 |
| HAMMURABIN LAKIKIVI ON LOVREN MUSEOSSA |
Mielestäni kuolemanrangaistus ei edes ajatuksena kerta kaikkiaan sovi länsimaiseen sivistysvaltio Suomeen. Nyt on lienee saavutettu joku pohjanoteeraus, kun kuolemanrangaistuskin kävisi muka laatuun Suomen oikeuspolitiikassa. Seitsemän kansanedustajaa, kolme kokoomuslaista ja neljä perussuomalaista kannattaa kuolemanrangaistuksen palauttamista, tosin katollinen puheenjohtaja Timo Soini on todennut kaiken elämän olevan pyhää.
Heidän tosikkojen tai veitikkojen mielestä kuolemantuomio voitaisiin panna täytäntöön ihmisyyttä vastaan tehdyissä sekä erittäin törkeissä lapsiin kohdistuvissa rikoksissa. Norjassa oltiin samoilla linjoilla heti karmean joukkosurman jälkeen ja vangit ovat uhanneet miestä porukan kauhella kostolla vankilassa.
Pohjimmiltaan kuolemanrangaistus on jäänne noitavainoista - karua verikostoa lainkäyttöä pimeältä keski-ajalta. Jos taas haetaan menetyksen hyvitystä omaisille tätä kautta, ollaan kyllä todella sysimustilla suohaudoilla. Yhdysvaltojen käytäntö kuolemanrangaistuksesta ei tee siitä mitenkään hyväksyttävää, vaikka perikristillisen länsimaisen demokratian mallimaana itseään pitävän maan joissain osavaltioissa on kuolemanrangaistus yhä päivittäin käytössä. Kuitenkin DNA-testien käyttöönoton jälkeen on todettu monien kuolemaantuomittujen olevan täysin syyttömiä.
Osa kansasta saattaisi kuolemanrangaistuksen hyväksyäkin erityisen julmien tekojen jälkeen kuohuksissaan. Vaikka poliittinen retoriikan tarkoitus on viime aikoina huteroitunut tuntuu uskomattomalta, jos kansanedustajan asemassa oleva henkilö ajaa Suomen paluuta brutaleihin äärikeinoihin. Se olisi paluuta Hammurabin lain perusajatukseen "silmä silmästä, hammas hampaasta". Vaikka tässä muodossaan fraasi ei kuitenkaan ole peräisin Hammurabin laista, vaan Vanhasta testamentista. Kuolema on lopulta tuomitsematta meidän kaikkien osa. Uuden testamentin perusta on kuitenkin kaiken kattava armo.
Kuolemanrangaistus on pakanallisen julmuuden jatkumoa ja diktatuuristen hirmuhallintojen brutaali vallankäytön keino! Joskus ajatellaan kuolemanrangaistuksen vähentävän rikollisuutta, tutkimukset Yhdysvalloista eivät kuitenkaan tue millään muotoa tätä sinänsä loogista käsitystä. Päinvastoin joskus jopa itsetuhoiset huomion kipeät ihmiset saavat siitä pähkähullun tekonsa pontimen!. Koko hyytävä ajautus siitä, että valtiovalta tappaa kansalaisiaan häilyvän lainkäytön avulla on erityisen vastenmielinen.
Onneksi kaikki Euroopan ihmisoikeussopimuksen 13. pöytäkirjan allekirjoittaneet Euroopan unionin maat ovat sitoutuneet kuolemanrangaistuksen pysyvään poistamiseen kaikissa olosuhteissa. Lisäksi ne ovat sitoutuneet noudattamaan Euroopan unionin perusoikeuskirjaa, jonka nojalla "Ketään ei saa tuomita kuolemaan eikä teloittaa". Unionin tavoitteena on lujittaa ihmisoikeuksien kunnioittamista ja edistää ihmisarvon suojelua kaikkialla ulkopuolisissa maailman maissa. Varmaan näillä seitsemällä kansanedustajilla on tai ainakin pitäisi olla tieto tästä tärkeästä oikeuspolittisesta julkilausumasta?
Euroopan ihmisoikeuspolitiikan keskeisenä tavoitteena on pyrkiä poistamaan kuolemanrangaistus kaikkialla maailmassa. Tarvittaessa asettaa välittömästi kuolemanrangaistuksen käyttöä koskeva moratorio eli keskeytys ja kehoittaa pidättymään siitä maita joissa kuolemanrangaistus on edelleen voimassa. Tavoite on vähentää sen käyttöä sekä vaatia, että kyseisten rangaistusten täytäntöön panossa noudatetaan vähimmäisnormeja. Unionin pyrkimys on samalla pyrkiä hankkimaan täsmällistä tietoa tuomioiden ja teloitusten todellisista määräistä.
Historian kuluessa kuolemanrangaistus on ollut aiemmin käytössä Suomessa useiden rikosten osalta. Rauhan aikana kuolemanrangaistus on pantu Suomessa viimeksi täytäntöön 1820-luvulla. Myöhemmin sitä on käytetty vain sotien aikana. Vuoden 1889-1894 rikoslaissa oli säädetty kuolemanrangaistus valtio-ja maanpetoksesta sekä murhasta ja erityisessä sotaväen rikoslaissa törkeimmistä sotilasrikoksista.
Vuonna 1949 tehdyn lainmuutoksen nojalla kuolemanrangaistusta ei saanut langettaa eikä panna täytäntöön muulloin kuin sotatilan aikana. Sitä ei saanut käyttää muualla kuin siinä valtakunnan osassa, joka oli julistettu sotatilaan. Kuolemanrangaistus poistettiin lopullisesti Suomen laista vuonna 1972 ja nykyisin se on kielletty perustuslaissakin. Ja hyvä niin!
Toivottavasti ihmiskunta viisastuu ja vapautuu täysin tästä historiansa synkimmästä ja eniten väärinkäytetystä rankaisu keinostaan.
Ado Sakari Ala-Krekola
Kouvola
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti