OIKEAT ASUNTOMESSUT KOUVOLAAN 2015?

TAITEILIJA JORMA UOTINEN OLI SISUSTAJANA KUOPION ASUNTOMESSUILLA 2010

Olen tässä jonkin aikaa ihmetellyt miksi kaikki oikeat suomalaiset toimijat kiertää uus Kouvolan elinkeinoelämän kaukaa. Nyt on kuitenkin odotettua valoa putken päässä.Kysynkin hetikärkeen miksi kaupunki ei hae heti oikeita asuntomessuja? Hyvä on - vaikka sitten rantaan kaavoittaen  ja ympärivuotisen asumisen teemaan. 

Kaupunki on aloittanut hankkeen loma-asuntomessujen saamiseksi Kouvolaan. Alkuvalmisteluja on jo tehty ja kaupunginhallituksen elinkeinojaosto päätti keskiviikkoiltana korottaa panoksia hankkeistamalla suunnitelman.

Yleensä suurkaupungeissa on pidetty tietääkseni normaalit asuntomessut kuten viimeksi savolaiset juonivat Kuopioon.  Kuopio oli ilokseni kotkalaisten junailemassa vetovoima barometreissä Kouvolan takana. Tuskin tähän riittää vastaukseski pelkkä rautatiekaupungin perinteinen vaatimattomuus- tai keskittyminen maailmanvalloitukseen?.

Ei kai kaikkia eväitä ole vielä syöty, vaan kehittyvä Kouvola saa kasvaakseen uusia nappuloita rikkasta kaupunkikuvaansa komistamaan. Eikä vähin niistä komeista kortteleista ole nykyaikainen kauniisti rantaan sijoiteltu uudisrakennusrypäs. Kuusankosken keskustan vanhojen asuntojen  peruskorjaussalue lienee ainoat oikeat asuntomessut pohjoisen Kymijoen törmäille saatu toteutettu.?

Piskuinen mutta toimelis kesäkunta Mäntyharju on loma-asuntomessunsa saanut ja tauluineen fiinisti vietellyt. Päätöstä lomamessujen hakemisesta on tietysti tyhjää parempi. Hanketta perusteltiin sillä, että messujen pito Kouvolassa tukisi oleellisesti matkailun ja vapaa-ajan kehittämistä. Jep jep.

Kouvola on Suomen suurimpia mökkikuntia jo entsestään - no ei lisä pahaa koskaan tee. Tähän mennessä mahdollisiksi messualueiksi on esitetty Iso-Ruhmaan aluetta, Lappalanjärven pohjoisosaa sekä Vuohijärven-Repoveden aluetta. Eikä noissa paikoissa ole sinänsä mitään vikaa olekaan - kelpo alueita leppeään mökkielämään varmaan kaikki kolme. 

Mutta eikö Kouvolan tulisi panostaa nyt normaaliin pien-ja puutaloalueeseen?. Mielestäni jokikeskusalueen profiilia nostava ratkaisu messualueena tekisi nyt todella hyvää Kouvolalle!. Puurakentaminenhan on uusi oivallettu kipinöivä agenda hankekartallakin. 
Asuntoemessuratkaisun ytimenä tulisi olla egolokisen kestävän kehityksen suosiminen ja pienen hiilijalanjäljen mukaisiin niukkaenergisiin ratkaisuihin päätyminen. Toki mökkirakentaminenkin voi parhaimmillaan nykyisin olla myös sitä mallikaan ryhdikästä egoa.

Mutta eikö Kouvolaa kuuluisi nyt rakentaa ennemuuta asukkaiden ympärivuotisena asuinpaikkana? Asuntomessut olisi myös usein käytetty oiva vipu vallitesevan tontti- ja taloniukuuden hälventämiseen.Kaikki uudet ideat ovat Kouvolalle kullan kalliita ja mitään mahdollisuutta ei saa väheksyä - ei  loma-asuntomessujakaan ole tarpeen  torjua. Mutta kiitos mieluimmin ihan aikuisen oikeat asuntomessut.  

Kouvolassa on vankkoja arvostettuja rakennusalan valtakunnallisia toimijoita riittämiin ja tietotaidosta eikä huippuideoista liene puutetta tippaakaan. Miksi heille herroille tarjota hoikkaa tytärtä - kun rehevässä  rouvassa olisi ainesta  kaikessa enempään?

Leikki leikkinä - mutta ennenmuuta ajattelen uus Kouvolan valtakunnallista profiilin nostoa ja ainahan asuntomessuilla voidaan  saada pysyvää pitkäaikaista hyötyä koko rakkalle koitiseudullemme ja sen uuraille kelpo asukkaille?

Ado Sakari Ala-Krekola

Kasarminmäki

HENKILÖSTÖ TEKEE UUDEN KOUVOLAN

OPETUS ON YKSI VANHA KUNTATYÖN MUOTO
 

Lähes 90 000 asukkaan uusi Kouvola
rakennettiin kuudesta liitoon hanakasta kunnasta. Kuuden kunnan yhdistyessä purkautui myös kolme kuntayhtymää. Tämä tarkoitti melkoisia muutoksia erityisesti hallinto- ja toimistohenkilöstön tehtäviin.  Jokainen pääsi esittämään omia toiveitaan uuden kunnan tehtävien osalta. 

Ei pidä unohtaa uusi Kouvola on parhaimmillaankin vain nykyaikainen hallintoyksikkö ja kuntalain mukainen kuntalaisten palvelukoneisto. Oleellisesti siihen liittyvä asia ovat suunnitelmat taajamien elivoimaisuuden säilyttämisestä ja lotompien kyläyhteisöjen asukkaiden arjen selviytyminen. Se ei ole kuitenkaan tarkkaan ottaen ole täysin sama asia. Uupumattomalla kotiseututyöllä on suuri merkitys kunnan toimien ohella kun puhutaan rakkaan kulmankunnan ja kotikylän elämää sykkivästä elinvoimaisuudesta. 

Takaiskuja voi seurata ja kuntalaivan liikkeet ovat huolestuttavan tai huojentavan hitaita. Kun pitäisi puhua innolla uuden kunnan mahdollisuuksista ja palveluiden kehittämisestä. Keskustellaan vain henkilöstön irtisanomissuojasta ikään kuin se olisi kuntaliitoksen suurin ongelma. Kuntaväki on iäkästä ja eläköityminen on Kouvolassa ensimmäisenä viitenä liitosvuonna huikeat 17 prosenttia. On todella sääli kun kuntaliitoksiin liittyvän keskustelun kapeutuminen vain kuntasopimukseen.


 Jos vaihtoehtona olisi se ettei kuntaliitoksen yhteydessä henkilöstöllä olisi minkäänlaista irtisanomissuojaa tuskin totutuisi yksikään liitos ainakaan vapaaehtoisesti. Tästä toki seuraa aluksi palkkamenojen nousua. Valtiovallan tuskastuminen kuntien liitosvauhtiin ja ennenmuuta haluun on nyt nähty kuntarahojen supistuksina. Hevosaikaan perustunut kuntarakenne tuskin on enää tätäpäivää.

On täysin selvää vain vaikeat kuntaliitokset ovat yksi harvoista käsillä olevista keinoista vahvistaa kuntien elinvoimaa. Puhutaan pienistä kuntaidylleistä mitä tahansa, niiden selviäminen on yksiomaan niukkuudessa ja valtionavuissa.  Edessä olevat haasteet liittyvät työvoiman eläköitymiseen ja väestön ikääntymiseen. Jos tavoitteena on pelastaa ja jopa uudistaa kuntapalveluja, se tuskin onnistuu ilman että myös rakenteita uudistetaan. Rakenneuudistus on ennenmuuta mahdollisuus kuntatyöntekijöille. 

Vuosikymmenessä Suomen kunnissa on edessä 30 prosentin poistuma eläkkeelle. Tuleva luvattu vanhuslaki aiheuttaa varmasti myös uutta työvoimatarvetta. Eihän kuntien lakisääteiset palvelut mihinkään poistu, ne keskeiset ovat säällisesti aina hoidettava.  Ja siihen tarvitaan ennen muuta vahva peruskunta, tekeviä käsiä, tietäviä kouluttavia aivoja ja tunteivia sydämiä niitä johtamaan ja  kehittämään.

Pulmana  tänään ei olekkaan yllättäen kuntaliiton mukaan siinä, että kuntatyöntekijöistä pitäisi päästä kuntaliitoksien yhteydessä eroon.  Ongelma on siinä miten löydetään parhaat voimat jatkossa haukuttuihin ja haluttuihin kuntatöihin. Kuntapäättäjiä pitäsi auttaa näkemään henkilöstön kuntaliitoksen keskeisenä voimavarana. Ellei henkilöstö motivoidu kuntaliitokseen, eväät uuden kunnan luomiselle ovat heikot. Vaikka kuntapäättäjät tekevät päätökset liitosprosessissa, työntekijät suunnittelevat ja toteuttavat uuden kunnan palvelut. Tätä työteliään arjen tosiasiaa ei pidä kansalaisten arvioissaan unohtaa. Päättäjät lyövät uudistuksiin sitten sen tärkeimmän viimeisen sinetin.

Kuntaliitoksessa tarvitaan Kouvolalle yhteinen aito tarina tämän vallitsevan alakulon tilalle.  Kunnan tulee olla erityisen hyvä työnantaja, jotta palveluilmasto on asiakkaille myönteinen. Kunnat ovat satavarmasti vahvenpia yhdessä kuin erikseen. Uudistus voi olla parhaimmillaan erittäin palkitseva.  Kuntaliitoksen onnistumisen ratkaisee aina taitava toteutus. Kuntarakennekeskustelun ydin ei ole lopultakaan pelkkä kuntien lukumäärä. Vaan kuinka kuntaorganisatio saa käsissään olevat haasteet parhaiten hallintaan ja kuinka kokeneilla kuntapäättäjillä on parhaat mahdollisuudet ohjata kunnan toimintaa? Tätä puntrointia pauhua ja pakinaa on Kouvolassa käyty jo aika kiitettävästi.

Jos pienen kunnan budjetista valtaosa jopa 60 % on siirretty erilaisille yhteistoimintaelimille. Tähän on jouduttu, mutta onko päätöksentekijöillä oikeata valtaa vaikuttaa kuntapalveluiden ja kuntatyön laatuun puhumattakaan voivatko he hallita eteen lyötyjä tuiki outoja laskelmia. Tämä tilanne on kuntapäättäjien kannata jo kestämätön! Carean johdon Kotka-hakaukset ja luottamusmiesten epätoivoiset parahdukset ylikunnallisten asioiden mutkikuuteen ovat juuri tätä Kymenlaakson sairaanhoidonkuntayhtymänseutuyhteistyön tummaa tiettyä  kääntöpuolta.

Täysin varmaa on kuntatalous ja uudet kuntalait tulevat asettamaan jatkossa pienten kuntien toimijoille erityisen kylmän ringin ahteriin.  Onneksi Kouvolassa on liitosratkaisu tehty ja toivottavasti valtiovalta vastaa myös huutoonsa suurkuntien puolesta. Tämä on vähintä mitä voimme Kouvolassa tulevaisuudelta odottaa.

Ado Sakari Ala-Krekola

Kouvola

KIINA HALLITSEE TÄYSIN TÄRKEITÄ MAAMETALLEJA

SUOMESTA ETSITÄÄN MYÖS MAAMETALLEJA KASVAVALLA INNOLLA

Kiina ryhtynee varastoimaan kymmentä harvinaista metallia tasapainottaakseen niiden tarjontaa ja kysyntää sekä säilyttääkseen hintavakauden. Analyytikoiden mukaan aie viestii Kiinan kasvavasta huolesta niukoista luonnonvaroistaan. 

Kyseessä ovat tinan lisäksi harvinaiset maametallit, volframi, antimoni, molybdeeni, indium, germanium, gallium, neodyymi, tantaali ja sirkonium. Harvinaisia metalleja pidetään elintärkeinä Kiinan kehitykselle.  

Maametalleista käytetään usein lyhennettä REE eng. rare earth element. Harvinaiset maametallit eivät ole varsinaisesti harvinaisia. Niiden esiin kaivaminen ja jalostaminen vain on niin kallista, että ne ovat harvinaista herkkua eikä mikään helppo nakki. Harvinaisten maametallien erotteluun ja jalostukseen tarvitaan korkeaa teknologiaa, ja jalostus on kallista ja vaikeaa. Kovin harvinaisia ne eivät itsessään ole. Kiina tuottaa 97 prosenttia maailmassa tällä hetkellä käytettävistä harvinaisista maametalleista. Heidän asemansa näissä metalleissa on lievästi sanoen keskeinen. 

Analyytikkojen mukaan Kiinan maametallivarastojen rakentaminen auttaa vahvistamaan taloudellista turvaa. Kiinan maaperässä on runsaasti joitakin harvinaisia metalleja, kuten volframia ja antimonia, mutta toistaiseksi maa ei ole käyttänyt varantojaan. Kiinan täytyy tuoda joitakin harvinaisia metalleja, kuten tantaalia, pitkällä aikavälillä. Varastot voisivat suojella kotimaisia markkinoita, kun tarjonta on vähäistä tai hinnat ulkomailla vaihtelevat.

Monet Kiinan teollisuuden toimijoista ovat jo pitkään kaivanneet harvinaisten metallien varastointia. Muissa teollisuusmaissa sitä on pidetty puhtaana protektionismina - maametallikaupan itsekkäänä rajoittamisena. Kalastuskiistan aikana Kiina kielsi syyskuussa 2010 kuukaudeski Euroopaan Yhdysvaltoihin ja Japaniin maametallien viennin.

Harvinaisia maametalleja ja niiden yhdisteitä käytetään pääasiassa elektroniikassa. Etenkin sähköautotuotannossa mämä metallit tulevat olemaan erityisen keskeisiä.
Hybridiautojen kasvava tuotanto uhkaa aiheuttaa pulan harvinaisista maametalleista . Näitä metalleja käytetään hybridien akkuihin ja niiden sähkömoottorien magneetteihin.
Kasvavan teollisen kulutuksen lisäksi harvinaisten maametallien vajeeseen vaikuttaa se, että Kiina on vähentänyt niiden vientiä ulkomaille. Kiina valmistaa näistä autometalleista maailmassa yli puolet, mutta sen oma teollisuus kuluttaa pian kaiken tuotannon.

Pahin pula uhkaa tulla mukaan neodyymistä, joka on nimenomaan magneeteissa käytetty alkuaine. Myöskään lantaania, joka on tarpeen akuissa, ei ole saatavilla yhtään liikaa. Esimerkiksi jokaisen hypridiauton  sähkömoottoriin kuluu noin 1 kilogramma neodyymiä ja akkuihin 10–15 kilogrammaa lantaania. Vähäisempi pula on tulossa terbiumista ja dysprosiumista, joita käytetään neodyymimagneeteissa seosmetalleina. Terbiumia hyödynnetään teollisesti myös loisteaineena tietokoneiden ja televisioiden värikuvan saamiseksi niiden näytöihin.

Muidenkin harvinaisten maametallien tärkeimmät käyttökohteet ovat puolijohteissa, magneettisissa materiaaleissa ja loisteaineissa. Toisaalta kemianteollisuus käyttää niiden yhdisteitä katalyytteinä.  Niitä sisältävistä seoksista valmistetaan high-tek suprajohteita.

Maametalli kuume kasvaa Suomen Otanmäessä. Harvinaisten maametallien etsintä jatkuu kiihkeästi Kajaanin Otanmäessä. Australialainen yhtiö aikoo aloittaa malmin kairaustutkimukset vielä kevättalven aikana. Yhtiö etsii Otanmäestä zirkoniumia, niobiumia ja yttriumia, joita käytetään muun muassa hybridiautojen sähkömoottoreissa, tuulivoimaloissa sekä akuissa. Ensimmäisten kartoitusten tulokset ovat lupaavia, mutta kaivoksen perustaminen on vielä kaukana.  Nyt on menossa toistaiseksi vain toiveikas malminetsintäprojekti. 

Summa summarna maailmalla on kova hinku löytää ja hyödyntää zirkoniumin, niobiumin ja yttriumin.  Nyt on vallalla jonkinmoinen kilpajuoksu maametallien perään, kuten kultakuumeen kuumimpina aikoina Lapissa ja muissa kiihkeissä kultaloissa kautta maailman. Kaivosasiantuntijoiden mukaan kaikki kynnelle kykenevät yrittävät kaikin voimin etsiä harvinaisia maametalleja. Se tarkoittaa, että ennen pitkää maailmassa avautuu kaivoksia myös Kiinan ulkopuolelle. Villi arvio on - ensimmäiset avataan vuonna 2015.

Toivottavasti myös pieni Suomi on tässä onnekaiden maametallien löytäjien ja  hyödyntäjien harvinaisessa joukossa.

Ado Sakari Ala-Krekola
Kouvola

VAHVA USKO LUMELÄÄKINTÄÄN PARANTAA

KALKKITAPLETISSA ON USKOMATON  VOIMA

Ihminen on monitahoinen psykofyysinen kokonaisuus ja ihmisen mielialat vaikuttaa monella tavoin hänen  terveyteen.Ystävällinen ja optimistinen ihminen elää pitempään kuin hänen kyyninen ja vihamielinen tuttavansa. Toivottomuus ja masennus lisäävät sydänsairauksien ja diabeteksen vaaraa ja huonontavat syöpäpotilaan ennustetta.

Kansanterveyslaitoksen entinen pääjohtaja professori Jussi Huttunen on kertonut haastateluissa  lumelääkinnän ällistyttävästä osuudesta paranemiseen, jota kirjoituksessani pääasiassa asiantuntija lähteenä preferoin ja  varovasti kommentoin. 

Psyykkisten ja sosiaalisten tekijöiden merkitys sepelvaltimotaudin synnyssä saattaa olla yhtä suuri kuin vanhojen tuttujen kolesterolin ja verenpaineen. Tässä tapauksessa sydänystävät ja huoleton ja toista ihmistä kantava ilmapiiri toimii vakavan sairastumisen estäjänä. Onpa uskomaton kuulla näitä ällistyttäviä havaintoja. Aina on kansan keskuudessa tiedetty, että paha akka on miehen surma.

Viimeaikoina on todettu lievän ja keskivaikean masennukseen vaikuttavan lumelääkkeet yhtä tehokkasti kuin masennuslääkkeet. Herää kysymys mikä on uskon osuus ja lääkityksen merkitys. Ovatko masennuslääkkeet todella niin "tehottomia" kun on arveltu ja onko kaikki vaikutus näihin oireisiin lumevaikutusta? 

Usko hoidon tehoon parantaa hoidon tuloksia. Kauan on tiedetty, että lumehoito – kalkkitabletti tai valetoimenpide – voi lievittää ja joskus jopa parantaa potilaan oireet. Lääkärit ovat kautta aikojen käyttäneet lumevaikutusta "plaseboa"osana hoitoa: kalkkitabletteja saanut potilas voi paremmin ja vakavia haittavaikutuksia ei ole.

Plasebon käyttöä on kuitenkin arvosteltu, koska oikeastaan siinä huijataan potilasta. Vaarana voi myös olla, että tehokas hoito viivästyy tai jää kokonaan antamatta. Mitä jos kysymyksessä onkin ns. "oikea" sairaus joka vaatii ehdottomasti lääkkeen. Tässä on syytä olla erityisen tarkkana niin lääkärin hoitoa arvioitaessa  kuin potilaankin saa olla valpaana oikeiden lääkkeidensä perään.

Viime vuosina on julkaistu runsaasti tutkimuksia lumevaikutuksen synnystä. Ilmiö on todellinen, sitä ei kukaan kiistä. Usko edistää paranemista onpa kyseessä lääketieteellisesti tehokas hoito tai vain kalkkitabletti. Paras tulos saavutetaan, kun sekä lääkäri että potilas uskovat hoitoon ja kun lääkärillä on riittävästi aikaa kuunnella potilasta. Jos hoitoon liittyy joku toimenpide esimerkiksi akupunktio, tehostuu vaikutus edelleen.

Lumevaikutus voidaan todeta myös objektiivisten tutkimusten avulla. Lumehoito lisää aivoissa elimistön omien kipua lievittävien välittäjäaineiden eritystä. Lumehoito vaikuttaa myös autonomisen, tahdosta riippumattoman hermoston toimintaan. Autonominen hermosto säätelee mm. verenpainetta, sydämen sykettä ja ruoansulatuskanavan toimintaa. Lumelääkkeet muistuttavat "oikeita" lääkkeitä jopa haittavaikutuksiltaan: monet potilaat saavat oireita, jotka he yhdistävät lumetablettiin tai -toimenpiteeseen.

Lumehoito tehoaa erityisesti psyyken sairauksiin ja kipuihin ja särkyihin, mutta myös monien muiden sairauksien oireisiin. Masennuspotilaille lumelääkkeestä voi olla lähes yhtä paljon hyötyä kuin tehokkaimmista depressiolääkkeistä. Potilaat, jotka luulevat saaneensa morfiinia, kokevat kivun lievittyvän selvästi enemmän kuin potilaat, jotka luulevat saaneensa aspiriinia, vaikka molemmat ovat saaneet vain kalkkitabletteja. Tämä huomio aukisee huimia näkymiä uskon merkityksestä paranemiseen!

Äsken on julkaistu tutkimus, jonka tulokset ovat kiehtova esimerkki ihmisen mielen ja terveyden välisistä monimutkaisista yhteyksistä. Joukko haavaista paksusuolen tulehdusta sairastavia potilaita jaettiin tutkimuksessa kahteen ryhmän. Toiselle ryhmälle annettiin lumetabletteja, joiden kerrottiin olevan uutta tehokasta lääkettä, ja toisen ryhmän hoito säilyi entisenä.

Ensivaiheen tulos oli odotettu: lumetabletteja saaneet potilaat voivat paremmin kuin ryhmä, joka ei saanut tabletteja. Tämän jälkeen kaikille kerrottiin, että tabletit olivat sisältäneet vain kalkkia. Tästä huolimatta lumetabletteja saaneet jaksoivat edelleen toista ryhmää paremmin. Lumevaikutus siis säilyi, vaikka hoito oli loppunut ja potilaat tiesivät "huijauksesta". Tämä jos mikä kertoo vahvan uskon merkityksetä ihmisen paranemismekanismeissä.

Lumevaikutus otetaan nykyään huomioon kaikessa lääketieteellisessä tutkimuksessa. Lääkkeiden teho selvitetään käyttäen kontrolloitua asetelmaa, jonka avulla voidaan erottaa toisistaan lääkkeen todellinen vaikutus ja lumevaikutus. Tutkimukseen osallistuvat ihmiset jaetaan kahteen ryhmään, joista toinen saa aktiivista ja toinen lumelääkettä, ja lopuksi ryhmiä verrataan toisiinsa.

Usein käytetään ns. kaksoissokkoasetelmaa. Tämä tarkoittaa sitä, että osanottajat ja tutkijat eivät kummatkaan tiedä, kuka saa tutkittavaa lääkettä ja kuka lumelääkettä. Ulkopuolinen asiantuntijaryhmä seuraa tutkimuksen edistymistä ja keskeyttää sen, jos uusi lääke osoittautuu kiistatta tehokkaaksi tai sillä näyttää olevan terveyttä vaarantavia sivuvaikutuksia.

Vaihtoehto- ja uskomuslääkintä perustuu suureksi osaksi lumevaikutukseen. Homeopatia ja monet muut vaihtoehtolääkinnän menetelmät on toistuvasti osoitettu tehottomaksi, kun niitä on tutkittu huolellisesti kontrolloiduissa olosuhteissa. Tästä huolimatta monet ihmiset kertovat saaneensa pysyvän avun vaihtoehtolääkinnän piiriin kuuluvista hoidoista.

Useimmiten kyse on lumevaikutuksesta, jota voimistaa se, että hoidon antajalla on aikaa kuunnella potilasta ja valaa uskoa hoitonsa onnistumiseen. Tässä asiassa monella virallisen lääketieteen edustajalla olisi varmasti  myös lumetiedon valossa paljon oppimista vaihtoehtolääkinnästä.

Vahva usko siirtää vaikka vuoria -  ei lienen enää täyttä utopiaa vaan arjen vahva realiteetti?

Ado Sakari Ala-Krekola
Kouvola

KOUVOLAN KUNTAPOLITTINEN TAITEIDEN YÖ

MONIKULTTUURINEN PERUSSUOMALAINEN KOUVOLA

Kouvola on kokenut kuntaliitoksen jälkeen melkoisen poliittisen puhurin, varsinaisen kuntaväännön  karhunpainin. Kaikesta muusta asiallisesta kuohunnasta ja mielenosoituksista kapungintalolla tässä yhtydessä nyt  puhumattakaan. Se osoittaa nyt kolmantena vuonna hiukan laantumisen merkkejä.

Kevään eduskuntavaaleissa äänestettiin varmuuden vuoksi  ennakkoon kuin kuntavaali - kuumin kuntateemoin. Kaikki kuntaliitosta kannattaneet kansanedustajat putosivat eduskunnasta. Armon saivat kelpo naisena vain Sari Palm - valtuuston puheenjohtaja Valto Koski luopui viisaanlepoon  jo ennakkoon. Kouvola päätti tämän jälkeen toimia vallitsevien polittisten suuntausten mukaan käytännön valinnoissa. Ikään kuin ennakkoiden tulevien kuntavaalien oletettuja tapahtumia ja sen uusia kansanvaltaisia käänteitä.  Kuten kai demokratiassa kuulukin tehdä -  tanssia vähän kaikkien pillien mukaan?

Kouvolan kaupungin johdossa kaupunginhallituksessa ja kulttuurihallinnossa on päätetty ottaa härkää sarvista ja sulauttaa klassillisesti nämä persujen toisinajattelijat normaaliin kuntamenoon. Kunhan saavat kylliksi räyhätä naisille , eivat sotke kaupungin  keskeisiä miesten asioita.Sehän on perinteisesti tapahtunut pistämällä vastarannamiehet istumaan omissa asioissaan ns. housut jalassa tuleen. Ensimmäinen tapaus oli kun valittiin persujen valtuutettu Anssi Tähtinen maahanmuuttoasioiden neuvottelukuntaan kaupunginhallituksen edustajaksi. Ja sehän kertoo moniäänisestä rakentavasta moniarvoisesta suhtautumisesta maahanmuuttoasioiden hoitoon jos mikä! Olisi hauska kuulla hänen raporttinsa neuvottelukunnan istunnoista.? Lienee valinnalle naureskeltu päätöspiireissä makeasti? 

Toinen vieläkin symbolisesti kohauttavampi tapaus oli valita  savitaipalelainen persujen kansanedustaja Reijo Tossavainen Kouvolan taiteiden yön avaajaksi, jonka teema on mikäs muu kuin monikulttuurisuus. Tiedän monien kouvolaisten maahanmuuttajien seuraavan kauhulla Tossavaisen viiltävää mamu-debattia. Heille käsittämätöntä pieninpiinkin yksityiskohtiin menevää uhkaavaa pohdintaa. Tossavaisen nimen mainitseminen herättää heissä heti pelokkaan asiaa selventävän kysymyksen. Olen yrittänyt selvittää asiat parhain päin, että kyse on vain puhtaasta rauhanomaisesta maahanmuuttopolitiikasta.

Hallinnon avoimuus ja kansanvaltainen tasapuolisuus on tietysti päätöksen taustalla? En vastusta valintoja periaattessa tuiki suvaitsevana ihmisenä ja valistukseen luottavana kansalaisena. Pidän  monikulttuurisuutta suurena rikkautena - ennemuuta Kouvolaa voimaanuttavana tekijänä. Siitä teemasta on Kouvolan Sanomatkin viimepäivinä julkaissut useimpia hienosti valaisevia henkilökuvia - sopua vihan sijaan  rakentavia artikkeleita. Ei vähäisimpänä heistä monipuolinen urheilumies ja Kouvolaa hienosti Diilissä edustava Stefan Koivikko.

Perussuomalaisista tuli Kouvolan suurin puolue ja pragmaattisin kouvolakriitikko ja monikuttuurisuuden leppymätön vastustaja "kouvolalainen" Reijo Tossavainen  keräsi suuren äänisaaliin. En arvostele tippakaan kansantahtoa, näillä nappuloilla nyt Kouvolassa pelataan ja sillä siisti. Mutta kaupungin valinta on yhtä johdonmukainen asia kun Helsingin Pride-kulkueen avaajaksi kutsuttaisiin sisäministeri Päivi Räsänen Riihimäeltä. Hän varmaan kehottaisi porukkaa menemään koitiin "eheytymään" ja lopettamaan moinen mellastava meno?

On todella hauska illalla kuulla mitä kansanedustaja Reijo Tossavainen puhuu Taiteiden Yön avajaisissa myönteiseen monikulttuurinen Kouvola teemaan.? Hyväksyn kyllä Reijon paikalla olon hätkahdyttävän poikkitaiteellisena polittisena performansena, joka pitää ajattelemaan asioita ja osana suomalaisen monikulttuurisuuden tuiki lajaa kirjoa. Mieluusti sen perisuomalais-ugrilaisena osana, nimeksi ehdota "Reijon lastu joessa monologi"  - tai jotain muuta mielenkiintoista!

Näin Kouvola makaa hilpeän hauskassa kärjekäässä kuntapolittisessa taiteiden yössään, valoisampaa tulevaisuutta Kouvolalle odotan ja itsekseni yössä ikävöin.

Ado Sakari Ala-Krekola

Kasarminmäki

OPETTAVAISIA RANGAISTUKSIA NUORISOLLE

POLIISI SETVII YÖLLÄ NUORTEN TOIMIEN LAILLISUUTTA


Nuorisorikollisuus on yksi yhteiskunnan kasvatuksellisista ongelmista ja polttava nuorisopolitiikan huolenaihe.
Nuorison röröstelevää käyttäytymistä on kauhisteltu kautta aikojen. Aikuisilla on taipumus nähdä nuoret erilaisten huolien kautta ja rikoksiin ajautumista on pidetty vanhenpien häpeällisenä  henkilökohtaisena epäonnistumisena. Näin ei tietenkään saisi olla.

Rikosten tekeminen nuoruudessa on melko yleistä ja monimuotoista. Rikokset ja psykososiaaliset ongelmat kasautuvat pienelle ryhmälle ja kulkevat käsi kädessä. Syrjäytymisen rikosherkyyden on väitetty jopa periytyvän, mikä tienkin on olosuhteiden kumolitunut ikävyksien tapahtumien ja muiden lohduttomuuksien summa ja tulos. Tämä ei tietenkään saa johtaa kohtalo uskoon, vaan jokainen yksilö voi valita nuhteetoman tiensä olosuhteita riippumatta.



Myös psykiatriset häiriöt ovat lineaarisessa yhteydessä rikosten määrään. Rikosriskiä voidaan ennustaa jo lapsuudessa, ja etenkin opettajat ovat tarkkanäköisiä lasten ongelmien suhteen. Nuorisorikollisuuden siis yli 15-vuotiaiden rikoksen ehkäisyn kärki pitäisi suunnata nuorten sosiaalikasvatukseen ja pyrkiä alkuunsa katkaisemaan rikollinen käytöstapa.


Nuorten kohdalla kaikki ennakkoluulottomat keinot pitää ottaa käyttöön rikollisen nuorison palautamiselle laillisuuden valoisalle tielle ja mukaan yhteiskunnan normimenoon. Jos nuori joutuu heti kohtaamaan tekonsa suraamukset tuomioissaan ja jos työ on sellainen lääke joka puree uusintarötöstelyyn niin miksei sitä käytettäisi myös meillä Suomessa.



Espanjalainen tuomari Emilio Calatayud ymmärsi jo nuorena, että nuorisorikollisten on saatava ohjausta ja apua. Senegalilainen maahanmuuttajanuori jää kiinni piraattilevyjen myymisestä Granadan kaupungissa Etelä-Espanjassa. Tuomioksi tuli käsky opiskele espanjan kieltä seitsemän kuukauden ajan. Nuori mies hakkeroi tiensä yritysten sivuille ja aiheuttaa yli 2 000 euron vahingot. Tuomio oli opeta sata oppituntia tietotekniikkaa opiskelijoille. Granadan provinssin nuorisorikostuomioistuimen tuomarin Emilio Calatayudin tuomiot ovat kerta kerralta erikoisempia. Ja nämä ennakkoluulottomat keinot kuulemma toimivat loistavasti. Luottamuksella ja vastuun antamisella on taivaallinen voima.


Ciudad Realissa noin 200 kilometriä Madridin alapuolella syntynyt Calatayud oli itse vaikea lapsi. Kun poika oli 13-vuotias hänen isänsä lähetti varkauksiin ja murtoihin syyllistyneen nuoren sisäoppilaitokseen Málagaan. Paikka oli tunnettu tiukasta kuristaan. Kokemus muutti Calatayudin elämän ja loi pohjan tuomarin uralle. Näistä kokemuksista hänestä kasvoi nuorison tuomioissaan erikoisten sosiaaliseuraamuksien esitaistelija. Nykyisin 55-vuotias Calatayud on Espanjan kuuluisin nuorisorikoksiin erikoistunut tuomari. Granadalainen lainjakaja pyrkii työtovereidensa avustuksella sopeuttamaan lain rajat ylittäneen nuoren takaisin yhteiskuntaan. Tämä on erinomaisen humaani uudenlainen nuorten kasvatukseen perustuva luottava rikoksien ehkäisykeino valvottu yhdyskuntapalvelu.



Se tarkoittaa Suomessakin käytössä olevaa yhdyskuntapalvelua sovittelua, joka pakottaa rikollista katsomaan rikostaan tai siihen johtaneita syitä silmiin. Kuten se tapaus ajokortitta ja päihtyneenä autoa ajanut nuori. Hän joutui rangaistukseksi viettämään vuorokauden neliraajahalvaantuneiden ja heidän sukulaistensa kanssa. Lopuksi tapahtumista piti kirjoittaa tuomarille vieri kokemuksistaan raportti.


Calatayud käsittelee nuorten tekemiä rikoksia pikku rikkeistä henkirikoksiin, joten aina ei pelkkä yhdyskuntapalvelu riitä. Mutta kasvatuslaitos- tai nuorisovankilatuomioidenkin oheen tuomari pyrkii yleensä määräämään liitteeksi teemaan kuuluvaa yhdyskuntapalvelua. Nuoriso halutaan osaksi yhteiskuntaa ja opetetaan samalla työnteon tuiki keskeistä osuutta elämän talouskeskiössä.



Espanjassa koulukotituomioita annetaan kuitenkin vain kaikkein vakavimmista rikoksista. Suurin osa Calatayudin tuomioista on siis yhdyskuntapalvelutuomioiden kekseliäitä versioita. Menetelmä on erittäin tehokas. Arvosteluakin tietysti tulee. Varsinkin uhrien omaiset ovat arvostelleet Calatayudia siitä, että hän päästää rikolliset liian helpolla eikä puolusta uhrien oikeuksia. Tuomarin mukaan yhteiskunta kuitenkin hyötyy enemmän, jos kostomentaliteetin ja rankaisemisen sijaan pyritään selvittämään rikosten taustoja ja ohjaamaan nuorisorikollisia lain oikealle puolelle. Pitää varmistaa, että rikollinen maksaa kylliksi rikoksestaan. Se on tehtävä tuntien rikokseen johtaneet taustat. Tulokset todella vakuuttavat.



Tuomarin mukaan noin 80 prosenttia hänen tuomitsemistaan nuorisorikollisista ei tee uutta rikosta. 2000-luvun alussa nuorisorikollisuus laski Granadan provinssissa tasaisesti. Edistyksestä kiitetään poliisin työtä, mutta myös rikoksenuusijoita vähentävää oikeusjärjestelmää. Viime vuosina Espanjassa alkanut talouden alamäki tosin on taas kasvattanut rikosten määrää. Sen uskotaan olevan kuitenkin väliaikainen ilmiö.


Suomenkin kriminaalipolitiikassa tulisi nähdä nuorten kasvatuksellinen yhdyskuntapalvelu rotöstelyä ja rikoksia tehokkaasti ehkisevänä keinona. Pelkkä  kaavamainen häkin heilahdus tai pikkusakko kun ei useinkaan ilman selkeitä elämäohjeita nuorten apinamaista käytyöstä pahemmin korjaa. Päin vastoin nuorten kohdalla voi nuorisovankilan vertaisryhmä opettaa vain uusia konnakoukkuja! Mennään ojasta allikkoon!


Ado Sakari Ala-Krekola
Kouvola

KUNTALIITOS VOIMAANNUTTI KOUVOLAN

HANSATALO KOUVOLAN KESKUSTASSA EDUSTAA UUSINTA RAKENNUSTYYLIÄ

Kouvola on ihmisläheinen täyden palvelun kaupunki, jossa on helppo elää asioida ja asua .  Kuntaliitos on eniten voimaannuttava kasvutekijä koko Kouvolan yli satavuotisessa historiassa. Kertaheitolla Kouvolasta tuli vuoden 2009 alusta Suomen kymenneneksi suuri maaseutukaupunki  ja kaakon suurin kasvukeskus. 

Kouvolan liitostoimia tosin arvostavat vain kuntaasiantuntijat ja kuntapuolen toimia rahoittavat ministeriöt, ylipäänsä siellä jossa on  laajaa näkemystä ja oikeaa tieto kuntien nykytilasta.  Kuntaliitoksessa  saimme kuuden kunnan maat ja mannut, kaiken tietotaidon ja tuiki kelvolliset viran- ja toimenhaltijat yhteisiä kuntaasioita hoitamaan. Uskokaa tai älkää tämä ei ole naivia sinisilmäisyyttä eikä pöhöpopulistista runkkausta, vaan arjen viileää aikuista tosiasiaa. 

Kouvolaan on tulossa uusi kaupunginsairaala ja mittavat perusterveydenhuollon uudelleenjärjestelyt. Täällä on erityisen vahva yksityisten terveyspalvelujen verkosto. Kouvolaan valittiin ylisuuri  liitosvaltuusto myös taajamien ja maaseudun asioita hoitamaan.  Kaikkien asukkaiden ääni kuuluu näin määräänsä paremmin. Kouvola on hyvien liikenneyhteyksien ja rautateiden risteyskaupunki.  On lyhyt matka autolla kaikkialle. Utissa on myös kansainväliset mitat täyttävä lentokenttä. Täällä on hyvää perusopetusta  ja laadukkaita ammattikorkeakouluja ja kruununa moderni Paja-rakennus.



Kouvolassa saa  ja pitää olla erimieltä puolueiden sisälläkin.  Siitä johtuen päätöksiä puidaan tarkasti  ja peripohjin. Täällä ei yksi puolue onneksi määrää  kaikesta, toisin oli ennen vanhaan " hyvinä" aikoina!. Tasapuolinen kansanvaltisuus on suuressa kunniassa tai ainakin pitäisi olla. Kouvolan suurin puolue oli eduskuntavaaleissa perussuomalaiset,  se on vahvuus jos mikä!. Vanhan Kouvolan epäkohdat esitellään uupumatta vuodesta toiseen uuden kaupungin ongelmina. Täydessä vauhdissa alinomaista peräpeiliin katsomista kun pidetään täällä suurinpana viisautena. Ne "vanhat" puolueet joutuvat tosin hoitamaan ikävät kuntien saneerauspäätökset. Ne  ääniä rotan lailla syövät ja kansaa hyödyttävät kuntapalveluiden uudelleenjärjestelyt ja perusparannukset. 

Vanhan suomen kielen sana "kouvo" tarkoittaa karhua, aavetta, sutta, täitä ja kirkuvaa lintua. Noita kaikkia eläimiä löytynee nyky Kouvolan laajoilta tanhuvilta ainakin ajoittain. Kouvolan paras pitäisi olla kaikken puolueiden ja väestöryhmien yhteinen asia! Arvot on näin kirjaan yhdessä merkitty. Täällä ei vilpitöntä ryhmähalia pitäisi hävetä!

Kouvola on kansoitettu teollistumisen myötä Suomen eri heimoista, suuri osa asukkaista on  kotoisin  maalta ja muualta.  Sekin voi nähdä juurevana vahvuutena, jota kaikissa vanhoissa kaupungeissa  ei ole.  Se tuo kokemusta tietämystä  taitoa ja ennemuuta maalaisjärkeä erilaisten lennokkaiden kuntatoimijoiden outoihin suunnitelmiin.

Kouvolan täyteen rakennettu ydinkeskusta on komiaa lasia ja betonia. Korkeat kerrostalot antavat  hyvän vaikutelma  menestyvästä läntisestä metropolista.  Keskustan kaavallista avaruutta saadaksemme pitäisi puhua visioissa laajasta jokikeskuksesta, johon kuuluisivat taajamista Kouvola, Myllykoski, Koria, Kuusankoski ja Valkealan eteläiset osat. Uuden sairaalan sijaintisuunnitelma Kotiharjun suolle kielii myös kaavallisesta ahtaudesta suppealla ydinalueella. 

Jylhän 70-lukuinen kaupungintalo on carraran marmoria, samaa komeaa kiveä kuin Finlandiatalo! Kouvolassa on tosi halvat asuntojen neliöhinnat. Eikä kulttuurilautakuntakaan elä enää sadanvuoden untaan, vaan valppaana seuraa aikamme alati muuttuvia kulttuurisia ilmiöitä erityisen tarkasti.! Kävelykadun vesielementti on joillekin ilmiöistä tärkein!  Hyvää hauskaa kesäteatteria tarjotaan todella paljon,  sitä toteuteaan harrastevoimin ja kiitettävin ammattimaisin  ottein. Kouvolan Sanomat on hyvä lehti, sitä kutsutaan leikkisästi Kouvolan Piskiksi.


Kouvolassa on upean Repoveden kansallispuiston rikkumatonta rauhaa.  Meillä on erityisen paljon uimarantoja  vesistöalueita mökkeillä virkistyä ja kalastaa. Tykkimäki on kokoperheen vetovoimainen riemastuksen aihe!Ulottuvilla on Suomen suurin vesialue Kymijoenvesistö, se tarjoaa verheyttä veneillä ja upeita luontonäkymiä kuvailla. Marjoja ja sieniä on laajat metsät täynnä. Täällä  on maailman parhaat nopeimmat paperikoneet ja ne  tekee myös huippulaatuista painopapaeria. Nämä ovat  erityistä tietotaitoa omaavia suurteollisuusyrityksiä. Meillä  on myös suuri metsäklusteri, jossa  kehitetään  muunmuassa uusia innovaatioita liimapuusta.

On vireää yritystoimintaa paljoa kaupallisuutta ja erityisen vahva vähittäiskaupan keskittymä on  massiivinen marketalue. Se vahvenee edelleen Tervaskankaan kauppakeskuksen valmistuttua. Kosolti autokauppoja ja pitzzerioita enemmän kuin missään muissa kaupungissa.  Urheilukaupunkina Kouvola kilvoittelee useissa joukkuelajeissa Suomen huipulla mestaruuksista. Elinvoimainen ja monimuolinen maaseutu puskee kaikkea hyvää syödä  juoda ja iloita. Kouvola on  Suomen suuri varuskuntakaupunki ja kunniakas sotahistoria ulottuu 1700-luvulle asti. On myös yksi ja yhteinen Jumalan seurakuntayhtymä. Kymen jokiseudusta on sanottu - se on koko Suomi pienoiskoossa.

Kouvola on vielä nuori kuin vastasyntynyt kissanpoika, jonka silmät ei ole täysin avautuneet! Ja tämäkös minua poloista poikaa harmittaa! Kaikista muista asioista nyt puhumattakaan.

Ado Sakari Ala-Krekola
Kasarminmäki

HAUSSA ON VALTIOMIES TASAVALLAN PRESIDENTIKSI

PAAVO  LIPPONEN ON NYT EHDOKAS  TASAVALLAN PÄÄMIEHEKSI

Anteeksi vain arvon suominaiset, mutta haussa lienee tällä kertaa valtiomies? En uskalla vähätellä tippakaan ansioituneita naisia, mutta tältä se vaan vahvasti näyttää. Kokoomuksen entinen puheenjohtaja ja puhemies Sauli  Niinistö on ollut aivan ylivoimainen suosikki tulevaksi Suomen tasavallan presidentiksi. Hän kirjoitti sarkastisesti blogissaan:"Muista aina poikani, miten vähällä järjellä tätä maailmaa hallitaan”. Näin valtakunnankansleri Oxenstiernan kerrotaan lausuneet pojalleen henkisenä testamenttinaan, hän oli 1500- ja 1600-lukujen taitteessa elänyt ruotsalainen valtiomies. Taisi olla erityisen viisas mies!  

Vaalit on ajateltu olevan saletti Sauli Niinistön läpihuutojuttu, demokratian pakollinen vaalilain edellyttämä seremoni. Pitää kuitenki muistaa, ettei kansan harkintaa ja valtoimia  ajatuksia ei voi kukaan etukäteen suita eikä arvata. Kansalaiset eivat aina pidä ohjailusta  etenkään liian varmoiksi julistetuista lopputuloksista. Me haluamme päättää ihan itse oman ehdokaamme numeron ja se on salaisuus!.Viime eduskuntavaalien historiallinen jytky oli mieliin painuva  kokemus oikukkaasta kansantahdosta. Ehdokasasettelu on ollut tähän asti enemminkin velvollista kansliatyötä, kuin vakava haaste suosikille.  Jos yllättävä titaanien taistelu Niinistö vastaan Lipponen toteutuu, se nostaa kyllä  keskustelun tasoa huomattavasti. Voimme odottaa vaalien arvoista kamppilua - harkittua asiakysymyksiin paneutuvaa linjakkuutta ja  sisällöt tarkkaan tuntevaa keskustelua..

Nyt kun entinen pääministeri ja kokenut demarijohtaja Paavo Lipponen ilmoittautui viimein demarien presidenttikilpaan mukaan. Hänet valittaneen myös ehdokkaaksi, niin perijuurin valtiolliset ovat hänen ansionsa. Vaalikilpa käynnistyy nyt vauhdilla ja vaalikoneeseen laitettin ikään kuin virta päälle. Politiikan näyttämölle tuli uutta säpinää ja  valtiomiessarja saanee kaipaamansa raskaansarjan täydennyksen. Vahvaa pääministerin roolia ulkopolitiikassa ponnekkasti ajanut Lipponen pitäytynee, jos hänet virkaan valitaan, arvojohtajan roolissa?. No tuskinpa nyt sentään! Hänellä on ilmeinen halu ohjata asioita linjansa mukaan, tulla apuun ajamassaan myönteisessä eurooppapolitiikassa ja sehän onkin todella ryhdikäs teko.

Ulkopolitiikassa erityisen kokenut valtiomies Paavo "Mooses" Lipponen ei jätä ketään kylmäksi, ei hyvässä eikä pahassa.  "Nahkurin orsilla tavataan" oli eduskunnan värikkään retoriikan huippu! Ja "so what" oli niukkatiukka vastaus. Tähän asti juuriltaan savolainen piällysmies Lippos Paavo on luvannut pysyä poissa kaikista vaaleista. Hän on kertonut kirjoittavansa vain muistelmiaan eduskuntatalossa. Toisella kädellä hän on tosin ajanut Nord Streamin asiamiehenä kaasuputkea Venäjältä Saksaan hyvinkin onnistuneesti. Hän on demarien pelastava enkeli ja taivaanlahja,  niin heikoilla ovat muut demaritarjokkaat olleet Niinistön jyrän alla.

Suomen keskustan  täysin uupumaton lapinmies Paavo Väyrynen ilmoittautui jo ennen eduskuntavaaleja täysin omatoimisesti puolueensa presidenttiehdokkaaksi. Sittemmin Väyrynen ihmetteli miksei hän kaiken kokenut valtiomies kelpaa puolueelle? Koskapa hänen aloitteensa ei saa puolueen johdossa aikaan kuin jäättävää tuhahtelua. Keskusta on aina tullut yllättävän vahvalla ehdokkaalla mukaan ja sitä kai saadaan odotella tovi?

Perusuomalaisen puheenjohtaja jytkyn luoja Timo Juhani Soini on ollut eduskuntavaalien jälkeen Niinistön vahva haastaja arvioissa. Vihreiden Pekka Haavisto saanee viiteryhmiensä jakamattoman tuen. Kristillisdemokraatit  vallinnevat ukkokuoron vastapainoksi vahvan mahtinaisen? Nyt antaisin persujen ravimiehille vihjeksi tilanteesta seuraavaa, varman kaksarin lisäksi paras veikata melko varmaa triplaa ja jos rahaa on panostaisin myös kahta ehkä kolmea vahvaa voittajaa ja rahaa satavarmasti tulee ettei paskalle taivu.! Nimiä ja numeroita en kerro - kyllä kansa ne tietää!

Kaiken edellä kerrotun lisäksi voisin kirjoittaa pitkän listan kaikista kyvykkäistä presidenttiehdokkaista. Jätän loput potentiaaliset kyvyt kansalaisten omaan harkintaan.
Mutta vain yksi on varmaa - ensi talvena Mäntyniemeessä on uusi isäntä ja maamme armoitettu päämies.

Ado Sakari Ala-Krekola
Kouvola

TONTTIPULA VAIVAA PIAN KOUVOLAN KASVUA

RANTARAKENNUS ON HALUTUIN ASUINPAIKKA

  

Kouvola on ihmisläheinen ja täyden palvelun kaupunki, jossa on helppo asioida ja asua. Tähän pysyvään asuttamiseen on kuitenkin tullut pieni este. Kouvolan Kymijoen läpäisemiä keskialueita saattaa uhata lähivuosina huutava tonttipula.

Onko kansanedustaja Reijo Tossavaisen alituinen synkistely Kouvolan tulevaisuudelle sumentanut tyystin virkakunnan ja päättäjien uskon kasvukaupunkiin.?  Onko Savitaipaleen shamaanin kaiken läpitunkeva pessimismi  tyrehdyttänyt täysin tonttipuolen virkakunnan kaavailut?. Myydään vain masentuneina ei oota. No näin paha ei tilanne Kouvolassa sentää vielä ole.!

Kouvolassa ollaan kyllä täysin sokeita omille vahvuuksille ja vetovoimatekijöille - eikä vähäisin niistä ole perinjärkevä  kuntaliitos - kaunis Kymijokiseutu ja muut upeat vehreät viihtyisät harjut ja rantaalueet asuinpaikkoina.

Maankäyttöjohtaja Seppo Hasun mukaan perimmäinen syy on kuulemma Kouvolan rahanpuute. Onnekasi kyse on vain iänikuisesta resussipulasta! Rahanpuute voidaan varmankin heti korjata kun asiaan on ensin havahduttu ja tilanteeseen kyllin rakentajat leipääntyneet. Kouvolan laajalla keskusalueella on erityisen paljon kuivia harjanteita ja huikeita ranta-alueita kaavoittaa asunnoille.

Viihtyisään maisemalliseen aluesuunnitteluun pitääkin kiinnittää erityistä suurta huomiota. Tonttipolitiikan vetovoimaisuus kumpuaa alueen luontoarvoista. Hyvin kaavoitettu harkittu maisemaan perustuva rantarakentaminen on helpointa markkinoida  uudisrakentajille. Toki huokeaa asiallista perustonttikantaakin on syytä kasvattaa, että riittävästi valinnanvaraa kaikille rakentajille löytyy.

Suurin ongelma on kunnallistekniikan määrärahoissa. Kaavallisesti on enemmänkin valmiutta tuottaa omakotitontteja, mutta raha ei riitä kaikkiin investointeihin. Pientalotonttien kysyntä ei tietenkään jakaudu tasaisesti koko Kouvolan alueelle. Asiaan vaikuttaa myös luonteva muuttoliike kaupungin reunoilta kohti ydinalueita.

Pulaa tonteista saattaa tulevina vuosina syntyä keskustan lisäksi etenkin Kuusankosken ja Valkealan alueilla. Etenkin näiden taajamien ranta-alueet ovatkin perinteisesti menneet kaupaksi kuin kuumille kiville. Taajamiin on rakennettu viihtyisiä hyvin kaavoitettuja alueita, joihin ollaan erityisen tyytyväisiä.Tietääkseni vain metsään rakennettu Lautaron alue Valkealassa ei laman alle jäätyään täyttynyt heti odotusten mukaan. 

Nyt kiitettävästi ennakoitu tonttipula ei kerro dynaamisesta  pyrkimyksestä kasvavaan muuttovoittokuntaan.Tontikartan mukaan tontteja löytyy varsin hyvin loitommilla maaseutualueella, mutta jokikeskuksessa on vain yksi tonttialue tekeillä. Tällä Niskalanrannan uudisalueellakin on valitusprosessi niskassa hanketta hidastamassa. Eniten ihmetyttää, ettei uuden Kouvolan ensimmäisinä toimintavuosina uusia asuinalueita ei ole juurikaan avattu. Tärkeästä tonttipoliittisesta asiasta ei ole tähän asti puhuttu eikä pukahdettu.

Toistaiseksi on hyödynnetty lähinnä vanhojen kuntien aikaisia tonttivarantoja. Tämä on aika näköalaton niukkuuteen pitäytyvä tilanne.Pientalotonttien kysyntä on Kouvolassa vuositasolla sadan tontin luokkaa. Uusia tontteja on kuitenkin tuotettu vain muutamia kymmeniä vuodessa. Tassähän on selvä pullonkaula ja talokannan kasvun este.

Kouvolassa aletaan selvästikin olla tilanteessa, jossa uudistuotantoa on pakko alkaa kasvattaa. Riittävä suuri julkinen tonttireservi pitää myös tehokkaasti hinnat kurissa. Etenkin nuorille ensiasunnon rakentajille se on tärkeä asia ja tervetullut kädenojennus kaikille niukan budjetin hartiapankkilaisille.

Kouvolan mahdollinen tonttipula pitää pikinmiten ratkaista rahoituksella ja hyvällä runsaalla kaavoituksella. Eihän ole kertakaikiaan mistään kotoisin, ettei hyviä haluttuja pientontteja Kymen voimakkassa kasvukeskuksessa ole riittävästi saatavilla. Tämähän tuo surun ainakin pienrakentajien puseroon.

Ei kai rukkasia pensseleitä tarvitse pysyvästi naulaan ja santaan laittaa, vaan Kouvolan loistavaa tulevaisuutta rakennetaan perinteisellä ponnella ja pieteetillä. 

Ado Sakari Ala-Krekola

Kasarminmäki

SELKÄVOITTO MARKKINAVOIMISTA ANTAA VIELÄ ODOTTAA

EURIJOHTAJIEN MATTOPAINI FINANSSIMARKKINOITA VASTAAN JATKUU...  

Pääministeri ja aiemmin valtionvarainministeri  Jyrki Katainen on jo useaan kertaan tuulettanut lausunnoissaan saatua selkävoittoa markkinavoimista. Velkamaiden tukemisesta on tullut selvästikin jonkimoinen käsittämätön molokinkita. Siihen pakkorakoon on uponnut massiivista tukea viikottain, mutta se ei vielä tyydytä markkinavoimia kylliksi? 

Euroopan Unionin johtomiesten ja Euroopan Keskuspankkin päätösten hitaus velkakriisin edessä ja sen kykyä hoitaa markkinavakautta on nyt todella kovalla koetuksella Euroopassa. Uusi lamakausi Euroopassa heti vanhan taantuman perään pitäisi nyt vitkaan ja vankasti torjua! Euroaluetta ei saa päästää rapautumaan ja taantumaan eripuraisuuden alinkoon ja pikkuvaluuttojen kivikauteen..

Meille kerrotun talousuhan edessä tehdyt Suomen "pakkoratkaisut" Euroopan unionin kriisimaiden tukemiseksi ovat vaikuttaneet kuitenkin jossain määrin tyydyttävästi. Kreikka Espania ja Italia ovat saaneet aikaan velkakriisin omalla passiivisuudellaan ja näinollen heidän on myös tehtävä tarpeelliset toimet taloutensa hallintaan saamiseksi. Nyt pitää muistaa, että suuret globaalit markkinat vaikuttaa kaikkiin maailman maihin ja euron kautta olemme yhtenäinen talousalue. Kaikki maailmantalouden nousut ja laskut heijastuu myös Suomeen varmasti joskin viiveellä, kuin aallot  Suomenlahden  rantaan.. 

Oikealla Euroopan Keskuspankilla pitäisi tietysti olla kaikki insturumentit kätössään vakauttamiseen ja jäsenmaiden talouksien tukemiseen kriisitilanteissa. Mutta sen valtuudet ovat tällä hetkellä kuitenkin hyvin vahvasti säädellyt. Nyt voidaan sanoa ne ovat  alimitoitetut, kuten nyt on karvaasti todettu. Euroopan Keskuspankin EKP:n roolia velkakriisien hoidossa pitäis Yhdysvaltojen Keskuspankin mallin mukaan voimakkasti vahvistaa.  Siitä tulisi tehdä siitä todellinen Euroopan Unionin Keskuspankki EUKP, joka asema on voimakkampi kuin markkinavoimien joskus hyvinkin oikukkaat hermostuneet toimet.  Yhdysvaltojen Keskuspankki - Federal Reserve System- on lähes kaikkivoipa mahtitekijä maailmassa. Kiina on tulossa sen vanassa mahtimaaksi ja on rahoittanut Yhdysvaltain taloutta todella paljon.

Selkävoitto markkinavoimista antaa vielä odottaa täyttymystään.  Nykytoimet eivä ole täysin riittäviä markkinoiden siis finassipiirien vakauttamiselle ja taloudelliselle luottamukselle. Mitkä Euroopan Unionin  ja Euroopan Keskuspankin ja jäsenmaiden tukitoimet ja vakuudet kriisimaille ovat markkinoille riittävän vakuuttavat ?. Se onkin todella vaikea kysymys koko Euroopan polittisille johtajille - tilanne siinä pöydässä on ollut varsin kaottinen. Nuo mahtavat finassimiehet tavarantuottajat kaupalliset toimijat ja palveluidentuottajat - ne siunatut markkinavoimathan yksin päättävät minkä arvoisia nämä toimenpiteet käytännössä ovat.

Kasvottomat markkinavoimat ovat saaneet mestaripainija Aleksander Karelinin lähes voittamattoman olemuksen, mitkään otteet eivät sitä vastaan toimi.  Markkinatalousjärjestelmän puitteissa voidaan yhtenä ääripäänä pitää käsitystä, jonka mukaan valtion tulee pysyä mahdollisimman erillään taloudellisesta toimeliaisuudesta. Sen kuuluu vain korkeintaan seurata sen toimintaa ja  kerätä säätämänsä verot.  Tästä velkakriisistä viisastuneena voidaan muodostaa johdonmukinen näkemys, jonka mukaan Euroopan Unionilla on oltava oikeus ja jopa velvollisuus säännellä ja kontrolloida jäsenvaltioiden budjettikuria ja valvoa yksittäisten kansantalouksien tunnuslukuja. Tämä onkin ainoa oikea  tie ehkäistä tulevaisuudessa tämäkaltaisia äärimmäisiä euroalueen kriisitilanteita! Olkoonkin sen olevan sitä kirottua liittovaltiokehitystä.

Yleisen näkemyksen mukaan viime vuosisadan lopun taloudellinen kansainvälistymis- ja globalisaatiokehitys sekä rahamarkkinoiden vapauttaminen ovat heikentäneet julkisen vallan kykyä kontrolloida monia talouselämän osa-alueita ja toisaalta vahvistaneet suurimpien liikeyritysten poliittista painoarvoa. Äärimmäisenä näkemyksenä markkinvoimista on   kirjassaan "Maailma Yhtiöiden Vallassa" lausunut  David Korten. Hänen utopistinen arvionsa markkinavoimien ylivallasta kansallisiin hallituksiin nähden on ilmeisen oikeaan osunut viime kuukausien kokemuksin arvioiden. Ne pompottaa jo niitä?

Nyt ollaan pitkälti oudossa tilanteeessa, jossa markkinoiden valta on tehnyt siitä lähes isännän vaikka sen pitäisi olla vain toimelias renki.  Euro-alueen velkaongelmat pitää pystyä yhdessä ratkaisemaan. Saksan kansantalous kävi kovan taloudellisen matokuurinsa, samoin Suomi ja moni muukin maa on korjannut kansantalouttaan hyvissä ajoin.  Nyt ovat nuo eteläiset oikuttelevat veijarit ja matti myöhäiset  härän silmässä.

Uskon kuitenkin Euroopan Unionin ja Euroopan Keskuspankin yhdessä suurten G7 maiden ponnistusten kanssa löytyvän riittävät vastakeinot markkinavoimia tyydyttävään ratkaisuun. Jumala varjelkoon Eurooppaa!

Ado Sakari Ala-Krekola

Kouvola

JOKO RIITTÄÄ KOUVOLAN CHINA CENTERIN PYYKINPESU?

KIINA KESKUKSEN PORTTI ON TODELLA HIENO RAKENNELMA

"Voi tätä käsienpesua, tätä jälkiviisautta, tätä oman rinnan röyhistelyä, tätä populismia, jota täällä Kouvolassa on harjoitettu."

Ei vähättele tippaakaan veronmaksajien menetyksiä. Mutta onko kukaan ajatellut mitä kiinalaiset Nordic China Centerissä edelleen olevat yrittäjät ajattelevat tästä ainaisesta konkurssipesän ongelmien puimisesta. Tästä loputtomasta kirjoittelusta ja ponnekkaasta polittisesta pyykinpesusta. Kyllä kiinalaiset yrittävät avata sana sanalta China Centerin heitä kipeästi koskevia kirjoituksia - ne ovat heidän mielestään perin saatanallisia säkeitä.

Tuskin tämää palvelee enää ketään missään asiallisessa yhteydessä. Kaikki kivet on käännetty kaikki madot koukkuun pantu ja kalaakin on saatu kosolti.Nyt kyllä asia jauhaa paikoillaan kuin kiinalainen rukousmylly. Grande Finaalina lienee tulossa oikeudenkäynti miten ja miksi tähän vanhan Kouvolan elinkeinoyhtiöiden ja kiinalaisyrittäjien katastrofiaaliseen tilanteeseen on päädytty ja miksi? Tuskin tästä enää polittisia irtopisteitä on saatavissa Kouvolan eduskuntavaalin lopputulosta enempää. Tai menen ja tiedä negatiivisyyden taivaallista voimaa ei voi ainakaan Kouvolassa aliarvioida, sillä menneään todella pikälle vallan perimmäisiin kamareihin ja sieltä myös pian pois.

Kohtuus tässä vaiheessa ja tietty armeliaisuus,sanoisinko viileä hillitty harmonisuus paljon menettäneitä kiinalaisia kohtaan ei liene käynyt kenekään mielessä? Hyvä pöytätavat on jo nyt täysin unohdettu, puikkoja ei osata käyttää laisinkaan. Tuntuu vahvasti siltä, ettei kiinalaisia ole tässä jutussa mukana ollenkaan. Muuna kuin viranhaltijoiden ja viisaiden yritysasiantuntijoiden lännenkaupan oppipoikina ja näinhän kyse alussa vahvasti olikin.

Kunnes keskuksen omistaja alkoi toteuttaa hänen mielestään hallussaan olevaa yritystoimintaa vähittäiskaupan suuntaan - elinkeinoyhtiön haluaman tukkukaupan sijaan.?Tässäkin oli kyse siitä ne otettiin kutsuviisumein vastaan, jotka olivat halukkaita tulemaan, pitihän massiiviset tilat saada täytetyksi. Rahahanat yritettiin innokkasti aukaista, näinhän kaikki aloittelevat yrittäjät kaikkialla tekee! Laskut piti kunniallisesti saada maksetuksi. Sitten liiketoiminta - se pieni puro kuivui kannattamottomaksi noroksi.

Suomalaisen oikeusvaltion ja Kouvolan elinkeinopolittiikan toimet eivät  ole auennut heille ummikoille laisinkaan - näissä heille täysin käsittämättömissä käänetissä. He olivat ja ovat edelleen ulkona kuin lumiukot osapuolena. He kyselivät minulta kuka China Centerin nykyään omistaa, muutoksesta ei ole heille vielä kerrottu mitään? Voisiko joku valtuutettu

asiantuntija sen heille käydä kertomassa?

Tapaus on harvinaisen perinpohjin puitu ja selvä tapaus - se ei mennyt kenekään käsikirjoituksen mukaan. Kaikkein vähiten kiinalaisten ahkerien ja toivorikkaiden pienyrittäjien. Paha epäonnostuminen on kaikkien Suomen kiinalaisten karvaassa tiedossa ja vain kielitaidottomuus estää heitä tietämästä asioiden todellista raadollista lopullista tilaa Kouvolassa.

Kiinalaisyrittäjät olivat täysin sen varassa mitä kaupungin Kiina-strategiasta keskuksen omistajalle Wangille ja pienyrittäjille tulkkien välityksellä oli kerrottu. Olen käynyt kiinalaisten kanssa keskusteluja liiketoiminta näkymistä ja heillä on todella uskomatonta epätietoisuutta asioiden todellisesta tilasta erityisesti alussa ja vielä nykytilastakin. Heille luotiin erityisen suotuisat ja menestykkäät yritysnäkymät ja kaupungin vankka elinkeinotoimen ja elinkeinoyhtiöiden sekä paikallispankin tuki antoi odottaa todella paljon!.  Toiveikas punamatto vetäistiin kerralla kylläkin pian alta.

Tullessaan Kouvolaan he maksoivat suuren pantin Kiinan ulkomaankauppa keskukselle, joten kyse ei ollut mistään liikeseikkailusta! Pelkkä Chaina Centerin suuri portti kertoi heille miten suuresta ja varmasta hankkeesta oli täällä Kouvolassa kyseessä.  He elävät omillaan perheidensä omaistensa ja sukulaistensa tukeen turvautuen ja kaikesta takaiskuista huolimatta vankasti suomalaisiin yritysmahdollisuuksiin edelleen luottaen. Tästä asenteesta voisimme ottaa oppia, tästä kaiken  polemiikin polttavasta wokkipannusta - kiinalaisten yrittäjien piinapenkistä.

Ado Sakari Ala-Krekola

Kouvola

KOUVOLAN SAIRAALAHANKE ON TODELLA HYVIN VALMISTELTU

KOUVOLAN RATAMO-HANKEEN KAKSI VOIMANAISTA ANNIKKI NIIRANEN JA KATI MYLLYMÄKI

Olen ihmettellyt todella paljon Kouvolan uuden sairaalanhankkeen tiimoilla käytyä kovaa poliittista kissanhännän vetoa. Mediaan on kerrottu tai vuodettu mitä ihmeellisempiä selityksiä hankkeen huonosta hoidosta tiedotuksesta ja virkamiesvalmistelun puutteellisesta polittisesta ohjauksesta. Täytyy totuuden nimessä sanoa - nämä väitteet ovat kyllä täysin vailla pohjaa. Sen voin tarkkaan arvioiden nyt kaikille todeta. 

Totuus on täysin päinvastainen kuin kriitikot väittää, se on selvää jos on vähänkin hankkeen perinpohjaiseen valmisteluun tututustunut. Kaikki valtuutetut eivät ole mukana kaikissa käänteissä - se nyt on päivän selvää. Sairaalahanke on kuitenkin kokonaisuutena jopa kiitettävä terveyspaketti kaikille Kouvolan asukkaille kaikista nurinoista huolimatta.!

Kaikkia veranalla käytyjä vääntöjä en voi tietää, mutta kokomuksen perinteinen hajanaisuus on tehnyt hankeesta tarpeettoman hetteisen. Tietty henkilöiden paikkakunta lähtöinen itsekäs eripura tekee siitä hyvän kohteen hankkeen jopa onnistuneelle hajottamiselle.?

Julkinen terveydenhuolto on kuitenkin koko kansanterveyden perusta, eikä sen hyvää hoitoa ja orgaisointia pitäisi uhrata liian henkilökohtaisin perustein. Hankehan kantaa hyvin toteutettuna useiden vuosikymmenien taakse - kauas onnelliseen tulevaisuuteen myös maaseudulle. Sen hyvästä hoidosta on jaossa vielä tukku kuntaneuvoksen tittelitä ja muita arvokkaita kunniamerkkejä - kahvia ja kermakakkua!. Ja Kouvolan terveydenhuoltoon tulee kauan odotettu huomattava odotettu parannus.

Virkavalmistelu polittinen ohjaus ja yhteistyö virkakunnan välillä on ollut selvästikin erityisen hyvää - paperien perusteella jopa esimerkillistä. En voi tulla muuhun tulokseen jarrutuksesta, kuin että kyse on tulevista kunnallisvaaleista. Jo nyt käydään kovaa vaalitaistelua alueellisista äänistä.

Sairaalanpaikkaa keskustaan on ajettu liian puhdasoppisesti Kotiharjuun. Sitä ei liene tarpeeksi etukäteen mietitty, koska se on hyvin perustein erityisen tärkeä pala kokonaisuuden kannalata. Näin voidaan jälkiviisaasti sanoa. Olisi luullut löytyvän parempi vaihtoehtoinen - siis kuivempi paikka sairaalalle, kuin Paskosuon hetteinen tontti. Koska sitä on todella helppo vahvoin argumentein vastustaa. Tämä on ainoa miinus koko suunnittelu- ja päätösprosessissa.

Hienoa on tietenkin, kun myönteinen rakentamispäätös on viimein saatu. Toivottavasti saamme huippusairaalan hyvään paikkaan, jossa potilaat saavat parasta mahdollista hoitoa  ja motivoitunut henkilökunta voi tehdä nykyaikaisissa puitteissa parhaansa heidän eteensä.

Ratamo-hankeen vahvuudeksi voidaan laskea sen kokonaisvaltinen kattavuus.  Kun tarkastellaan koko sairaanhoidon ja sosiaalihuollon niveltyvyyttä ja erikoissairaanhoitoon pääsyn toimivuutta ja palvelun kokonaisvaltaista parantamista. Se antaa myös taajamien terveyspalveluihin huomattavia kohennuksia. Tämähän on juuri sitä parattua asiakaslähtöisyyttä , jota kaikissa käänetissä on siltä vaadittu.  Niitä perusteltuja parannuksia on rapautuneilta yleiseiltä sairaalapalveluilta vaadittu kuorossa. Tätä tavotetta ei pitäisi lähteä lyhytnäköisin aluesyin enää romuttamaan.

Sairaalan paikkakysymys on noussut yli kaiken muun asian. Kansalaisten on enää vaikea arvioida mihin tämä kuntapolittinen lotto-arvonta lopulta johtaa. Ja millä alueella on jokeri hihassaan, sitä voimme enää vain arvailla? Sairaalanmäellä on edelleen omat vahvat kannattajansa. Vai pitääkö minunkin Kasarminmäeltä sanoa - Kassunmäki on suosikkipaikkani nyt? Kun päättäjillä näyttää olevan oma paikkakunta suosikkina, etten sanoisi omalehmä tukevasti ojassa.

Ado Sakari Ala-Krekola
Kasarminmäki

ONKO SUOMI OUTOJEN OTUSTEN IHMEMAA?

MUURAHAISPESÄSSÄ ISTUMINEN ON YKSI OUTO SUOMALAINEN TAPA

Uuden kansainvälisen matkailuoppaan mukaan me suomalaiset olemme muka outoa kansaa. Meidän huvitukset ja harrastukset ovat kuulemma lievästi sanottuna erikoisia. Olemme mukamas outojen otusten maa?. Toukokuussa Britanniassa julkaistu opas kertoo humoristisesti, millaisia me suomalaiset kliseisesti olemme. Huumorintajuttomat lopettakaa lukeminen tähän, me muut kovahermoiset jatkamme hymyssä suin. Kirjassa ruoditaan - kuinkas muuten - kaikkea meidän suomalaisten pukeutumistyylistä uskontoon ja kieleen. No ei näitä juttuja voi purematta tietenkään niellä!

By the way!Suomalaiset tietävät olevansa outoja, ja he ovat ylpeitä siitä. Oppaan mukaan kylähullun maineen saaminen on yksi suurimpia kunnianosoituksia. Suomalaiset myös pitävät oudoista asioista, mistä todistavat pitkään vallinnut antennipipomuoti suosikkikuviona suuria mansikoita  ja sukseton sauvakävelyvillitys. Alinomainen urheiluinnostus ja laihtumiseen tähtäävä liikuntavalmius vaatii kokoaikaista tuulipukua lähes kaikissa tilaisuuksissa. Metsämökille korpeen susien keskelle järvenrantaan ja erityisen puuttellisiin oloihin on lähes pakko kaikkien kesällä mennä. Siitä täysin yksinäisestä paikasta, niistä tyystin primitiivisistä oloista, maksetaan enemmän kuin kaupunkikodista. Lähes kaikki kuuluvat samaan saksalaiskirkkoon -mutta kukaan ei oikeastaan usko sen "outoon" paimentolaiseen sanomaan?

Suomalaiset johtavat maailman kahvinjuontitilastoa oppaan mukaan jopa 9 kupillisella päivässä. Vaikka hullu kansa juo mielellään kahvinsa vaaleapaahtoisena. Kahvin pitää olla sen verran vahvaa, että lusikka seisoo kupissa suorana. Kahvinjuonnista seuraa hulvaton puheripuli - kun muuten ei puhuta eikä pukahdeta paljonkaan. Suomalainen saattaa vaieta täysin useiksi kuukauksiksi kuin asiassaan puhumaan kieltäytynyt rikollinen. Sitä avioliittoilmiötä kutsutaan osuvasti mykkäkouluksi. Naista ja miestä ei erotella suomen kielessä vaan molemmat on hän, mutta kumpi hän on - se on usien vaikea arvioida. Kahvinjuonti on myös aikuistumisriitti: vasta kun juot kahvia, olet aikuinen ja tukkasi tummuu lopullisesti. Viime sodat eivät ole vielä loppuneet, vaan taistelut jatkuvat kertomuksissa ja kaikissa valtion virallisissa tilaisuuksissa. No tsot tsot!

Ruisleipä on mustaa kovaa ja hapantunutta ja sitä syövät kaikki. Lisäksi suomalaiset syövät salmiakkia - paljon ja kaikessa muodossa. Mämmiä syödään jouluna ja se on outoa joskin yllättävän hyvänhajuinen ruskea paksu puuro. Oppaan mukaan gastronomiaan perehtyneet suomalaiset jopa syövät salmiakin makuisia porsaan kyljyksiä. Suomalaisnuoren perjantai-illan ateria puolestaan koostuu salmiakkijäätelöstä ja salmiakkivodkasta. Ja silloin kaikkien on pakko olla ympärikännissä; muuten tulee varmasti kuonoon. No kaikki ei sentään oppassa natsaa täysin.

"Suomalaiset ovat parhaimmillaan, kun olot ovat kauheimmillaan." Istutaan kilpaa muurahaispesissä ilman housuja. Jalkapalloa pelataan suossa munia myöten. Akkaa kannetaan kilpaa MM-tasolla asti ja voittaja  pää alaspäin - naisen nenä miehen pakaroiden välissä. Löylykilpailut lopetetaan vasta joku kuolee, suurin onni on jos uhri on ulkomaalainen. Tässä hyvin armollinen suppea otos kaikista oudoista hullutuksistamme - hilpeyttä aiheuttavista kummallisuuksista.

Sisu kiteyttää suomalaisen perimmäisen mielenlaadun. Suo kuokka ja Jussi on täyttä totta miehen mielessä! Kun jotain aloitetaan, se on saatettava loppuun vaikka henki menisi. Sisu on kehittynyt vuosien saatossa, kun suomalaisten on täytynyt taistella jäätäviä lämpötiloja vastaan ja painia karhujen kanssa. Jääkarhuja tavataan usein Helsingin keskustassa päivittäin, vai oliko ne humalaisen näkemiä albiinokaneja? Suomalaisilla on erityisen herkkä korva muiden otusten kritiikille ja suuttuvat jos näille hullutuksille nauretaan tosissaan. Norsuilta kysellään mieluusti mitä ne meistä ajattelevat.

Alkoholi juodaan enemmän kuin vettä ja se on oiva keino, jolla saavutetaan hetkellinen maanpäällinen autuus. Mitä halvempaa voimakkaampaa ja suomalaisempaa alkoholi on, sitä parempaa se on miehen juotavaksi. Mieluusti sitä koristaa Suomen lippu.Kalja ei oikeastaan ole edes alkoholia vaan rapaa.  Limuviinoja on kehitetty nimenomaan lapsille sopivaa juoda. Naiset pyrkii voittamaan miehet juomisen määrässä ja viinakestävyyttä mieluusti testataan usein sairaalan letkuihin asti. Suurimmat promille määrät kerrottaan lehdessä suurina uutisina, etenkin jos hengissä on jostain ihmesyystä  pysytty. Jos et juo viinaa seurassa sinut asetetaan kirkkaan lampun eteen kertomaan miksi vitussa Sä et juo! Ruokotonta räyhäämistä - sammumista pidetään suurena hilpeänä sankaruutena ja ihailtavana suorituksena. Siitä on sepitetty todella suosittuja iskelmällisiä sankarilauluja. Jälkeen päin väitetään, ettei muisteta mistään törttöilystä yhtikäs mitään.

Oman lukunsa kirjassa saamme me suomalaiset miehet. Viinit on homojen juomia, mutta vinetto oli kuitenkin eniten myyty viini. Suurta mahaa kannetaan täynnä ylpeyttä. Pelkän lenkkimakkaran syöntiin on perustettu miehinen makkaraseura. Suurella osalla miehiä lippis on kasvanut  kiinni päähän. Nuorten miesten on pakko ajaa aina hurjaa ylinopeutta ja normi on jäsenyyteen pyrkivillä kuolonkolari.  Machoimmatkin meistä muuttuvat kuulemma viimeistään avioliittoon astuessaan essu edessä oleviksi tohvelisankareiksi.Vahvan naisen käskytys voikin täyttää armeijan jälkeisen tyhjiön miehen elämässä.

Suomalaismiehiä myös usein syytetään epäromanttisiksi, masentuneiksi ja vähäpuheisiksi. Se on täysin epäreilua, sillä Suomestakin on mahdollista löytää mies, joka on iloinen keskustelevainen ja antaa runsaasti lahjoja. Hänen nimensä on Joulupukki. Onneksi tämä nyt ei ainakaan  pidä  paikkansa, vaan on brittien tuulissa sateessa ja ainaisessa pimeässä sumussa syntynyt vääristyneen humoristinen äärikäsitys?.

Yksi suomalaisten pakkomielteistä on ruotsalaisten voittaminen missä tahansa - vaikka tilastoissa jäätelönsyönnistä. Lähes koko kansa lähti kävelemään kodeistaan pois voittaakseen ruotsalaiset sotilasmarssissa sotien jälkeen. Voittaminen on tärkeää, mutta ruotsalaisten voittaminen vielä tärkeämpää. Jos moukari lentää maaottelussa  katsomoon, ollaan huojentuneen tyytyväisiä sen lennosta ruotsalaiskatsomoon.

Suomalainen vie kotoa kaikki "omat" ruuat ulkomaan matkalleen ja näin koettu kotoisuus kerrotaan kaikissa kukkakorteissa. Pahimmillaan vieroitusoireet saunasta näkyvät Helsinki-Vantaan lentokentällä. Sen sijaan, että suomalaiset soittaisivat kotiin rakkauden ja ikävän puheluita, he möläyttävät nopeasti puhelimeen: "Lämmitä sauna, olen kohta kotona!" Kaikki vieraat "ulkomaanliat" on pestävä äkkiä pois! 

Suomi on kyllä paras maa meille kaikille suomalaisille - sanoo sitten brittiläistynyt suomalainen toimittaja häpeissään normaaleista Suomi-tavoistamme sitten mitä tahansa.! Vai mitä hyvät kansalaiset?

Ado Sakari Ala-Krekola

Kouvola

SISSIVILJELY ON MAAN LUVATONTA HALTUUNOTTOA

NUORI NAINEN ON SISSIVILJELIJÄ JA ISTUTTANUT KUKKIA PUISTOON

Sissiviljely tarkoittaa ilman maanomistajan lupaa perustettuja omaehtoisia viljelmiä. Se luetaan vaihtoehtoisia elämäntapoja harjottavissa piireissä osaksi kaupunkiviljelyä. Kasvimaan hoidon lisäksi sissiviljelyyn liittyy usein toimintaa ilmastonmuutosta vastaan ja huolta maailman tulevasta ruokakriisistä. Tämä on ruohonjuuritason kansalaistottelemattomuutta ja idelistista toimintaa. Mieleen nousee nostalginen kukka korvantakan vuosien takaa - ilmiö lienee uudempi versio  60-luvun hippiliikkeen tyylistä ja viljelytavoista.

Tarkastelen asiaa yksiomaan  nykyaikaan kuuluvana kiintoisana uutena ilmiönä. He ovat nuoria tiedostavia vaihtoehtoihmisiä, joilla ajattelu ja ideat eivät noudata normikansalaisten ajatuksenjuoksua yhteismaan käytöstä. Jätän kaikki arviot teille arvoisat lukijani, en ota kantaa puoleen enkä toiseen. Jos tämä on sissiromatiikan uusin vihreä väkivallaton ilmentymä ja siihen on maanomistajan lupa niin mikäs siinä! Norjan kauheutta vasten tämä vaikuttaa jopa hienolta nuorten omaehtoiselta aktiivisuudelta.
Jospa jotain aktiivisille nuorille joskus jotain sallittaisiinkin?. Oltaisiinko joskus puuttumatta kaikkeen idealismiin - vaikkapa omenpuiden istuttaminen yhteiseen puistoon. Olisko tämä sitä viime aikoina haettua ja kiiteltyä norjalaista yhteisöllisyyttä petomaisuutta vastaan?

Sissiviljelyä on julkisilla paikoilla julkiyhteisöjen, siis muiden mailla tapahtuvaa viljelyä. Luvallisuudesta ja luvattomuudesta on eriäviä mielipiteitä. Yhteiskunnan omistaman maan viljely ei tietysti heti ajatteltuna ole sallittua, sissiviljelynuoret ovat tietysti erimieltä.
Sissiviljelijät koettelevat kaupungin ja valtion onganisaation huomaamisen ja puuttumisen rajoja. Miten kaupunki reagoi omistamansa maan haltuunottoon.  Pääsääntöisesti sissiviljelmät ovat luvattomia, mutta jos haluaa kestävän viljelmän on syytä pyytää lupaa tai vuokraamalla se maanomistajalta. Ennen kuin ryhtyy sissiviljelemään luvatta, on tiedostettava että siitä voi olla epämieluisia seurauksia. He valmistautuvatkin mitä vastata ihmisille, jotka ihmettelevät mitä teet istuttaessasi kasveja vaikka lähistön pellon laitaan yleiselle maalle.

Kaupungissa asuu monilla ei ole kotonaan mahdollisuutta viljellä hyötykasveja. Kaikki ikkunat viettävät pohjoiseen, asunnossa ei ole parveketta. Ei tietoakaan omasta pihasta, ja taloyhtiönkin piha on varjoisa. Keskikaupungit ovat myös pitkälti kiven peitossa, eikä kasveille ole varattu tilaa kuin puistoista. Jotkut puistot ja viheralueet , joutomaat ja tyhjät tontit, odottelevat hoitamattomina kunnostusta tai rakennusprojektia. Kaupungeissa on myös muuta julkista tilaa, joka voisi paremmin palvella ihmisiä viheralueena kuin olemalla tyhjillään. Pienestäkin puutarhasta on hyötyä biodiversiteetin eli luonnon monimuotoisuuden lisäämiseen, ja silloin paikkana voivat olla kaupungin täysin unohdetut lehtomaiset sopukat.

"Sissiviljelytempaukset voi karkeasti jakaa kahteen eri tyyppiin. Salamyhkäiset tempaukset tarkoituksena on tietenkin salaus. Halutaan kukaan huomaisi mitä ollan tekemässä, se tehdään usein öisin kaupungin hiljenennyttyä. Sulautuvat tempaukset tehdään kirkkaalla päivänvalolla, suojaliiveillä ja asiallisilla työkaluilla tempauksen voi saada näyttämään kaupungin omalta kunnostustoiminnalta tai naapuruston talkoopäivältä. Mitä suurempi tempaus, sitä vaikeampi se on tehdä salamyhkäisesti, joten esimerkiksi puiden istutuksessa sulautuva tempaus on paras valinta. Jos taas istuttelee auringonkukan siemeniä pyöräreittinsä varrelle, voi hyvinkin helposti toimia täysin salamyhkäisesti."

"Sissiviljelijän on syytä valita sellaisia kasveja jotka selviävät vähällä huolenpidolla, ellei kasveja pääse tarkastamaan usein. Etenkään jos lähistöllä ole paikkaa josta ottaa kasteluvettä. Jos haluaa viljellä syötäviä kasveja, kannattaa olla varuillaan maaperän kanssa. Pienhiukkaspölyn saa pois huuhtelemalla salaatinlehdet. Jos haluaa kasvattaa varman päällä voi käyttää korotettuja petejä tai erilaisia astioita ja hankkia mullan muualta;" Opastaa  sissiviljelyn asianharrastajat aloittelijaa ensi askelissa.

Sissiviljelyn uusi aalto on kasvattanut suosiotaan 2000-luvulla suurkaupungeissa, osana muita kaupunkitilan autonomista käyttöä suosivia liikkeitä. Sille löytyy suurta ymmärrystä eläviä vaihtoehtoja hakevien kaupunkisuunnittelijoiden piirissä. Tulevaisuuden kaupungissa saatetaan varata yhteisiä alueita, joissa kansa saa viljellä mitä haluaa.Sissiviljelyä voisi myös kutsua vihergraffitiksi. Usein sissiviljelijät toimivat ryhmissä, jotka järjestäytyvät internetin kautta, mutta aivan yhtä hyvin voi toimia yksin.

On myös monia jotka eivät lainkaan seuraa internetiä tai nykytrendejä ja ovat aina kasvattaneet pioneja jalkakäytävällä talonsa ulkopuolella täysin tietämättömänä termistä guerilla gardening.

Ado Sakari Ala-Krekola
Kouvola