 |
| REPOVEDEN KANSALLISPUISTON LUONNONRAUHA KOROSTUU TALVELLA |
Repoveden kansallispuisto on voittanut Vuoden retkikohde 2012 -yleisöäänestyksen. Kaikesta huolimatta hyvät kouvolaiset tämä on täysin totta. Kouvolassa on jotain suunnattomaan hyvää ja alkuperäisen suurta.
Kouvolan pohjoiset huikeat luontoarvot ovat saaneet ansaitsemaansa tunnustuksen. Näin oikea kiehtova Kouvola on saanut huomattavan valtakunnallisen sulan hattuunsa tosin ilman omaa ansiotaan. Metsähallitus sai alueen ahkerana hoitajana palkinnoksi 5 000 euron stipendin alueen edelleen kehittämistä varten.
Raha tulee varmasti kipeään tarpeeseen, koska kunnostusvaroja on valtion säästotalkoissa leikattu ja työvoimaa vähennetty. Valtion rahapulasta huolimatta alueelle on rakennettu uusia retkeilyreittejä. Neljä uutta varattavaa kotaa majoittumista varten sekä kaivoja janoisille kulkijoille. Uuras työ antaa nyt hyvän kaikua takaisin, luontoretkeilijöiden kuulaana vastakaikuna.
Jylhät maisemat, kirkkaat vedet ja etelän erämaiset olosuhteet ovat houkutelleet ja säväyttänyt kulkijoita jo pitkään. Presidentti Urho Kaleva Kekkosenkin kalasti ja nautti olostaan alueella aika usein.
Kouvolan kaupungin asenne alueen vaikuttaviin uusinvestointeihin on ollut sanalla sanoen kylmä. Viimeisin ja mittavin ilmeisen pätevä yritys tehtiin 2010 Hillosensalmelle Kinnosta pikaisesti poistuneen Petri Salmen toimesta. Hanke kuumeni ja kiehui, kuin nokikahvipannu Löppösen luolalla. Kiihkeä politikointi keitti sen pian kuiviin eduskuntavaalien alla. Vain porot jäi torveen!
Metsähallituksen valtion varoin tekemät alueen hoitotyöt ja varusrakentaminen on pitänyt alueen silti hyvinkin vetovoimaisena. Kansallispuistossa usein käyneenä toteaisin, aika pitkälle on näillä toimin päästykin. Siellä käy jo mittavat 80 000 retkeilijää vuodessa. Heidän tuomat rahavirrat Kouvolaan voisivat olla kymmenkertaiset nykyiseen pieneen vihertävään noroon verrattuna.
Repoveden alue on muuttunut vilkkaista savotta-ajoista todella paljon. Kouvolan pierunhajuiset savotta-asenteet alueeseen ei sen sijaan ole muuttunut yhtään. Vuosien varrella kävijämäärät Repovedellä ovat kasvanut tasaisesti. On huomattavaa ja hienoa koska kävijöistä kasvava osa on kansainvälisiä ekoretkeiljöitä. Repoveden vaellusverkostoa on laajaa ja vahvistettu kestämään kulutusta paremmin.
Repoveden alue on muuttunut vilkkaista savotta-ajoista todella paljon. Kouvolan pierunhajuiset savotta-asenteet alueeseen ei sen sijaan ole muuttunut yhtään. Vuosien varrella kävijämäärät Repovedellä ovat kasvanut tasaisesti. On huomattavaa ja hienoa koska kävijöistä kasvava osa on kansainvälisiä ekoretkeiljöitä. Repoveden vaellusverkostoa on laajaa ja vahvistettu kestämään kulutusta paremmin.
Opasteita on matkailijoiden ohjaamiseksi lisätty, jotta alueen luontoarvot kestäisivät paremmin kuluttavan luontomatkailun rasitusta. Haluan kuitenkin sanoa, nykyaikaista palveluvarustusta tulisi kuitenkin vahvistaa puisto laitamaille.
Rakenteilla oleva Suomen luontokeskus HALTIA Espoon Nuuksiossa on lähtölaukaus julkisten puurakennuksien rakentamiseen Suomessa. Siitä voisi tarvittaessa ottaa oppia Kouvolassa.
Elinkeinotoimen jo kyllin kauan kestänyt likapyykinpesu ei saisi enää estää järkeviä kaupungin reunaalueen uushankkeita. Sinne pitäisi saada kunnollinen luontomatkailullinen uusinvestointi. Sehän olisi mainio puurakentamisen pilottihanke uudelle Kouvolaan perustetulle yhtiölle!
UPM Kymmene ja Helsingin yliopiston Aarnikotka-alueen tapaisena hyvänä yhteistyönä maaseututoimen ja elinkeinotoimen kanssa, Woodinno-hanketta hyödyntäen ja muiden vahvojen vaikuttajien toimin se saattaisi vielä onnistuakin. Suurta julkista vetovoimaista modernia järviluontokeskusta tarvitaan Pohjois-Kouvolaan. Uuden Repoveden luontomatkailukeskuksen rakentamista tulisi harkita vielä kerran perinpohjin.
Rakenteilla oleva Suomen luontokeskus HALTIA Espoon Nuuksiossa on lähtölaukaus julkisten puurakennuksien rakentamiseen Suomessa. Siitä voisi tarvittaessa ottaa oppia Kouvolassa.
Elinkeinotoimen jo kyllin kauan kestänyt likapyykinpesu ei saisi enää estää järkeviä kaupungin reunaalueen uushankkeita. Sinne pitäisi saada kunnollinen luontomatkailullinen uusinvestointi. Sehän olisi mainio puurakentamisen pilottihanke uudelle Kouvolaan perustetulle yhtiölle!
UPM Kymmene ja Helsingin yliopiston Aarnikotka-alueen tapaisena hyvänä yhteistyönä maaseututoimen ja elinkeinotoimen kanssa, Woodinno-hanketta hyödyntäen ja muiden vahvojen vaikuttajien toimin se saattaisi vielä onnistuakin. Suurta julkista vetovoimaista modernia järviluontokeskusta tarvitaan Pohjois-Kouvolaan. Uuden Repoveden luontomatkailukeskuksen rakentamista tulisi harkita vielä kerran perinpohjin.
Kouvolan uudella kaupunkikehitysjohtaja Jukka Postilla saattaisi olla tässä hyvä näytön paikka? Vai onko taas niin - järviohta on kiva kalastaa sieltä - vaikka sitä ei ikinä koukkuunsa saisikaan.
Ado Sakari Ala-Krekola
Kouvola
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti