VANHOISSA RAKENNUKSISSA ON ALUEEN HENKI JA IDENTITEETTI
Miksi Pilvilinna pitäisi purkaa, sehän on erityisen vankka ja hyvin rakennettu klassisen hieno 50-lukulainen talovanhus. Se on käytännöllisessä karuudessaankin kaunotar ja sen ennenmuuta osa historiallisista kokonaisuutta ja varuskunnalliseen habitukseen kuuluva ja kuulunut merkittävä asuintalo.
Miksi Kasarminmäen rakennushistoriallista arvoa ei Kouvolassa tunnusteta, vaan ydinaluetta pikkuhiljaa näverretään. Nähdäänkö se vain hyvänä tonttimaana, mielestäni olisi korkea aika alkaa entistämään alueen muitakin vanhoja ränsistyneitä punatiilirakennuksia uusio käyttöön, kuten on ansiokkasti jo osin tehtykin.
Kun rakennuskaavaa taas kaupungintallolla tarkastellaan uudestaan, alue tulisi nähdä pietettillä säilyttävänä saneerattavan alueena. Kouvolassa on moukkamainen nousukasmainen henki, joka ei näköjään siedä silmissään vanhaa rakennuskantaa. Läheskään kaikki uusi ei ole ollut kovin onnistunutta viihtyisän ihmisläheisen kaupunkimijlöön luomista.
On rakennettu kylmää betonipäälyistä nuppukivipintaa ja asvaltoitua autuiutta!
On rakennettu kylmää betonipäälyistä nuppukivipintaa ja asvaltoitua autuiutta!
Onko tämä purkupuhe sitä vanhan Kouvolan sokeaa sortamista, kaiken vanhan rakennuskannan hävittämistä? Sitä samaa lähes käsittämätöntä uusrakentamista, kuin alueen satavuotta vanhaan miljööseen ympätty täysin sopimatonta Paja-kompleksi?. Kuin hajuvesi lihapullassa! Alueella on muiltaosin hieno vanhahtava puistomainen atsmosfääri, joka ei kyllä siedä enää kovin paljon lisää uutta modernia uudisrakentamista. Sanotaan siitä sitten Safan kaavoitusarkkitehtien hyväveli piireissä mitä tahansa. Vanhoissa taloissa on kaupungin tunnettavuus henki ja sen syvä idinteteetti, joka menee polvesta polven alueesta eteenpäin, ne muistetaan vauvasta vaariin!. Näissä taloissa soi Kouvolan laulu!
Sakaristontien 1950-luvulla rakennettuja kortteleita on täydennetty ja peruskorjattu vahvistetun osayleiskaavan mukaisesti 1990-luvun
lopulla. Saneerausasemakaava alueelle hyväksyttiin vuonna 2004. Sakaristontien pohjoispuolella puiston keskellä sijaitsee vuonna 1915 alun perin venäläisenvaruskunnan kirkoksi rakennettu Ortodoksinen kirkko. Kirkko on torsottunakin kaunis ja hyvinkin historiallisesti arvokkain rakennus koko rauhallisella kauniilla alueella.
Kasarminkadun varren asuintalo ja Sakaristontien varren Kirkkorinteen asuintalot ympäristöineen kuuluvat valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin ja ovat rakennushistoriallisia suojelukohteita vahvistetussa osayleiskaavassa. Tämä lienee kaupunginjohtaja Lauri Lamminmäen tiedossa, kun hän esitti Pilvilinnan purkamista yhtenä outona teknokraattisena ratkaisuna.?
Miksi ihmeessä Pilvilinnaa ei käsitetä ollenneiseksi osaksi tätä arvokasta Kouvolan syntyynkin vaikuttanutta kokonaisuutta. Pilvilinna on vuonna 1953 rakennettu neljäkerroksinen asuinrakennus, joka tällä hetkellä on tyhjä ja odottaa peruskorjausta kuin päivännousua. Usempi kauppa on jostain syystä kariunut kalkkivivoille, eikä talolle ole kaupungin sitkeistä vakuutteluista huolimatta löytynyt oikeaa ostajaa.
Pilvilinna tulisi ehdottomasti peruskorjata asuinkäyttöön. Hankkelle ei ole kuitenkaan löytynyt rahoittajaa, jostain kumman asuntomarkkinapolittisesta syystäkö? Miksei siihen voisi saneerata sosiaalista asuntotuotantoa nuorille pareille, opiskelijoille ja muille tuettua asumista vaativille erityisryhmille. Eikö siinä olisi pehmeämmän rahoituksen paikka, kovan markkinakiimaisen rakentamisen humaanina vastapainona?Alueelle johtaa kevyen liikenteen käytössä aiemmin ollut nykyisin ajotie Pääportinraitti. Pääportinkadun eteläosassa on Alvar Aallon suunnittelemat pääportti ja aita, jotka on rakennettu vuonna 1925.
Kirkon pohjoispuolella Kasarminkadun varrella sijaitsee vuonna 1911 rakennettu ja 1996 peruskorjattu kolmekerroksinen, punatiilinen asuintalo talousrakennuksineen. Upseeritiellä on useita 1900 alussa rakennettuja asuinkäytöön samaan aikaan saneerattuja arvorakennuksia. Kruununa vanha rivistössä on Kouvolan vanha Upseerikerho.
Alue on rakennushistoriallisesti Kouvolalle erityisen merkittävä, eikä sitä pitäisi pala palalta suistaa maahan! Tämä on minun vankka mielipiteeni alueen asukkaana.
Ado Sakari Ala-Krekola
Kasarminmäki
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti