KUNTAUUDISTUS ETENEE KUIN SAVON JUNA?



KUNTAUUDISTUS ETENEE KUIN PENDOLIINO SAVOON

Jyrki Kataisen Jutta Urpilaisen enemmistöhallituksen kuntapolitiikan tavoitteena on turvata laadukkaat ja yhdenvertaiset kunnalliset palvelut asiakaslähtöisesti koko maassa. Luoda edellytykset kuntien taloutta vahvistavalle kehittämistoiminnalle ja yhdyskuntarakenteen eheyttämiselle.   Suomi tarvitsee kunnianhimoisen suunnitelman

kestävästä kuntien ja maakuntien taloudellisesta tulevaisuudesta. 

Päämäärä on vahvistaa vastaväitteistä huolimatta kunnallista itsehallintoa ja paikallista demokratiaa. Tästä on kysymys suurta porua ja selvää paniikkiakin aiheuttaneesta julkisuuteen tulleesta suurkuntakartasta. Tavoite on kaiken kaikkiaan erittäin kunniahimoinen. Pienkuntiin tarrautuminen on ukkoutunutta menneessä elämistä. Eilen julkaistun raportin mukaan  kolmasosa kunnista on isoissa vaikeuksissa jo 2020-luvulla.


Enkä ihmettele yhtään opposition kärkkäyttä asiassa, niin merkittävän mullistavasta uudistuksesta on kyse. Etenkin keskusta vahvana kuntapuolueena on oppositiossa vaikessa tilanteessa.  Oppositiosta se ei voi vaikuttaa lain valmisteluun, eikä ajaa kuntien asioita eteenpäin. Välikysymys on laiha lohtu.  He voivat korkeintaan jarruttaa kynsin hampain entisiä oman kuntaministerin Hannes Mannisen vastaavia esityksiä.

Perussuomalaiset jäivät suosiolla oppositioon, kai vieläkin suurempaa vaalivoittoa odottamaan? Vaalimenestys ei ole nykyisin kuitenkaan erityisen liukkasti liikkuvien äänestäjien takia satavarmaa. Hallituksessa he olisivat olleet todella vahva vaikuttaja 39 kansanedustajalla pienkuntien asemaan ja koko kuntauudistuksen sisältöön.

Valmisteilla oleva kuntauudistusesitys on Suomen itsenäisyyden ajan suurin kuntien terveys- ja sosiaalipolittinen lainsäädäntöohjelma. Se ei ole opposition harmiksi tehdy karttaharjoitus, vaan kokonaisesta tavallisten ihmisten elämään suuresti vaikuttavasta suuroperatiosta. 

Kuntauudistuslakien ryppääseen kuuluu kuntarakennelaki, terveydenhuoltolaki, vanhuspalvelulaki ja jo voimaan tullesta perhehoitolain uudistuksesta nouseva omaishoitolainuudistus. Rakennelaki on vasta ensimmäinen osa kuntauudistusta. Toinen osa on kuntalain uudistaminen ja kolmas osa valtionosuuslain uudistaminen. Sekä kuntalain että valtionosuuslainuudistaminen aloitetaan vuoden 2012 aikana. Prosessi on pitkä ja se tähtää kauas hamaan tulevaisuuteen, talousvaikutukset näkyy vasta 2020-luvulla.

Esitys valmistui 2012 tammikuun lopuun mennessä. Helmikuussa käynnistyvän aluekierroksen sekä kuntakuulemisen jälkeen hallitus määrittelee kuntauudistuksen tarkemmat kriteerit ja etenemisen. Uudet kunnat voinevat aloittaa, jos esitys toteutuu kolmen vuoden kuluttua 2015 alusta.

Tavoitteena on, että syksyllä 2012 annettava rakennelaki korvaa voimassa olevan edellisen Paras-laiksi kutsutun puitelain.  Heikkoille kunnille tarjotaan esityksessä kunniallinen perääntymistie, jos vain tähän tarjottuun tilaisuuteen on halua tarttua.

Vauraalla peruskunnalla ei ole tarvetta karsia tarpeellisia lähipalveluitaan, järjestelyvaraa siinä kyllä saadaan.Tavoitteena on poistaa myös lainsäädännöstä kuntaliitoksia vaikeuttavia tekijöitä. Taustoja tuntemattomien kansalaisten  on erityisen vaikeaa käsittää,
miksei muka entinen turvaisa meno voisi kunnissa jatkua?

Hallituksen kuntauudistuksella luodaan palvelurakenne, jossa valta vastuu ja palveluiden järjestämisestä ja  rahoituksesta ovat yksissä käsissä. Se on käytännössä riittävän kyvykäs laajan asukas- ja osaamispohjan kattava peruskunta. Valtionosuusjärjestelmän  kannustavuutta uudistuksessa parannetaan . Kouvalan tulisi saada kunnon kompensaatiot mallioppilaana valtionapuihinsa. Uskonkin hallituksen tukevan vastaan niitä kuntia kunnon panoksilla, jotka päättävät uudistukseen mukaan lähteä.

Ne jotka vastustavat oppositiossa kuntauudistusta, vastustava käytännössa koko tätä kunnallisten terveys- ja sosiaaliolojen pelastusohjelmaa.On täysin harhaan johtavaa ja todella yksipuolista puhua pelkästään elinkelpoisten pienkuntien laahtaamisesta. Järjenkäyttö on kaikille osapuolille täysin sallittua ja kuntien oma kanta liitosehdotukseen on ratkaiseva.

On korkea aika tarttua tähän tilaisuuteen ja antaa muodostettaville vahvoille kunnille taloudelliset mahdollisuudet jopa kehittää rakennettaan. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain sekä muiden edellä mainitsemieni sektorilakien valmistelu sovitetaan yhteen valtakunnallisen kuntauudistuksen kanssa.

Uudistuksessa luvattaan turvata henkilöstön asema nykylainsäädännön tasoisena. Tästä johtuen toivottavasti ei on vaaraa Iittin liittämisestä vastoin tahtoaan uuteen Kouvolaan? 

Ado Sakari Ala-Krekola
Kouvola