 |
| JOS SUTTA LÄHTEE PAKOON TULEE KARHU VASTAAN |
Suomen terveydenhuolto on rapautunut sen jälkeen kun terveydenhuollon rahavirtoja alettiin ohjaamaan kuntien kautta. Jos hallituksen ajama kuntaremontti ei onnistu tärkeimässä tavoiteessaan, saattaa olla edessä kuntien terveydenhuollon ja osan sosiaalihuollosta siirtyminen maakunnan tai valtion hotisiin?
Tämä on eritysen arka asia politikoille, ei siitä kukaan myönteiseti ajatteleva asiantuntijakaan uskalla julkisesti puhua. Valtion tehtävä on kuitenkin viime kädessä huolehtia tasa-arvoisen perushoidon toteutumisesta koko maassa.
Kunnanlääkärijärjestelmän jäljiltä julkinen terveydenhuollon on Suomen kuntien vastuulla. Tämä tie on pian kuljettu loppuun, jos keskustan masinoima ja perussuomalaisten komppaama kuntakapina onnistuu.
On täysin selvää Suomen kunnat ovat aivan liian pieniä kantamaan taloudellista vastuuta 2020-luvulla niin oikukkaasta asiasta kuin terveydenhuolto. Kahdesta pienestä kunnasta toinen selviää terveydenhoidosta pienellä budjetilla ja sillä on silti varaa esimerkiksi kunnolliseen hammashoitoon. Toisella suurikaan budjetti ei riitä kaikkin tarpeellisiin hoitoihin. Syynä voi olla muutama kallis potilas, joka romuttaa pienen kunnan budjetin perinpohjaisesti. Tämä on johtanut hyvin sairaat potilaat sitämättömään tilanteeseen.
Terveysalan selvitysmiehet ovat esittäneet radikaalisti kuntien terveydenhuollon ja osan sosiaalihuoltoa siirtämistä kunnilta suurille maakunnille. Jos sairaanhoitopiirit siirrettäisiin suoraan valtion vastuulle ja rahoitus tulisi valtiolta. Samassa yhteydessä voitaisiin selvittää myös perusterveydenhuollon siirtämistä kunnilta sairaanhoitopiireille. Eri vaihtoehdoista pitäsi tehdä perustellinen selvitys Ruotsin tapaan, eri vaihtoehtojen tarkoista kokonaisvaikutuksista kunta- ja kansantalouteen on esitettävä selvitys kansalaisille..
Moni on esittänyt hätäpäissään, että vain erikoissairaanhoito pitäisi siirtää valtion maksettavaksi Näin ei pidä tehdä missään tapauksessa! Kunnan ei kannata panostaa perusterveydenhuoltoon vaan lähettää potilaat mahdollisimman herkästi erikoissairaanhoitoon. Kustannukset karkaa pilviin, juuri näin on käynyt Norjassa, joka siirsi erikoissairaanhoidon valtiolle.
Monikanvaisuuden ongelmien poistamiseksi maakunnille tulisi siirtaa myös Kelamaksut lääkkeistä, potilaiden kuljetuksista ja sairauspäivärahoista.Vaikka erikoissairaanhoitoa varten on sairaanhoitopiirit, kunta maksaa tästäkin kalliit hoitomaksut itse. Kunta toimii siis erikoissairaanhoidossa tavallaan kuntalaisten vakuutusyhtiönä. Monikanavainen sekava rahoitus on jo nyt terveydenhuoltomme erityinen ongelma. Vene vuotaa joka suuntaan tosi pahasti!
Isoin eettinen ongelma on kuitenkin niukkojen terveydenhuoltovarojen valuminen Kelamaksuina ja ulkomaisomisteisten terveyspalvelufirmojen tuiki epämäärisiin taskuihin. Toisaalata jos yksityispotilaat menisivät terveyskeskusjonoihin ne ruuhakutuisivat entisestään. Kapina olisi pian valmis!
Kysynkin onko ihmisten perusterveys todella pörssiasia ja onko ehkä eutanasia ulkomaisten firmojen ja kuntien paras yhteinen bisnes tulevaisuudessa? Se raha on poissa Suomen kansantaloudesta. Vaaditaan valtiomiestason johtajuutta, jotta nykyisestä eriarvoisesta terveydenhoidosta päästään eroon.
On oikein madaltaa raja-aitaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Suomen yksityinen terveydenhuolto ja erityisesti työterveyshuolto on vähän samassa asemassa suhteessa erikoissairaanhoitoon kuin kunnat Norjassa. Ne käytännössä voivat lähettää potilaita mielin määrin erikoissairaanhoitoon maksamatta siitä yhtään mitään. Pelkästään siksi kannattaa olla sitkeästi työelämässä 68-vuotiaaksi asti!
Maakunta vetoinen terveydenhuolto rahoitettaisiin antamalla maakunnille verotusoikeus. Näin on tehty Ruotsissa tai toisaalta asukaslukuun ja kunnan maksukykyyn perustulvalla maksulla. Tämä ratkaisu on tehty Kainuun maakunnassa. Jos maakunnat saisivat verotusoikeuden, kunnallisveron määrä tietysti alenisi samalla dramaattisesti.
Asukaslukuun perustuva rahoitus veisi kunnilta motivvation savustaa paljon palveluita tarvitsevat potilaat naapurikuntien vastuulle. Kansanvaltainen kuntavetoinen terveydenhuoto ei ole mikään itseisarvo, jos sen laatu ja saatavuus on kuntapolitikkojen toimesta mennyttä. Valtiolle siirtyisi suurin osa sosiaalihuollosta, vanhustenhuolto, lastensuojelu, paihdetyö. Mutta ei lasten päivähoito, se tulee säilyttää paikallisesti päätettävän lähipalveluna.
Asukaslukuun perustuva rahoitus veisi kunnilta motivvation savustaa paljon palveluita tarvitsevat potilaat naapurikuntien vastuulle. Kansanvaltainen kuntavetoinen terveydenhuoto ei ole mikään itseisarvo, jos sen laatu ja saatavuus on kuntapolitikkojen toimesta mennyttä. Valtiolle siirtyisi suurin osa sosiaalihuollosta, vanhustenhuolto, lastensuojelu, paihdetyö. Mutta ei lasten päivähoito, se tulee säilyttää paikallisesti päätettävän lähipalveluna.
On täysin johdonmukasita, että umpikujassa terveydenhuolto ja valtaosa sosiaalihuoltoa tulee siirtää kunnilta maakunnille tai sairaanhoitopiireistä muodostettaville sosiaali- ja terveyspiireille valtion hoteisiin. Etenkin jos kuntapäätäjät eivät itsekkäässä tietämättömyydessään uhmassaan nyt esitettyä kuntauudistusta sulata!.
Meno terveydenhuollon jonoissa ja ajanvarauksissa roikkuessa jo nyt täysin käsittämätön pienelle ihmiselle ja etenkin meillä vanhemmalla väellä, jolla on paremmasta toimivuudesta täysi tieto.
Kuntaremontti on todella tehtävä tai muuten valtion hallitsema "lääkintohallitus" tulee laukaisemaan pattitilanteen. Jos lähdetään sutta pakoon karhu tulee vastaan.
Ado Sakari Ala-Krekola
Kouvola
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti