KIINA HALLITSEE TÄYSIN TÄRKEITÄ MAAMETALLEJA

SUOMESTA ETSITÄÄN MYÖS MAAMETALLEJA KASVAVALLA INNOLLA

Kiina ryhtynee varastoimaan kymmentä harvinaista metallia tasapainottaakseen niiden tarjontaa ja kysyntää sekä säilyttääkseen hintavakauden. Analyytikoiden mukaan aie viestii Kiinan kasvavasta huolesta niukoista luonnonvaroistaan. 

Kyseessä ovat tinan lisäksi harvinaiset maametallit, volframi, antimoni, molybdeeni, indium, germanium, gallium, neodyymi, tantaali ja sirkonium. Harvinaisia metalleja pidetään elintärkeinä Kiinan kehitykselle.  

Maametalleista käytetään usein lyhennettä REE eng. rare earth element. Harvinaiset maametallit eivät ole varsinaisesti harvinaisia. Niiden esiin kaivaminen ja jalostaminen vain on niin kallista, että ne ovat harvinaista herkkua eikä mikään helppo nakki. Harvinaisten maametallien erotteluun ja jalostukseen tarvitaan korkeaa teknologiaa, ja jalostus on kallista ja vaikeaa. Kovin harvinaisia ne eivät itsessään ole. Kiina tuottaa 97 prosenttia maailmassa tällä hetkellä käytettävistä harvinaisista maametalleista. Heidän asemansa näissä metalleissa on lievästi sanoen keskeinen. 

Analyytikkojen mukaan Kiinan maametallivarastojen rakentaminen auttaa vahvistamaan taloudellista turvaa. Kiinan maaperässä on runsaasti joitakin harvinaisia metalleja, kuten volframia ja antimonia, mutta toistaiseksi maa ei ole käyttänyt varantojaan. Kiinan täytyy tuoda joitakin harvinaisia metalleja, kuten tantaalia, pitkällä aikavälillä. Varastot voisivat suojella kotimaisia markkinoita, kun tarjonta on vähäistä tai hinnat ulkomailla vaihtelevat.

Monet Kiinan teollisuuden toimijoista ovat jo pitkään kaivanneet harvinaisten metallien varastointia. Muissa teollisuusmaissa sitä on pidetty puhtaana protektionismina - maametallikaupan itsekkäänä rajoittamisena. Kalastuskiistan aikana Kiina kielsi syyskuussa 2010 kuukaudeski Euroopaan Yhdysvaltoihin ja Japaniin maametallien viennin.

Harvinaisia maametalleja ja niiden yhdisteitä käytetään pääasiassa elektroniikassa. Etenkin sähköautotuotannossa mämä metallit tulevat olemaan erityisen keskeisiä.
Hybridiautojen kasvava tuotanto uhkaa aiheuttaa pulan harvinaisista maametalleista . Näitä metalleja käytetään hybridien akkuihin ja niiden sähkömoottorien magneetteihin.
Kasvavan teollisen kulutuksen lisäksi harvinaisten maametallien vajeeseen vaikuttaa se, että Kiina on vähentänyt niiden vientiä ulkomaille. Kiina valmistaa näistä autometalleista maailmassa yli puolet, mutta sen oma teollisuus kuluttaa pian kaiken tuotannon.

Pahin pula uhkaa tulla mukaan neodyymistä, joka on nimenomaan magneeteissa käytetty alkuaine. Myöskään lantaania, joka on tarpeen akuissa, ei ole saatavilla yhtään liikaa. Esimerkiksi jokaisen hypridiauton  sähkömoottoriin kuluu noin 1 kilogramma neodyymiä ja akkuihin 10–15 kilogrammaa lantaania. Vähäisempi pula on tulossa terbiumista ja dysprosiumista, joita käytetään neodyymimagneeteissa seosmetalleina. Terbiumia hyödynnetään teollisesti myös loisteaineena tietokoneiden ja televisioiden värikuvan saamiseksi niiden näytöihin.

Muidenkin harvinaisten maametallien tärkeimmät käyttökohteet ovat puolijohteissa, magneettisissa materiaaleissa ja loisteaineissa. Toisaalta kemianteollisuus käyttää niiden yhdisteitä katalyytteinä.  Niitä sisältävistä seoksista valmistetaan high-tek suprajohteita.

Maametalli kuume kasvaa Suomen Otanmäessä. Harvinaisten maametallien etsintä jatkuu kiihkeästi Kajaanin Otanmäessä. Australialainen yhtiö aikoo aloittaa malmin kairaustutkimukset vielä kevättalven aikana. Yhtiö etsii Otanmäestä zirkoniumia, niobiumia ja yttriumia, joita käytetään muun muassa hybridiautojen sähkömoottoreissa, tuulivoimaloissa sekä akuissa. Ensimmäisten kartoitusten tulokset ovat lupaavia, mutta kaivoksen perustaminen on vielä kaukana.  Nyt on menossa toistaiseksi vain toiveikas malminetsintäprojekti. 

Summa summarna maailmalla on kova hinku löytää ja hyödyntää zirkoniumin, niobiumin ja yttriumin.  Nyt on vallalla jonkinmoinen kilpajuoksu maametallien perään, kuten kultakuumeen kuumimpina aikoina Lapissa ja muissa kiihkeissä kultaloissa kautta maailman. Kaivosasiantuntijoiden mukaan kaikki kynnelle kykenevät yrittävät kaikin voimin etsiä harvinaisia maametalleja. Se tarkoittaa, että ennen pitkää maailmassa avautuu kaivoksia myös Kiinan ulkopuolelle. Villi arvio on - ensimmäiset avataan vuonna 2015.

Toivottavasti myös pieni Suomi on tässä onnekaiden maametallien löytäjien ja  hyödyntäjien harvinaisessa joukossa.

Ado Sakari Ala-Krekola
Kouvola