 |
| VENEEN ALUS SAATTA OLLA JOLLEKIN AINOA ASUNTO |
Tällä viikolla 42. vietetään asunnottomuuden teemaviikkoa. Lohduton köyhyys ja asunnottomuus ovat kuin veli ja sen sisko. Ihmiset ovat myös usein hyvin eri syistä ajautunut asunnottomuuden armottomaan piinaavaan tilanteeseen. Asunnottomuus ymmärretään niin Suomessa ja muissa Euroopan maissa hyvin monitahoiseksi, asuntotoimen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyötä edellyttäväksi yhteiskunnalliseksi ongelmaksi.
Asunnottomuutta ei voi määritellä yksiselitteisesti. Se on ilmiö, joka saa eri aikoina ja eri maissa hyvinkin paljon toisistaan poikkeavia sisältöjä. Tämä tekee asunnottomien lukumäärän vertailukelpoisen arvioinnin vaikeaksi. Asunnottomuus suistaa ihmisen todella dominopalkioiden tapaiseen ketjureaktioon, kämpän "kaatuessa" alta kaatuu kaikki muutkin toimeentulon ja sosiaalisen kanssakäymisen edellytykset.
Asunnottomuus yhdistyy mielikuvissa usein syrjäytyneisiin ja päihdeongelmaisiin. Kuitenkin asunnottomuus koskettaa Suomessa myös hämmästyttävän montaa nuorta aikuista.
Suomessa oli viime vuoden lopussa lähes 1400 alle 25-vuotiasta asunnotonta. Ja tässä luvussa ovat vain tilastoidut tapaukset, todellisuudessa määrä on vieläkin paljon suurempi.
Moni nuori viettää makuupussinsa ja tavaroidensa kanssa pitkiäkin aikoja kavereidensa nurkissa, kun kohtuuhintaista vuokrakämppää johon rahat riittäisivät ei vain tahdo mistään löytyä.
Uudellamaalla kohtuuttoman korkea vuokrataso hidastaa jo nuorten itsenäistymistä, sillä monella nuorella ei yksinkertaisesti ole varaa muuttaa pois vanhempiensa luota. Lisäksi kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen puute hankaloittaa matalapalkkaisilla aloilla työskentelevien mahdollisuuksia muuttaa työn perässä pääkaupunkiseudulle.
Maanantain 17.10.2011 oli makuupussimielenilmaus se järjestettiin osana Asunnottomien yötä Helsingissä Hakaniemen torilla. Asunnottomien yötä vietetettin Suomessa nyt jo kolmannentoista kerran tänä vuonna ja sitä vietetään ainakin 15 paikkakunnalla.
Tarkoituksena on nuorten nostaa asunnottomuus ja kohtuuhintaisten asuntojen puute näyttävästi esiin. Makuupussimielenilmaukset ovat avoimia kaikille asumisen kalleudesta huolestuneille eli osallistua voi hyvin myös ilman makuupussia. Marraskuussa 40 vuotta täyttävä Nuorisoasuntoliitto on RAY-rahoitteinen yleishyödyllinen järjestö, joka toimii nuorten asumisen edunvalvojana, tuottaa ja kehittää itsenäistä asumista tukevia asumisen sisältöpalveluja sekä vuokraa kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja alle 30-vuotiaille.
Suomalaisessa asunnottomuuskeskustelussa ja -tutkimuksessa on kodittomuuden sijasta käytetty enimmäkseen käsitettä asunnottomuus. Angloamerikkalaisissa tutkimuksissa sen sijaan käytetään käsitettä ”homelessness” ja pohjoismaisissa tutkimuksissa esiintyvät rinnan käsitteet ”hemlöshet” ja ”bostadslöshet”. Käsitteiden sisällöllistä eroavuutta voi Ilkka Taipaleen (1982, 48–49) väitöskirjaa lainaten määritellä näin: ”asunnoista on pulaa mutta kotiin kohdistuu ikävä”. Asunto on fyysinen esine, joka voidaan rakentaa, omistaa, vuokrata tai kalustaa. Koti sen sijaan perustetaan tai luodaan. Asunnolla on hinta, kodilla henki. Tohtori Ilkka Taipale on yksi harvoista asunnottomien ja työkyvyttömien vajaakuntoisten ihmisten asioita julkisuuteen rohkeasti tuoneita sosiaalipoltiikkaan asiantuntijoita.
Asunnottomuuden ennalta ehkäisy tai asunnottomien uudelleen asuttaminen vaatii ymmärrystä niistä poluista ja prosesseista, jotka johtavat asunnottomuuteen. Tämä puolestaan edellyttää laajaa ymmärrystä asunnottomuuden eri ulottuvuuksista.
Asunnottomuus voi tarkoittaa kadulla elämistä tai kavereiden luona kiertelyä, asumista kodittomien asuntolassa tai hätämajoituksessa, naisten turvakodissa tai maahanmuuttajayksikössä. Vankiloissa, päihdehuollon laitoksissa ja psykiatrisissa sairaaloissa elää ihmisiä, joilla ei ole tietoa asuinpaikasta laitosjakson jälkeen. Paluu suoraan kadulle vanhaan kaveriporukkaan voi olla pelkkä u-käännös takaisin vankilan "omaan" yksiöönsä kylmien lukkojen taa!
Nykyiseenkin hallitusohjelmaan sisältyvän vuosille 2008-2011 ajoittuvan pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman tavoitteena on puolittaa pitkäaikaisasunnottomien lukumäärä vuoden 2011 loppuun mennessä ja poistaa pitkäaikaisasunnottomuus kokonaan vuoden 2015 loppuun mennessä. Kansainvälisesti laajalti tunnustettu lähtökohta asunnottomuuden poistamiseen on, että se vaatii sekä asunnon että tuen. Tämä on hieno juttu - jos se totutuu!
Hallituksen pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman avulla on hankittu 1600 asuntoa asunnottomille ja siinä sitoudutaan uusien palvelukonseptien kehittämiseen. Sitä on toteutettu pääasisassa A-Studion mukaan Y-säätiön toimenpitein, sääli vaan kun nyt on havittu - todelliset asunnottomat ei niitä asuntoja useinkaan saa, vaan tavalliset asunnon tarvitsijat ovat ajaneet asunnottomuuden kaikki kriteerit omaavien ihmisten ohi. Tämä on aika uskomattoman epäoikeudenmukainen tilanne!
Asunto ensin -periaatteen mukaisesti asunnottomalle kuuluu asunto ehdoitta sekä oikeus yksilöllisesti suunniteltuun tukeen. Tuen ensisijainen tehtävä on turvata asumisen jatkuvuus. Useissa maissa kehitetään Asunto ensin -ohjelman mukaisia asumispalveluja. Tavoitteena on tarjota koti myös pitkäaikaisasunnottomalle periaatteella ”asunto on toipumisen edellytys”. Eipä tuohon voi paljon muuta enää lisätä kuin - Herra armahda talveen valmistuvia Suomen asunnottomia, ties missä he asunnottoman yönsä sitten viettävätkin.
Ado Sakari Ala-Krekola
Kouvola
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti