkiä poistamaan kuolemanrangaistus kaikkialla maailmassa. Tarvittaessa asettaa välittömästi kuolemanrangaistuksen käyttöä koskeva moratorio eli keskeytys ja kehoittaa pidättymään siitä maita joissa kuolemanrangaistus on edelleen voimassa. Tavoite on vähentää sen käyttöä sekä vaatia, että kyseisten rangaistusten täytäntöön panossa noudatetaan vähimmäisnormeja. Unionin pyrkimys on samalla pyrkiä hankkimaan täsmällistä tietoa tuomioiden ja teloitusten todellisista määräistä.

Historian kuluessa kuolemanrangaistus on ollut aiemmin käytössä Suomessa useiden rikosten osalta. Rauhan aikana kuolemanrangaistus on pantu Suomessa viimeksi täytäntöön 1820-luvulla. Myöhemmin sitä on käytetty vain sotien aikana. Vuoden 1889-1894 rikoslaissa oli säädetty kuolemanrangaistus valtio-ja maanpetoksesta sekä murhasta ja erityisessä sotaväen rikoslaissa törkeimmistä sotilasrikoksista.

Vuonna 1949 tehdyn lainmuutoksen nojalla kuolemanrangaistusta ei saanut langettaa eikä panna täytäntöön muulloin kuin sotatilan aikana. Sitä ei saanut käyttää muualla kuin siinä valtakunnan osassa, joka oli julistettu sotatilaan. Kuolemanrangaistus poistettiin lopullisesti Suomen laista vuonna 1972 ja nykyisin se on kielletty perustuslaissakin. Ja hyvä niin!

Toivottavasti ihmiskunta viisastuu ja vapautuu täysin tästä historiansa synkimmästä ja  eniten väärinkäytetystä rankaisu keinostaan.

Ado Sakari Ala-Krekola

Kouvola

KIINA ON EDELLEEN SUURI MAHDOLLISUUS KOUVOLALLE

KIINAN AUTOTEOLLISUUS KASVAA VAUHDILLA

Kouvolan elinkeinotoimen ilmeisen epäonnistunut  Kiina-strategia ei ole laimentanut kiinalaisen yrittäjien uskoa kaupunkimme elinkeinoelämän antiin.  Jos kysytään lähes keiltä tahansa Kiinan elinkeinoelämää tuntevilta talouselämän asiantuntijoilta, kaikki puhuvat Kiinasta elinkeinoelämän todellisena tulevaisuuden  runsauden sarvena. 

Asiantuntijoille on Kiinan tarjoamat todella mittavat tulevaisuuden näkymät päivän selvä asia. Niin moni suomalainen kasvuyritys on onnistunut loistavasti Kiinan valloituksessaan. Onneksi paikallinen pankki, saatuaan China Centerin entisen meijerikiinteistön haltuunsa, ruvennut niukkasti lypsävää lehmänsä sentään tappamaan. Ilo ja kiitollisuus kiinalaisten kylmyydessä hytisevien yrittäjien keskuudessa oli aitoa. Vaikka keskus on nyt huonossa hapessa, tilanteen ei tarvitse välttämättä olla pysyvä.

Entisille ja uusille yrittäjille Osuuspankki pankki on tarjonnut mahdollisuutta jatkaa ja kehittää yritystoimintansa entisissä tiloissa.  Lämmön antaminen sitkeille yrittäjille antaa toivoa muunkin yritystoiminnan kehittyimislle koko Kouvolan seudulla. Oikea alkuperäisen suunnitelman mukainen kiinalainen tukkukaupankeskus Kouvolassa voisi tarjota tervetulleen kasvupulssin kotimaisille pk-sektorin nopeaa kasvua ja kiinalaista yhtistyökumppania hakeville yrityksille. Eikö siitä voisi siinä sivussa tulla myös Tuuri kyläkaupan tapainen turistikohde Kouvolalle?

Elinkeinoyhtiö Kinnossa on  Kurki-hankeen avulla terästetty kiinaosaamista yhdessa Helsingin yliopiston Palmenia keskuksen kanssa. Kouvolan elinkeinotoimen paniikissa tapahtunut nähtävästi täydellinen luopuminen kiinastrategiata oli toki luonnollinen asioiden ikävä summa.  Mutta Kouvolan totaalinen vetäytyiminen ja suoranainen kiinamasennus saattaa olla iso meneytys koko Kaakkois-Suomen elinkeinoelämälle. Kaikkialla muualla Suomessa yrittäjät elinkeinoelämä ja kaupunkien elinkeinotoimet tutkii kuumeisesti kaikkia Kiinan elinkeinelämän tarjoamia mittavia mahdollisuuksisa. Kysyttäessä missä ovat parhaat kasvun mahdollisuudet viennissä ja tuonnissa -  kaikilla on sama vastaus - se on maailman talouselämän jättiläinen Kiina! 

Kouvolan olisi korkea aika lopettaa mustanpuhuva menneisyyden virheiden tulokseton kaivelu ja keskittyä uuden Kouvolan elinkeinoelämän tarmokkaseen rakentamiseen. Vain sitä kautta saadaan tarpeellinen rahoitus lakisääteisten kuntapalveluiden kehittämiseen ja säilyttämiseen. Kouvola on opetusta virheistä jo riittävästi saanut, vahingosta viisatuneena tulisi tähytä uusiin onnekkaimpiin hankkeisiin. Tulisi kysyä puhtaalta pöydältä, mitä  kiinalainen elinkeinoelämä voisi Kouvolan kasvulle oikeasti jatkossa tarjota.? Pitkäjänteinen työ ja myös pk-yritysten kurkotus Kiinaan voisi olla monille menestyksen avain.? 

Vientituotteista tärkeimpiä olivat perinteiset tekstiilit, vaatteet ja kengät, ATK-laitteet ja matkapuhelimet. Kiinan tuonnin kasvu oli 2010 puolestaan lähes 30 %, mutta hiipui hieman useimpien tuontimaiden osalta viime vuoden vieläkin nopeamman kasvun jälkeen.   Suomeen tuodaan Kiinasta mm. puhelimia, vaatteita ja ATK-laitteita, ja vienti puolestaan koostuu lähinnä erilaisista koneista ja laitteista. Lisäksi Kiina on nousemassa Suomelle tärkeäksi markkinaksi turkisten, marjojen ja ns. cleantech -tuotteiden viennissä. Tämä antaa uutta toivo paremmasta myös Kouvolan Kiina keskuksen toiminnalle?

Kiina vetää jatkuvasti myös uusia suomalaisyrityksiä, ja maahan asemansa vakiinnuttaneiden 300 suomalaisyrityksen joukossa on yhä enemmän pk-yrityksiä. Samaan aikaan Kiinan maailmanvalloitus voimistuu, ja arvioiden mukaan kiinalaisyritykset tekivät viime vuonna jo maailman viidenneksi suurimmat ulkomaiset investoinnit.

Tämä tilanne tulisi nähdä  hyvänä mahdollisuutena edelleen myös Kouvolassa. Tämä on minun vankka mielipiteeni Kiinan tarjoamien taloudellisten mahdollisuuksien suhteen kotikaupungilleni Kouvolalle.

Ado Sakari Ala-Krekola

Kasarminmäki

ASUNNOTTOMUUS VAIVAA MONIA NUORIAKIN SUOMESSA



VENEEN ALUS SAATTA OLLA JOLLEKIN AINOA ASUNTO



Tällä viikolla 42. vietetään asunnottomuuden teemaviikkoa. Lohduton köyhyys ja asunnottomuus ovat kuin veli ja sen sisko. Ihmiset ovat myös usein hyvin eri syistä ajautunut asunnottomuuden armottomaan piinaavaan tilanteeseen. Asunnottomuus ymmärretään niin Suomessa ja muissa Euroopan maissa hyvin monitahoiseksi, asuntotoimen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyötä edellyttäväksi yhteiskunnalliseksi ongelmaksi.

Asunnottomuutta ei voi määritellä yksiselitteisesti. Se on ilmiö, joka saa eri aikoina ja eri maissa hyvinkin paljon toisistaan poikkeavia sisältöjä. Tämä tekee asunnottomien lukumäärän vertailukelpoisen arvioinnin vaikeaksi. Asunnottomuus suistaa ihmisen todella dominopalkioiden tapaiseen ketjureaktioon, kämpän "kaatuessa" alta kaatuu kaikki muutkin toimeentulon ja sosiaalisen kanssakäymisen edellytykset.

Asunnottomuus yhdistyy mielikuvissa usein syrjäytyneisiin ja päihdeongelmaisiin. Kuitenkin asunnottomuus koskettaa Suomessa myös hämmästyttävän montaa nuorta aikuista.
Suomessa oli viime vuoden lopussa lähes 1400 alle 25-vuotiasta asunnotonta. Ja tässä luvussa ovat vain tilastoidut tapaukset, todellisuudessa määrä on vieläkin paljon suurempi.
Moni nuori viettää makuupussinsa ja tavaroidensa kanssa pitkiäkin aikoja kavereidensa nurkissa, kun kohtuuhintaista vuokrakämppää johon rahat riittäisivät ei vain tahdo mistään löytyä.

Uudellamaalla kohtuuttoman korkea vuokrataso hidastaa jo nuorten itsenäistymistä, sillä monella nuorella ei yksinkertaisesti ole varaa muuttaa pois vanhempiensa luota. Lisäksi kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen puute hankaloittaa matalapalkkaisilla aloilla työskentelevien mahdollisuuksia muuttaa työn perässä pääkaupunkiseudulle.
Maanantain 17.10.2011 oli makuupussimielenilmaus se järjestettiin osana Asunnottomien yötä Helsingissä Hakaniemen torilla. Asunnottomien yötä vietetettin Suomessa nyt jo kolmannentoista kerran tänä vuonna ja  sitä vietetään ainakin 15 paikkakunnalla. 

Tarkoituksena on nuorten nostaa asunnottomuus ja kohtuuhintaisten asuntojen puute näyttävästi esiin. Makuupussimielenilmaukset ovat avoimia kaikille asumisen kalleudesta huolestuneille eli osallistua voi hyvin myös ilman makuupussia. Marraskuussa 40 vuotta täyttävä Nuorisoasuntoliitto on RAY-rahoitteinen yleishyödyllinen järjestö, joka toimii nuorten asumisen edunvalvojana, tuottaa ja kehittää itsenäistä asumista tukevia asumisen sisältöpalveluja sekä vuokraa kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja alle 30-vuotiaille.

Suomalaisessa asunnottomuuskeskustelussa ja -tutkimuksessa on kodittomuuden sijasta käytetty enimmäkseen käsitettä asunnottomuus. Angloamerikkalaisissa tutkimuksissa sen sijaan käytetään käsitettä ”homelessness”  ja pohjoismaisissa tutkimuksissa esiintyvät rinnan käsitteet ”hemlöshet” ja ”bostadslöshet”. Käsitteiden sisällöllistä eroavuutta voi Ilkka Taipaleen (1982, 48–49) väitöskirjaa lainaten määritellä näin: ”asunnoista on pulaa mutta kotiin kohdistuu ikävä”. Asunto on fyysinen esine, joka voidaan rakentaa, omistaa, vuokrata tai kalustaa. Koti sen sijaan perustetaan tai luodaan. Asunnolla on hinta, kodilla henki. Tohtori Ilkka Taipale on yksi harvoista asunnottomien ja työkyvyttömien vajaakuntoisten ihmisten asioita julkisuuteen rohkeasti tuoneita sosiaalipoltiikkaan asiantuntijoita. 

Asunnottomuuden ennalta ehkäisy tai asunnottomien uudelleen asuttaminen vaatii ymmärrystä niistä poluista ja prosesseista, jotka johtavat asunnottomuuteen. Tämä puolestaan edellyttää laajaa ymmärrystä asunnottomuuden eri ulottuvuuksista.

Asunnottomuus voi tarkoittaa kadulla elämistä tai kavereiden luona kiertelyä, asumista kodittomien asuntolassa tai hätämajoituksessa, naisten turvakodissa tai maahanmuuttajayksikössä.  Vankiloissa, päihdehuollon laitoksissa ja psykiatrisissa sairaaloissa elää ihmisiä, joilla ei ole tietoa asuinpaikasta laitosjakson jälkeen. Paluu suoraan kadulle vanhaan kaveriporukkaan voi olla pelkkä u-käännös takaisin vankilan "omaan" yksiöönsä kylmien lukkojen taa!

Nykyiseenkin  hallitusohjelmaan sisältyvän vuosille 2008-2011 ajoittuvan pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman tavoitteena on puolittaa pitkäaikaisasunnottomien lukumäärä vuoden 2011 loppuun mennessä ja poistaa pitkäaikaisasunnottomuus kokonaan vuoden 2015 loppuun mennessä. Kansainvälisesti laajalti tunnustettu lähtökohta asunnottomuuden poistamiseen on, että se vaatii sekä asunnon että tuen. Tämä on hieno juttu - jos se totutuu!

Hallituksen pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman avulla on hankittu 1600 asuntoa asunnottomille ja siinä sitoudutaan uusien palvelukonseptien kehittämiseen. Sitä on toteutettu pääasisassa A-Studion mukaan Y-säätiön toimenpitein, sääli vaan kun nyt on havittu - todelliset asunnottomat ei niitä asuntoja useinkaan saa, vaan tavalliset asunnon tarvitsijat ovat ajaneet asunnottomuuden kaikki kriteerit  omaavien ihmisten ohi. Tämä on aika uskomattoman epäoikeudenmukainen tilanne! 

Asunto ensin -periaatteen mukaisesti asunnottomalle kuuluu asunto ehdoitta sekä oikeus yksilöllisesti suunniteltuun tukeen. Tuen ensisijainen tehtävä on turvata asumisen jatkuvuus. Useissa maissa kehitetään Asunto ensin -ohjelman mukaisia asumispalveluja. Tavoitteena on tarjota koti myös pitkäaikaisasunnottomalle periaatteella ”asunto on toipumisen edellytys”. Eipä tuohon voi paljon muuta enää lisätä kuin - Herra armahda talveen valmistuvia Suomen asunnottomia, ties missä he asunnottoman yönsä sitten viettävätkin.

Ado Sakari Ala-Krekola

Kouvola

KOUVOLAN VANHUSPALVELUT UUDISTETTAVA PIETEETILLÄ

NÄILLÄ KÄSILLÄ ON SUOMEA RAKANNETTU

Kouvolassa on päätetty toteuttaa myös vanhuspalveluiden osalta Kouvolan uuden kuntakentän mukaiset uudelleen järjestelyt.  Kouvolan ikäpolittisessa ohjelmassa vuosille 2009-2013 linjataan viime aikoina julkisuuteen tulleet uudistustoimenpiteet.

Suomen uuden hallituksen ohjelmassa on vanhuslaki, joten sen tuomiin parannus- vaatimuksiin on syytä valmistautua kuntatason suunnitelmissa  jo nyt. Palvelut eivät saa missään nimessä enää heikentyä, vaan lakiehdotukselta voi odottaa kokonaisvaltaista linjausta ja huomattavaa parannusta kaikkiin keskeisiin vanhuspalveluihin. Koko vanhuslakiedotushan on lähtenyt suurista eroista vanhuspalveluissa, joita on ajauduttu kuntakentän huonon taloustilanteen myötä.

Kouvolan uudistus ehdotukset ovat aiheuttaneet ikäihmisissä  ja vanhusten omaisissa kuohuntaa ja aiheellistakin huolestumista. Kouvolan ikäpolittisen ohjelman mukaan ikäihmisten asumispalvelut toteutetaan pitkäjänteisesti ja suuria muutoksia välttäen.

Tavoitteena on palvelutarpeiden muuttuessakin ikäihminen voi asua omassa kodissaan tai palveluasumisessa elämän loppuun asti. Tämä on syytä kaikkien muistaa, sillä etenkin korkeaan ikän saavuttaneille suuret muutokset asumisoloissa voi olla kohtalokas vikatikki. Vanhus menettää elämän halunsa laitoksessa hyvinkin nopeasti, kun kotiojen turvaisa vapaa päiväjärjestys menetetään.  

Senioriväestön ja polittisten päättäjien on syytä olla tarkkana, ettei palveluihin ajeta pelkiä kohtalokkita talouspakotteisia huononnuksia. Ohjelmassa todetaan toiveikkaasti; "Ikäihmisen omaa aktiivisuutta ja omatoimisuutta tuetaan ja vahvistetaan.  Heidän osallisuutta ja sosiaalista hyvinvointia tuetaan myös tekemällä yhteistyötä omaisten, järjestöjen ja erilaisten aktiivisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Hyvä juttu!

Palvelujen suunnittelussa, kohdentamisessa ja järjestämisessä ikäihmisten ja omaisten omat voimavarat ja näkemykset otetaan huomioon ja palvelut tuotetaan yhteisvastuullisesti." Tämä ohjelman kohta aiheuttaakin suurimmat kysymykset, jos yhteivastuullisuus merkitsee vaikkapa yksioikoista omaishoitoon sysäämistä. Kouvola voisi halutessaan näyttää suuntaa vanhuspalveluiden hyvässä kunnian himoisessa hoidossa...

Kouvolassa on lisäksi luvattu, että vanhuspolitiikkaa kehitetään valtakunnallisten suositusten mukaisesti hyödyntämällä hyviä käytäntöjä, uusinta tutkimustietoa ja teknologista osaamista.  Ne kohdennetaan oikea-aikaisesti asiakkaan yksilöllinen elämäntilanne huomioon ottaen ja myös alueelliset erityispiirteet otetaan huomioon palvelujen järjestämisessä.

Palveluiden ajoittaminen ennalta ehkäisevät ja hyvinvointia tukevat palvelut kotiin annettavat palvelut ympärivuorokautinen hoiva ja hoito kodinomaisissa olosuhteissa. Toivottavasti myös ylilääkintään kiinnitetään erityishuomio. Turussa on ikäihmisten massiivista lääkitystä tutkittaessa todettu yleisesti uumoiltu tilanne - puolet popsituista pillereistä olevan täysin turhia. 

Tärkein uudistus nykyiseen verrattuna on kun palvelurakennetta muutetaan siten, että pitkäaikaista laitoshoitoa vähennetään hallitusti. Tavoitteena vanhainkoti- ja hoivakotihoidossa on vähentää paikkoja, jotta asukkaat saavat asua omissa yhden hengen huoneissaan tai halutessaan kahden hengen huoneissa. Palvelurakenteen muutos onnistuakseen edellyttää kotihoidon voimakasta vahvistamista ja resurssien lisäämistä sekä toimintamallien kehittämistä. Palvelujen ja henkilöstön liikkuvuutta kehitetään.

Palvelujärjestelmän on luvattu joustaa asiakkaiden tarpeiden mukaan. Henkilöstön ammatillista osaamista ja gerontologista tietämystä vahvistetaan. Professori Sirkka-Liisä Kivelän mukaan tassä on ensinnäkin suuria tiedollisia ja toisaalla suuria asenteellisia puutteita. On myös silkaa epätietoisuutta geriatriasta, vanhuus sinänsä ei ole sairaus.

Kaupungin oman toiminnan lisäksi palveluja ostetaan yksityisiltä palvelun tuottajilta. On aina muistettava ostopalvelutkin ovat kaupungin omia palveluita ja  niiden valvonta kuuluu vastuunsa täysin tuntevalle virkakunnalle. On odotettu tehostetun palveluasumisen osalta yksityisten palveluiden osuuden olevan lähivuosina noin 50 prosenttia. Muiden palveluiden osalta arviointia tehdään tuotteistamiseen liittyen ja palvelustrategiaa valmisteltaessa. Mielenkiintoista on nähdä miten ne jyvityy eri palvelutuottajien kesken. 

Asumis- ja elinympäristöjen suunnittelussa luvataan ottaa huomioon ikäihmiset, kun asunnot ja ympäristö mahdollistavat asumisen ja elämisen eri elämänvaiheissa. Suunnittelussa niin uuden rakentamisen kuin korjausrakentamisen osalta otetaan huomioon toimivuus, esteettömyys ja turvallisuus.

Päättäjien toimet ovat tärkeitä, mutta ratkaisevaa on se kuinka hyvin ikäihmisiä arjen palvelusokkeloissa kohdellaan ja miten heidän työtään Suomen hyväksi vanhuspalveluiden järjestelyissä arvostetaan.

Ado Sakari Ala-Krekola

Kasarminmäki 

ITÄMEREN RUOKAVALIO ON TUTUN KOTIMAISTA

ITÄMEREN RUOKAKOLMIO ON TERVEELLISTÄ

Suomessa on hehkutettu jo pitkään Välimeren ruokavalion huikeita terveysvaikutuksia. Nyt on Suomessa kehitetty sen vastapainoksi kotimaisiin ruokatarpeisiin perustuva Itämeren ruokakolmio. Tänä vuonna päättyvä tutkimus on tehty yhteistyössä Diabetesliiton, Sydänliiton kanssa Itä-Suomen yliopistossa. Tätä ponnistusta pitää avostaa korkealle, sillä  kotoisia tarpeita suosimalla tämä saattaa hyvinkin käytännössä toimia Suomen kansanterveyden parhaaksi. Tämä on terveen järjen ääni!

Sen mukaansa Itämeren ruokavaliolla voidaan huomattavasti muokata kansansairauksien riskiä ja mikä parasta, myös niille geneettisesti alttiilla ihmisillä.  Siinä erityisesti täysjyvävilja-, kala- ja mustikkapainotteinen ruokavalio tekee hyvää insuliiniaineenvaihdunnalle ja veren rasva-arvoille. Ruokavalio myös siivoaa kudoksia kolesterolista erityisen tehokkaasti.

On todella hieno asia pitäytyä lähiruokaan ja kotimaisiin puhtaisiin huippuhyviin raaka-aineisiin. Niissä kaikki ravintoaineet ovat tuoreita ja terveyttä tukevat aineet raikkaina ja ennenmuuta maukkaina talella syötäessä.

On aina muistettava terveysruokavalio on pohjimmiltaan oikeita ruokatarpeiden valintoja. Itämerenruokavalio sietää myös tosimiesten vihannesta eli lenkkimakkaraa - sen sosiaalinen kohtuukäyttö ei tapa ketään. Pikemminkin onnellistaa ja kohtuullistaa ruokakunnan vertaistukevaa herkuttelevaa myönteistä  ilmapiiriä.

Viime aikaisissa amerikkalais-suomalaisissa 20-vuotisessa lisäravinteiden ja hivenaineiden jatkuvasta pitkäaikaisesta popsimisesta ei ole mitään merkittäviä hyötyjä, vaan päinvastoin niissä piilee kalaman kylmä koura! Tämä jos mikä puhuu tavallisten normiruoka-aineiden puolesta ja tiedetyistä taivaallisista vaikutuksista terveyteen.

Terveyttä edistävän ruokavalion teho osoitettu lukuisissa pitkäkestoisissa tutkimuksissa, joten tulokset ovat luotettavia. Ravinnon terveyttä edistävien aineiden teho perustuu niiden yhteisvaikutuksiin. Ne saadaan varmimmin nauttimalla Itämeren ruokavalion ruoka-aineita osana päivittäisiä aterioita.

Suomen Akatemian parhaillaan rahoittamassa Sysdimet-interventiossa Itämeren ruokavaliota noudattaneet tutkimushenkilöt söivät muun muassa kolme kertaa viikossa kalaa ja 300 grammaa mustikoita päivittäin sekä runsaasti kuitupitoista täysjyväviljaa.

Metsämarjoja, ruista, kauraa, kalaa ja rypsiöljyä sisältävää Itämeren ruokavaliota suositellaan sydän- ja verisuonitautien sekä diabeteksen ehkäisyyn. Se sopii myös astman, allergian ja reuman hoitoon. Usein se tarkoittaa potilaille lisää kasviksia, marjoja ja hedelmiä, kalaa ja kasviöljyjä.

Tutkimusten mukaan perinteinen Välimeren ruokavalio vaikuttaa myönteisesti astman hoitotasapainoon. Erityistä hyötyä on havaittu kasvisten ja tuoreiden hedelmien runsaalla käytöllä. Eräässä tutkimuksessa korkea sitoutuminen Välimeren ruokavalioon pienensi jopa 78 prosentilla astman huonoa hoitotasapainoa.

Meillähän Itämeren ruokavalio on vielä parempi rypsiöljyn ja rukiin ansiosta. Astmaatikon kannattaa syödä näiden lisäksi myös kalaa, sillä nämä kaikki voivat parantaa hoitotasapainoa. Suomalaisessa ruokavaliossa myös marjat, kaali ja kokojyvävilja sisältävät tulehdusta vähentäviä ravintoaineita.

Rasvoilla on myös merkitystä tulehduksiin ja kivun muodostuksessa. Rasvaisia kaloja ja rypsiöljyä kannattaa suosia ruokavaliossa. Rasvaiset kalat ovat hyviä D-vitamiinin, omega-3-rasvahappojen ja proteiinin lähteitä. Kalan ja rypsiöljyn ohella reumaa sairastavien on hyvä huolehtia myös kasvisten ja maitovalmisteiden riittävästä saannista.

Nykyisten ravitsemussuositusten mukainen Itämeren ruokavalio kiinnostaa tutkijoita ja kansalaisia, koska se on todettu olevan vähintään yhtä terveellinen kuin Välimeren ruokavalio. Itämeren ruokavalion sisältämien elintarvikkeiden yhteisvaikutuksia on tutkittu Suomessa Sysdimet-tutkimuksen lisäksi muun muassa Suomen Akatemian kansanterveyden tutkimuksissa. Itämeren ruokavalio on Välimeren ruokavalio pohjoisilla raaka-aineilla höystettynä. Siinä painottuvat kala, kasvikset, sienet, marjat, täysjyvävilja sekä rypsiöljy. Näitä on useat ovat kaikkien saatavilla suoraan ominkäsin poimimalla lähiluonnosta.

Pitää muistaa rypsiöljyn pehmeä rasva on koostumukseltaan oliiviöljyä terveellisempi.  Rasvaiset kalat ovat hyviä omega-3-rasvahappojen ja D-vitamiinin lähteitä. Rukiin ja kauran kuiduista on puolestaan monta terveyshyötyä, ja metsämarjojen koostumus on ainakin yhtä terveellinen kuin etelän hedelmien.

Ei pidä mennä välttämättä merta edemmäs kalaan. Uskomatonta mutta totta kotoinen hyvinvarustettu läheinen elintarvikekauppa ja metsä on se runsaudensarvi, jossa käymällä voi toteuttaa huippu terveellistä kotiruokavaliota.  Sitä todella kotiäitien rakkaudella tekemää ja niin tutun taivaallisen hyvää.

Ado Sakari Ala-Krekola

Kouvola

MENTORI OHJAA TAITOON OPPILASTA



KELLOSEPPIEN OPINNÄYTE VUODELTA 1942

 


 

Olen usein miettinyt miksi niin moni hieno kädentaito menee maan multiin, eikä sitä siirretä enää nuoremmalle sukupolvelle? Kautta historian on ollut yhteiskunnissa ammattimiehiä ja oppipoikia - mestareita ja kisällejä, sen avulla on tietotaitoa siirretty innolla leivän syrään hamuaville nuorille. Nykyään sitä kutsutaan hienosti mentoroinniksi. Se on menetelmä, jossa tietoa ja osaamista myös ns. hiljaista tietoa siirretään kokeneemmalta kokemattomammalle.

Kasvavaan nuorison syrjäytymiseen ja työllisyysongelmiin luulisi mentoroinnin avaavan uusia uomia uravalintoihin ja oppia ammattimieheksi työmarkkinoinnille. Oppisopimuskoulutus on edelleen voimissaan, eikä sitä pitäisi unohtaa kovissa luokkakeskeisissä koulutusputkissa. Eikö ammattikouluissakin voisi olla vanhojen ammattimiesten käytännän tarinointitunteja - siitä mitä se työ johon kouluttaudutaan todellisuudessa on?

Tähän hienoon ideaan tulisi saada amattikasvatusihmiset innostumaan enemmän. Osaava arvostettu ja kokenut asiantuntija mestarin mentoritaitoa pitäisi arvostaa ja heidän kykynsä huomata. 

Suhde perustuu avoimuuteen, molemminpuoliseen luottamukseen ja tasa-arvoisuuteen. Se pyrkii mentoroitavan aktorin, ohjattavan ammatilliseen ja henkiseen kehittymiseen, työuran selkeyttämiseen sekä työssä ja opinnoissa menestymiseen.  Mentori voi olla myös hengellinen ohjaaja, joka auttaa noviisia syvenpään hengelliseen kivoitukseen. Luostareissa hän on arvostettu ohjaajavanhus.

Mentoroinnin juuret juontuvat Kreikan mytologiasta Ithakan kuningas, kuuluisa sotapäällikkö Odysseus pyysi ennen sotaan lähtöään ystäväänsä Mentoria huolehtimaan pojastaan Telemakhoksesta.  Mentor kasvatti, opetti ja neuvoi poikaa useiden vuosien ajan. Samalla tavoin ovat sitten samassa roolissa vanhat, kokeneet taitajat tukeneet, ohjanneet ja opettaneet alkuaikoina erityisesti käsityöläisten ja taiteilijoiden kehitystä.

Tämä mestari-kisälliperinne elää tänäänkin, mutta hieman eri muodoissa. Liikkeenjohdossa mentoroinnin juuret ovat Japanissa, jossa ikää arvostetaan erityisesti. Siellä ei vanhaa menetelmää ole jätetty unhon yöhön, vaan taiton tiedon ja pitkän kokemuksen arvo amattikasvatuksessa on ymmäretty ja ollut aina käytössä.

Hyötyjen havaitsemisen myötä mentorointi on lisääntynyt viime aikoina Suomessakin voimakkaasti. Menetelmän avulla nopeutetaan kehityskelpoisten nuorten ammatti-, opiskelu- ja urakehitystä huomattavasti. Samalla myös työmotivaatio paranee.

Monilla suurilla, kansainvälisillä yrityksillä on mentorointiohjelmia. Suomessa mm. Helsingin Oulun ja Tampereen yliopistoissa on mentorointiohjelmat, joissa alumnit tai kokeneet yliopiston opettajat, tutkijat tai hallintoihmiset toimivat mentoreina viimeisen vuoden opiskelijoille tai nuoremmille tutkijoille, opettajille tai muuhun henkilökuntaan kuuluville. Mentorointi on siirtynyt myös ammattikorkeakouluihin, muunmuassa Helialla on kattavia opiskelijamentorointiohjelma.

Ennen mentorointia pidettiin ikäjohtamisen  välineenä, koska kokeneemmat asiantuntijat ovat usein vanhempia kuin kokemattomammat. Yrityselämässä näin ei kuitenkaan välttämättä ole, sillä nuori tai nuorehko henkilö voi hyvin olla vanhempaa henkilöä kokeneempi tietyillä osa-alueilla. Nykyaikaisessa mentoroinnissa mentori ei siten ole mentoroitavaa välttämättä vanhempi vaan kokeneempi. Tietokonealalla moni nuori nörttitaituri omaa mahtavan näppäri näppäryyden, tieto ja taitopankin paletin, jota voisi mieluusti siirtää vanhemmille näissä tietsikan alkuaskelissa oleville ihmisille.

Mentorointi on humaani käytännän vuorovaikutteinen työhönoppimis menetelmä. Se ei tue vain mentoroitavaa, sillä myös mentorit hyötyvät siitä. Mentorointi ylläpitää jatkuvasti mentorin yhteyksiä käytännön yritys- ja yliopistoelämään ja auttaa vanhempia asiantuntijoita ymmärtämään nuorempiensa kohtaamia ongelmia. Sekä mentori että mentoroitava saavat käsitystä uusista tuulista ja kehityssuunnista.

Mentorointi perustuu mentorin ja mentoroitavan keskinäiseen luottamukseen. Mentorin ja mentoroitavan välisissä tapaamisissa käydyt keskustelut ovat lähtökohtaisesti aina erityisen luottamuksellisia. Näitä mentorimenetelmiä tulisi kehittää edelleen ja sen soisi kokevan uuden renesanssin uudessa modernissa tiedosta elävässä yhteiskunnassa. Tällä menetelmällä Suomi lähtee nousuun!

Ado Sakari Ala-Krekola

Kouvola

HIDASKASSAT TARJOAVAT KIIREETÖNTÄ PALVELUA

ROLLATORI KERTOO SELKEÄSTI VAJAAKUNTOISUUDETA

Lähes kaikilla meillä on kokemuksia kassajonon sujuvan soljumisen yllättävästä  jumiutumisesta. Nopeaa kassapalvelua pidetään modernin kaupallisuuden luomana etuna, johon ei saisi tulla oikestaan mitään sanottavia häiriöitä. Koetusta ongelmasta syntyi ajatus rauhallisesta kassatapahtumasta, se lähti liikkeelle käyttäjätutkimuksesta. Siinä tutkittiin espoolaisten kehitysvammaisten nuorten arjen tarpeita.

Kaupassa käynti osoittautui heille viikon kohokohdaksi, toisaalta kokemuksena hyvin paineenalainen tilanne.  Heillä oli voimaks kokemus avuttomuudesta ja kärsimättömyydestä erityisesti kassalla. Hyvinvointiyhteiskunnan palvelujen pitäisi olla kaikkien kansalaisten saatavilla ilman tuskan häpeää, myös vajain rajoittunein edellytyksin.

Kiireissään tuskailevat asiakkaat ja sujuvuteen urautuneilta kassat saatavat osoittaa mieltään etanavauhdilla etenevän asiointiin, vaikka siihen saattaa ollakkin täysin luonnollinen  hyväksyttävä selitys. Mielestäni ihmisten pitäisi kiireen keskellä muistaa, ei ole kaikilla ihmisillä ole mahdollista normin mukaiseen sutjakuuteen kassapäydällä. Jopa hitaan luonnollisesti asioiviin senjoreihin luodaan helposti arvostelevia katseita. Usein on myös täysin kiireetön viipyilevä kaupassa viihtyminen loppuu kassalla kuin seinään. Kiireilme ja kireys vetäistään pakasta pintaan kassajonossa, vaikka todellista kiirettä ei mihinkään olisikaan.

Espoolaisessa Isossa Omenassa on aloitettu taannoin kokeilu hitaasta kassasta. "Elä hättäile-hidaskassa" on suunnattu kaikille niille, jotka haluavat asioida rauhallisemmin. Kassalla asiointi sujuu asiakkaalle sopivassa tahdissa ja myyjällä on aikaa rupatella asiakkaan kanssa. Omaa vuoroaan voi odotella mukavasti nojatuolissa. Kassalla saa muitakin ylimääräisiä tarvitsemiaan palveluja. Eikä kahdenkeskistä rupatteluaakaan pidetä mitenkään pahana, vaan osana sosiaalista tapahtumaa ja sävyltään hyväksyvää kokonaispakettia.

Yhteiskunnassa arjen toimintojen hektisyys voi olla monelle kynnyskysymys itsenäisessä selviämisessä. Normiihmisten kohtuuttomat vaatimukset nopeaan selviämiseen luovat paineita monille vajaakuntoisille. Kassakokeilussa on mukana Aalto-yliopiston MIND-tutkimusryhmä. Kokeilun aikana seurataan, miten rauhallinen kassa toimii, millaisia henkilökunnan ja asiakkaiden kokemukset kiirettömästä asioinnista ovat.

Hidaskassa on tarkoitettu muun muassa vanhuksille, kehitysvammaisille ja kaikille, jotka haluavat hidastaa elämäänsä ja asioida kiireettömästi. Heille on myös emäntä-palvelua, jossa kauppakeskuksen palveluhenkilö kuljettaa vanhuksia liikkeestä toiseen opastaen ja auttaen.  Monet muutkin asiakasryhmät kaipaavat rauhallista asiointia. Esimerkiksi lapset ovat viihtyneet nojatuoleissa vanhempien maksaessa kassalla. Rento kiirtettömyys on tärkeä hyvinvoinnin perusta ja terveyttä tukeva tekijä.

Jatkuvalla kiireellä on myös ruumiillisia ja henkisiä haittavaikutuksia. Jos kiire saa aikaan unenpuutetta tai ravinnonpuutetta, se voi aiheuttaa välittömiä ruumiillisia vahinkoja muun muassa aivoihin.  Iso osa jatkuvan kiireen vahingollisuudesta ihmisille johtuu siitä, että ihmisen elimistö suhtautuu kiireeseen kuten henkeä uhkaaviin stressaavaan tilanteisiin. Kiireinen ihminen on jatkuvassa ylivirittyneisyyden tilassa, vaikka tämä tila on tarkoitettu luonnostaan vain hetkellisiin suorituksiin.

Kiire on aina suhteessa toimijan kykyihin ja  itse tehdyssä kiireessa tarpeellisuuden tunne korostuu. "Jäin suustani kii" tokaisu selittää usein läheisille oletusaikataulun pettämistä. Kiire on usein myös kyvyttömyyttä järjestää tarpeellista kiirettömyyttä elämänsä tapahtumista laatimiinsa aikatauluihin.

Ado Sakari Ala-Krekola
Kouvola

ONKO PAKURIKÄÄPÄ LUONNON SUPERYRTTI?



PAKURIKÄÄPÄ ON PUUN IKIVANHA ROHTOSIENI







Pakurikääpää saa jälleen käyttää ravintolisissä sekä pienimuotoisissa elintarviketuotteissa kuten teessä ja mausteissa. Suuressa osassa elintarvikkeita pakuri pysyy kiellettynä, kunnes sille myönnetään uuselintarvikeasetuksen mukainen markkinointilupa Suomessa. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira kielsi pakurikäävän käytön viime joulukuussa. Pakurikäävän uusinnostuksen myötä myös viranomaiset ovat löysänneet hiekan ravattejaan ja nutturoitaan sienen käytön suhteen.

Kielto on suututtanut etenkin elävän ruuan harrastajia, joiden mukaan pakuria on käytetty perinteisesti muun muassa kansanlääkinnässä. Mustanpuhuva hiilimäinen pakuri on metsissä kasvava lahottaja. Sitä esiintyy yleisimmin hies- ja rauduskoivuissa, mutta myös leppien ja pyökkien kyljissä.  Pakurikääpä on helppo tunnistaa ja lajikkeesta on vaikea erehtyä, koska vastaavia kääpiä ei suomen metsistä löydy. Pakurikääpä on sieni, joten kerääminen puiden rungoista on jokamiehenoikeus. Tästä ollaan oltu myös toista mieltä. Sillä voisi olla myös metsätaloudessa merkitystä kerättävänä vientituotteena rohtomarkkinoille?? 


Pakurikääpä on useilla varttuneilla lehtipuilla esiintyvä, yleinen lahottajasieni koko Suomessa. Pakurikääpää esiintyy yleisimmin hies- ja rauduskoivuissa, mutta tämä lahoittaja voidaan tavata myös leppien ja pyökkien kyljissä. Kääpä muodostaa elävissä puissa mustan epämääräisen muotoisen lohkeilevan pahkan, eli pakurin, johon ei kehity itiöitä. Pakurikäävän itiöemät kehittyvät vasta puun kuoltua, jolloin itiöemät muodostuvat rungonmyötäisiksi sienen rungosta irroittaman kuori- ja puukerroksen väliin.  

Pakurikäävän on sanottu olevan ekosysteemimme  yksi huikeimmista luonnosta löytyvä luonnonlääkinnällinen sieni oikea suberluokan terveysyrtti.?  Pakurikääpä on uskottu olevan yksi voimakkaimpia välineitä vastustuskyvyn tukemiseen, vieläpä täysin ilmaiseksi. Pakurikääpä oli lännessä täysin tuntematon superyrtti ennen kirjailija Alexander Solzhenitsyn ylistävää mainintaa yhdessä kirjassaan.

Pakurikääpäävän historialliset juuret ulottuvat kaikkein vahvimmin Siperiaan ja Venäjälle, jossa pakurikääpäteellä on hoidettu syöpää, tuberkuloosia, diabetestä ja vatsahaavoja aina 1600-luvulta lähtien. Pakurikäävän historia ulottuu toki paljon pidemmällekin ja aikaisimmat löydökset pakurikäävän käytöstä löytyvät aina 5600 vuoden takaa, kun Italian alpeilta löydettiin “jäämies”, jonka “lääkelaukusta” löydettiin pakurikääpää. Se herätti laajan kiinnostuksen uudelleen sieneen. 

Toisin kuin monet muut lääkinnälliset sienet, sen sanotaan sisältävän pokkeuksellisen suuria määriä superoksididismutaasia (SOD) joka on ehkäpä yksi kehomme voimakkaimmista antioksidanteista. Pakurikäävän ORAC-luku on korkeampi kuin millään tunnetulla ruoka-aineella huikeat 52,452.  Mustikkaan verrattuna 2,400 ymmärrät ehkä nopeasti kuinka käsittämättömän voimakkaasta antioksidantista on kysymys! Pakurikäävän sisältämää betuliinia ja betuliinihappoa käytetään vaikuttavana ainesosana 46:ssa eri lääkkeessä.Siinä on kerrottu olevan hyvä lähde B-ryhmän vitamiineille jotka ovat  tiamiini, riboflaviini, niasiini.

Pakurikääpä on kuulemma kokonainen proteiinin lähde, se sisältää kaikki välttämättömät aminohapot.? Pakurikäävän on jossain osoitettu lisäävän NK-tappajasolujen aktiivisuutta 300 prosenttia, ne suojelee tehokkaasti solujamme vapailta radikaaleilta ja lisää interferonien tuotantoa, mikä taas vaikuttaa positiivisesti DNA:mme korjaamiseen. Joidenkien  auktoriteettien mukaan pakurikääpä sisältää NGF-yhdisteitä eli hermoston kasvua ja uusiutumista tukevia ainesosia.

 Joidenkin tutkjoiden mukaan pakurikääpä on kaikkein voimakkaimmat anti-syöpä-ominaisuudet omaava, koskaan löydetty lääkinnällinen sieni.? Avoin kriittisyys näihin päätelmiin on tietysti aina enemmän kuin paikallaan! Olisi hauska tietää asian perehtyneiltä parhaan tietämyksen syöpätutkijoilta ja kuulla voiko se pitää tosiaan paikkansa? Tämä on pakurikäävän ikivanhaa rohdosperinettä perinnäistietoa ja käytettäessä pelkkä luonnonlääkinnällinen uskomushoito. 

Tämän kirjoituksen on poikkitieteellinen esitys - testaan totuuden ja uskomusten rajoja! Tämän tarkoitus ei ole kaupallinen eikä mikään muukaan nykylääketiedellä vastustava taka-ajatus. Kaikkein vähiten haluan kenekään uskovan edellä keräämäni aineistoon tipaakaan. Kyselen vain itseltäni kuinka omasta lähimetsästäkin voi löytyä näin uskomattoman terveellisiä tuotteita. Todistetusti terveellisä marjoja sieniä on lähimetsät ajoittain pullollaan, mutta että pakurikääpä on se kaikkein paras? En todellakaan tiedä onko tämä asia aikuisen oikeasti totta.  

Kirjoitin tämän puhtaasta mielenkiinnosta pakurikäävän luonnonlääkinnällistä historiaa kohtaan. Uskokoon ken tahtoo. En puoskaroi enkä kehoita ketään käyttämään pekurikääpää mihinkään vielä vähemmän vaivaan tai sairauteen. Itse aion tehdä pakurikääpäteetä, kunhan sitä metsästä löydän. Haluan mieluusti vastustuskykä ja voimaannuttaa kehoani rohdolla..

En voi muuta kuin ihmetellä voiko tälläinen edes olla totta ja kuinka tälläinen ilmainen luonnonparantaja on Suomen luonnossa? Jätän asian täysin jokaisen omaan henkilökohtaiseen harkintaan. Siirrän täyden vastuun savolaiseen tapaan kuulijoille ja pakurikäävän lääkinnällisistä ominaisuuksista blogini tänne asti päässeelle täysjärkiselle lukijalle. Sen pituinen se.

Ado Sakari Ala-Krekola
Kouvola

ONKO KEINOLIHA TULEVAISUUDEN PROTEIINI?

 



KEINOLIHA VOI TULLA PIANKIN  LAAJASTI  TUOTTEISIIN

 

  

Keinoliha on synteetistä on bioreaktorissa eläimen kantasoluista kasvatettua lihaa. Menetelmä muistuttaa biologisissa tutkimuksissa käytettyjä soluviljelyä ja kudosviljelyä.

Keinolihaa kasvatetaan steriilisti bioreaktorissa, johon syötetään sopivaa ravintoliuosta, joka sisältää myös kasvutekijöitä ja happea. Myös lämpötila on säädelty. Ravinneliuoksessa käytetään yleensä myös veriseerumia ja antibiootteja. Jossain määrin se mustuttaa juuston viinin tai oluen valmistusta suurissa sammioissa.

Parhaimmillaan keinoproteiinilla voidaan globaalisti vähentää eläintuotannon ylilyöntejä. Hallitussa prosesissa ei ihmisille tule  jäämiä, joita eläimen lihassa nykyisin on.  Perinteinen lihan massatuotanto kärsii monista eettisistä ongelmista. Siinä on keskiössä eläinten olosuhteet ja  kasvuhormoonit.  Tuotannosta siirtyy ihmisiin eläintauteja ja vakavia sairauksia aiheuttavia mikroobeja. Ne kaikki vaaratekijät eivät ole täysin Eviran viranomaisten hallinnassa.

Keinolihan on tarkoitus tuottaa proteiinia yhä kasvavalle väestölle maailmassa resursseja säästäen. On kuitenkin esitetty näkemyksiä keinolihan tuotannon kuluttavan enemmän kuin perinteinen lihan tuotanto.? Keinoliha on vielä hyvin kallista. Se maksaa nyt miljoona dollaria per 250 g. Tulevaisuudessa keinolihan odotetaan halpenevan. NASA aloitti keinolihan tutkimuksen löytääkseen astronauteille ruokaa avaruuslentojen ajaksi. Keinolihan odotetaan vaikuttavan tulevaisuudessa lihamarkkinoihin hyvinkin dramaattisesti..

Nupullaan olevasta keinolihasta visioidaan maailmanlaajuista eläinperäisen lihan haastajaa ja lopulta syrjäyttäjää. Jollakin aikavälillä keinoliha vaikuttaa eläinlihan statukseen ruuan raaka-aineena. Tutkijat eivät vielä tiedä koska keinoliha on realistinen vaihtoehto. Kehitys voi olla varsin nopeata, mutta todellisuudessa markkinoille tuleminen voi kestää kauankin, useita kymmeniä vuosia. Kautta maailman lihateollisuuden edustajat ovat pitäneet sen tulemista markkinoille jollakin aikavälillä itsestään selvänä.  Tuleeko perinteisetä lihasta ajansaatossa huippuhintainen retrotuote ja haluttua gurmeeta kuten riistatuotteet nykyään.

Vaikka ihmiset vastustaisivatkin keinolihaa, teollisesti tuotettuna sen hinta jää luultavasti niin alhaiseksi, että valmispitsoissa ja vastaavissa tuotteissa se tulee syrjäyttämään ensin perinteisen jauhelihan.

Eläimiin perustuva lihatalous ei jatkune ikuisesti. Vaihtoehtoista proteinnintuottajaa ollaan etsimässä kiihkeästi. Tutkijoiden  mukaan on vaikea kuvitella, että eläinten käyttämiseen perustuva lihatalous tulisi jatkumaan ikuisesti.  Näissä visioissa ruuan tuottaminen nykyisillä tavoilla vaikuttaa aika epätodennäköiseltä. Kuinka kauan nykyisen kaltainen eläintuotanto jatkuu, riipuu tietysti keinolihan innovaatisesta tuotekehityksestä. Kuinka kuluttajat siihen tulevat siihen suhtautumaan ratkaisee tietenkin tuotteen tulevaisuuden.

Herää kysymys tunnistaako lihan lihaksi ja miksi tuotetta pitäisi kutsua lihaksi?Tutkijoiden mielestä myös lihatuotteiden muutos antaa käsityksen tulevasta muutospotentiaalista. Yhdysvalloissa myydään jo lihatuotteita, joiden tunnistaminen lihaksi on melkoisen haastavaa. Hyllyssä on lähinnä vaaleanpunaiseksi värjättyä tahnaa muovikelmuissa.

Voimme odottaa mielenkiinnolla kuka keinolihan yrittää ensimmäisenä tuoda markkinoille. Ovatko asialla nykyiset lihatalot, soijaproteiinia ja muita kasviproteiinivalmisteita tuottavat jättifirmat? Herää kysymys vai voiko jokainen lihansyöjä "kasvattaa" omat lihansa kotona.? Nykinen sukupolvi näkee varmasti keinolihan invaasion. Ylipäänsä korvaavat keinotuotteet ovat kautta teollisen historian lyöneet itsensä läpi ennemmin tai myöhemmin.

Future Food -sivustosta, joka esittelee laajan kirjon eläinperäistä lihaa, kananmunia ja maitoa korvaavia kasvipohjaisia ja kasvatettuja tuotteita tai niiden ideoita. Sivustoa ylläpitää itävaltalainen internet-yhteisö, johon kerrotaan kuuluvan eläinten hyvinvoinnin parissa työskenteleviä henkilöitä sekä tutkijoita ja taloustieteilijöitä.

Ryhmä haluaa edistää keinolihan tutkimusta ja tuotekehitystä. Lihaa korvaavat tuotteet jaetaan kahteen ryhmään: kasvislihat ja keinolihat. Kasvislihoihin kuuluvat esimerkiksi jo nyt käytössä ovat vehnägluteenivalmiste seitan, soijamaidosta valmistettu tofu, hapatetuista soijapavuista muotitettu tempeh tai hapatetusta sienimassasta tehty quorn.

Ollakseen menestystuotteita, ei-eläinperäisten lihaa, munia ja maitoa korvaavien tuotteiden tulee sivuston mukaan olla alkuperäisiä paremman tai vähintään yhtä hyvän makuisia ja tuntuisia, halvempia, terveellisempiä, vedota valtaväestöön ja säilyä paremmin. Näistä suurimmaksi kehityshaasteeksi nähdään maku.  Äidin tekemänä sekin lienee parasta?

Ado Sakari Ala-Krekola

Kouvola