HEVOSET OVAT OSA IDYLLISTÄ KOUVOLAN MAASEUTUA
Kouvola on Suomen vankka nouseva maaseutukaupunki. Vaihteleva rikas luontomme kauneudessaan soljuva Kymijoki sinijärvet korpimaisemissa ja kansallispuisto ovat todella upeaa katsottavaa ja koettavaa kelle tahansa kotimaan matkajalle.
Me asukkaat nämme sen myös seudullisena rikkautena ja hienona hyvinvoinnin ytynä voimavarana. Rauhaisa maaseutuasuminen luomu on nyt taas muodissa. Siitä on tullut idylli ihmisille arvokkasta puhtaasta elämän menosta. Leppeää hermolepoa onkin meillä tarjolla kaikille halullisille vaivatuille sieluille yllin kyllin.
Mutta Kouvolan maaseudulla asuminen ja siellä pysyminen suuri haaste kaupungin päättäjille. Etenkin nyt kun luodaan uutta järjestystä kuntapalveluiden tuleviksi toimipaikoiksi. Kouvola tulisi nähdä yhtenä suurena perheenä ja aitona uusverkostona ja kirkkaasti ajattelevana tulevaan tähyävänä avoimena yhteisönä. Jolloin kaikilla asukkailla on hyvät edellytykset omaan elämäänsä kukin tykönänsä. Pelkkä luontokokemus ei riitä kaikkeen hyvään olemiseen. Myös tasapuolinen kunta- ja palvelurakenne antaa aikaa perhe-elämälle, vaikka sitten pyörien päällä lähistölle tuotuna.
Myös vanhoissa kuntakeskuksissa on voitava laadukkaasti asua. Niissä kauniissa kirkonkylissä ja mielenkiintoista historiaa pursuvissa peruspitäjissä. Siellä halutaan mieluusti asua edelleen omilla juurillaan maaseudun rauhassa. Ihmiset ovat yleisesti tyytyväisiä elinympäristöönsä, mutta eivät elämänsä sisältöön. Tähän elämän sisältöön pitää jokaisen etsiä mielekäitä omaehtoisia ratkaisuja. Myös kaupungin tulevilla suurilla terveydenhuollon päätökisillä on keskeinen vaikutus maaseudun vanhenevan väen ja nuorten uskoon elämäänsä Kouvolassa kotikonnullaan.
Sitran uusimassa Maamerkit-barometrissä ihmisiltä kysyttiin hyvän elämän eri elementtien tärkeyttä ja niiden toteutumista omassa elämässä. Sen mukaan suomalaisille sujuva arki on ykkönen, terveys on toiseksi tärkein hyvän elämän elementti. Kolmantena tulee oikeudenmukaisuus, sitten turvallisuus ja mielekäs työ. Hyvän elämän elementit toteutuvat arjessa monesti toivottua heikommin, jolloin voidaan puhua kokemuksellisesta hyvinvointivajeesta. Perinteisellä hyvinvointivaltion arvoilla mitattuna maaseudulla menee kaupunkia heikommin. Mutta jos ihmisiltä kysytään suoraan, miten hyväksi he kokevat elämänsä, kuva muuttuu olennaisesti.
Tutkimuksen mukaan kaupunki ja maaseutu näyttäytyvät suomalaisille yhtä vetovoimaisina. Kokemus hyvinvoinnista ei ohjaa muuttoa maaseutumaisemmasta ympäristöstä kaupunkimaisempaan ympäristöön tai päinvastoin. Muuttosuuntaan vaikuttavat sen sijaan arvot ja asioiden tärkeys. Tähän saumaan Kouvolan on nyt iskettävä, koko maaseututoimen ja tonttipuolen ponnistuksin! Kaupungissa työ ja toimeentulo ovat vetovoimatekijöitä, siinä elinkeinotoimi ja koko elinkeinoelämä ovat keskeisessä avainasemassa!.
Maaseudulle taas vetää unelma hyvästä arjesta. Sujuva ja stressitön arki myös toteutuu sitä paremmin, mitä maaseutumaisemmalla alueella vastaajat asuvat. Suven suloinen mökki perisuomalainen järvimaisema, sauna vastoineen grilleineen vetää hunajaporsaan lailla kesäkuntalaisia!Tähän haasteeseen Kouvolan johtavan virkakunnan ja kuntapäättäjien olisi nyt vastattava. Muuttotappio olisi käännettävä voittokannaksi. Myös maaseudulla on pystyttävä Kouvolassa asumaan myös talvisin! Keskittämällä paljon käytetyt kuntapalvelut perusteetta pelkästään keskustaan, luodaan vain repivää yltyvää eripuraa.
Maalla ei välttämättä odoteta kaupunkimaisia palveluja, vaan asuinpaikan toivotaan toteuttavan elämässä tärkeänä pidettyjä asioita. Maaseudulla asuville erityisesti mahdollisuus nauttia luonnosta on tärkeämpää kuin kaupungissa asuville.Maaseutu on mitä parhain tarpeellisen onnellisuuspolitiikan keino. Siellä on hyvinvointiylijäämää, jota riittäisi muillekin kuin nyt siellä asuville. Kaupungistuminen lienee saavuttanut lakipisteensä, ainakin yltiöpäisenä cityasenteena, kertoo Sitran tuore tutkimus. Kun maisema on, mutta työ puuttuu - se ei aina natsaa kovin siististi.
Yhä useampi suomalainen haluaisi asua maaseudulla. Me lukemattomat maalaisromantikot kokemme vaistomaiseti maalla olon heinän tuoksuisena onnenmaan. Arjen realiteettien vuoksi tämä ei kuitenkaan ole kaikille mahdollista. Maaseutua haetaan elämään esimerkiksi monipaikka-asumisella, josta kesämökkeily myös talvisin on yleistä nykyisin. Maaseutu ei ole vain elintarpeiden tuotantopaikka. Se on myös rakas lapsuuden maisema, äidinmaidossa saatu kotoinen paras mielenvire.
Jo neljä kymmenestä suomalaisesta kokee itsensä yhtä aikaa sekä maalaiseksi että kaupunkilaiseksi. Tämä niin sanottu kaksoisidentiteetti on leimallista erityisesti kaupunkilaisille: Kaupungissa asuvat hyväksyvät helpommin maalaisuuden osaksi identiteettiään kuin maalla asuvat kaupunkilaisuuden. Sanokaas muuten mistä Kouvolan maaseutu alkaa - se on hyvä kysymys?. Vastaukseksi ehdotan Urheilupuistoa, siitä voi mennä metsään ja suoraa tietä järvenrantaan.
Näissä mietteissähän Kouvola onkin varsinainen perimmäiset unelmat täyttävä maanpäälinen täyttymys?. Kaupunkimme on tasapuolisen pyöreä kuin hymyilevä täysikuu. Meillä yhdistyy laajat kaupan palvelut, teollinen työteliäs kaupunkilaisuus sen vehreää viihtyisyyttä henkivät puistot, loistavana huippuna rikas perinteikäs ja rauhaa kumpuava viljava maalaiselämä.
Mitä muuta voimme täällä Kouvolassa enää toivoa, kun tämän kaiken näkevät kaksi kirkasta silmää?
Ado Sakari Ala-Krekola
Valkealasta kotoisin
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti