 |
| KELLOSEPPIEN OPINNÄYTE VUODELTA 1942 |
Olen usein miettinyt miksi niin moni hieno kädentaito menee maan multiin, eikä sitä siirretä enää nuoremmalle sukupolvelle? Kautta historian on ollut yhteiskunnissa ammattimiehiä ja oppipoikia - mestareita ja kisällejä, sen avulla on tietotaitoa siirretty innolla leivän syrään hamuaville nuorille. Nykyään sitä kutsutaan hienosti mentoroinniksi. Se on menetelmä, jossa tietoa ja osaamista myös ns. hiljaista tietoa siirretään kokeneemmalta kokemattomammalle.
Kasvavaan nuorison syrjäytymiseen ja työllisyysongelmiin luulisi mentoroinnin avaavan uusia uomia uravalintoihin ja oppia ammattimieheksi työmarkkinoinnille. Oppisopimuskoulutus on edelleen voimissaan, eikä sitä pitäisi unohtaa kovissa luokkakeskeisissä koulutusputkissa. Eikö ammattikouluissakin voisi olla vanhojen ammattimiesten käytännän tarinointitunteja - siitä mitä se työ johon kouluttaudutaan todellisuudessa on?
Tähän hienoon ideaan tulisi saada amattikasvatusihmiset innostumaan enemmän. Osaava arvostettu ja kokenut asiantuntija mestarin mentoritaitoa pitäisi arvostaa ja heidän kykynsä huomata.
Suhde perustuu avoimuuteen, molemminpuoliseen luottamukseen ja tasa-arvoisuuteen. Se pyrkii mentoroitavan aktorin, ohjattavan ammatilliseen ja henkiseen kehittymiseen, työuran selkeyttämiseen sekä työssä ja opinnoissa menestymiseen. Mentori voi olla myös hengellinen ohjaaja, joka auttaa noviisia syvenpään hengelliseen kivoitukseen. Luostareissa hän on arvostettu ohjaajavanhus.
Mentoroinnin juuret juontuvat Kreikan mytologiasta Ithakan kuningas, kuuluisa sotapäällikkö Odysseus pyysi ennen sotaan lähtöään ystäväänsä Mentoria huolehtimaan pojastaan Telemakhoksesta. Mentor kasvatti, opetti ja neuvoi poikaa useiden vuosien ajan. Samalla tavoin ovat sitten samassa roolissa vanhat, kokeneet taitajat tukeneet, ohjanneet ja opettaneet alkuaikoina erityisesti käsityöläisten ja taiteilijoiden kehitystä.
Tämä mestari-kisälliperinne elää tänäänkin, mutta hieman eri muodoissa. Liikkeenjohdossa mentoroinnin juuret ovat Japanissa, jossa ikää arvostetaan erityisesti. Siellä ei vanhaa menetelmää ole jätetty unhon yöhön, vaan taiton tiedon ja pitkän kokemuksen arvo amattikasvatuksessa on ymmäretty ja ollut aina käytössä.
Hyötyjen havaitsemisen myötä mentorointi on lisääntynyt viime aikoina Suomessakin voimakkaasti. Menetelmän avulla nopeutetaan kehityskelpoisten nuorten ammatti-, opiskelu- ja urakehitystä huomattavasti. Samalla myös työmotivaatio paranee.
Monilla suurilla, kansainvälisillä yrityksillä on mentorointiohjelmia. Suomessa mm. Helsingin Oulun ja Tampereen yliopistoissa on mentorointiohjelmat, joissa alumnit tai kokeneet yliopiston opettajat, tutkijat tai hallintoihmiset toimivat mentoreina viimeisen vuoden opiskelijoille tai nuoremmille tutkijoille, opettajille tai muuhun henkilökuntaan kuuluville. Mentorointi on siirtynyt myös ammattikorkeakouluihin, muunmuassa Helialla on kattavia opiskelijamentorointiohjelma.
Ennen mentorointia pidettiin ikäjohtamisen välineenä, koska kokeneemmat asiantuntijat ovat usein vanhempia kuin kokemattomammat. Yrityselämässä näin ei kuitenkaan välttämättä ole, sillä nuori tai nuorehko henkilö voi hyvin olla vanhempaa henkilöä kokeneempi tietyillä osa-alueilla. Nykyaikaisessa mentoroinnissa mentori ei siten ole mentoroitavaa välttämättä vanhempi vaan kokeneempi. Tietokonealalla moni nuori nörttitaituri omaa mahtavan näppäri näppäryyden, tieto ja taitopankin paletin, jota voisi mieluusti siirtää vanhemmille näissä tietsikan alkuaskelissa oleville ihmisille.
Mentorointi on humaani käytännän vuorovaikutteinen työhönoppimis menetelmä. Se ei tue vain mentoroitavaa, sillä myös mentorit hyötyvät siitä. Mentorointi ylläpitää jatkuvasti mentorin yhteyksiä käytännön yritys- ja yliopistoelämään ja auttaa vanhempia asiantuntijoita ymmärtämään nuorempiensa kohtaamia ongelmia. Sekä mentori että mentoroitava saavat käsitystä uusista tuulista ja kehityssuunnista.
Mentorointi perustuu mentorin ja mentoroitavan keskinäiseen luottamukseen. Mentorin ja mentoroitavan välisissä tapaamisissa käydyt keskustelut ovat lähtökohtaisesti aina erityisen luottamuksellisia. Näitä mentorimenetelmiä tulisi kehittää edelleen ja sen soisi kokevan uuden renesanssin uudessa modernissa tiedosta elävässä yhteiskunnassa. Tällä menetelmällä Suomi lähtee nousuun!
Ado Sakari Ala-Krekola
Kouvola
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti