 |
| KIMMO TIILIKAINEN EI HYVÄKSY HALLITUKSEN KUNTA- REMONTTIA |
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikaisen mielestä hallituksen suurkuntiin tähtäävä kuntauudistus ei perustu yhtään mihinkään! Mitä isot edellä sitä pienet perässä. Kouvolan Valkealasta eduskuntaan valittu kansanedustajakin on väittänyt suurkuntauudistuksen olevan pelkää mutu-tuntumaa. Sen jälkeen tämä hokema on karannut käsistä, kuin viritetty mopo kaurapeltoon.
Kuntaliiton madonluvut kuntien tukalasta tilanteesta on aika lohdutonta luettavaa. Kaikki puheet kuntien pärjäämisestä ilman perinpohjaista kuntauudistusta on politikoilta täysin vastuutonta! Me kansalaiset voimme toki kirjoitella mitä haluamme ja uskoakin todeksi mitä pätevät miehet kulloinkin suustaan päästävät. Kuntaliiton tiedot kunnista on ovat kuitenkin paljon puhuvaa karua tekstiä.
Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta on kasvanut reilusti, ja oli viime vuoden lopussa noin 12,6 miljardia euroa. Kasvua edellisvuodesta oli noin 900 miljoonaa euroa. Koko kuntasektorin velkamäärä on kasvanut vuosina 1997-2011 noin 8,5 miljardia euroa. Tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan Manner-Suomen kunnilla oli viime vuonna lainaa 2085 euroa asukasta kohti. Edellisvuonna lainaa oli 1956 euroa asukasta kohti.
Kuntien lainakanta kasvoi noin 7,2 prosenttia. Maakunnittain velkaantunein kuntatalous on Keski-Pohjanmaalla, jossa kunnilla on lainaa jo 3600 euroa asukasta kohti. Kreikan huoleton taloustyyli on kunnissa jatkunut jo pitkään. Kouvolan velkamäärä on kohtuullinen vain 1758 euroa asukasta kohden.
Tässä tilanteessa pitäisi vahvistaa kuntien verotulopohjaa jotta paineet eivät kohdistu liian voimakkaasti kunnallisveroon. Verotulopohjaa voidaan kasvattaa parhaiten vahvoja peruskuntia luomalla. Kaikkein kauheinta on, ettei vuoden 1997 jälkeen kuntasektorin vuosikate ei ole yhtenäkään vuonna riittänyt kunnallisten perusrakenteiden rahoittamiseen.
Kuten päiväkotien, koulujen, sairaaloiden ja tie- ja katuverkostojen ylläpitoon ja peruskorjausten rahoittamiseen. Näin on syntynyt niin sanottua tulorahoitusvajetta, jota kunnat ovat rahoittaneet omaisuuden myynnillä ja ennen kaikkea lainanotolla. Tulorahoitusvajetta on syntynyt vuosina 1997-2011 yhteensä yli 10 miljardia euroa. Kuntien talousahdinko ei ole mitään harhaa, se on realitalouden kylmä tosiasia!
Kuntien terveydenhuolto on rapautumassa kovaa vauhtia. Kunnilla on edessään suururakka homekoulujen, sairaaloiden ja muiden vuosikymmeniä sitten rakennettujen sosiaali- ja terveystoimen rakennusten peruskorjaamisessa. Kunnat ovat toki toivoneet, että valtio voisi osallistua tähän kansallisesti tärkeään korjaustehtävään myös talouden ja työllisyyden elvyttämisen vuoksi. Tästä tuesta ei voida olla mitenkään varmoja.
Nämä kaikki peruskorjaushaasteet koskee tietenkin kaikkia kuntia myös uus Kouvolaa.
Nämä kaikki peruskorjaushaasteet koskee tietenkin kaikkia kuntia myös uus Kouvolaa.
Kuntarakenneuudistus on etenemässä kuntien kuulemisen vaiheeseen. Keskustelu uudistuksesta sai uutta vauhtia muutama viikko sitten. Hallitus on julkaissut rakenneuudistuksen karttaluonnokset. Niiden mukaan maahamme muodostuisi hieman yli 70 kuntaa. Karttojen pohjalta käydystä kuumasta keskustelusta on käynyt ilmi, ettei esillä olevaa kuntakarttaa saada toteutettua sellaisenaan.
Hallitus kaavailee selvitysmiesten käyttöä kuntauudistuksen toteutuksessa. Kyseessä olisi mitä ilmeisimmin kuntajakolaissa määritelty erityinen kuntajakoselvitys. Pientä onnentonta osaa kunnista saatta odottaa valtion huostanotto ja vastentahtoinen sijoittaminen.
Nykysäädösten mukaan valtiovarainministeriö voi asettaa yhden tai useamman kuntajakoselvittäjän kuultuaan asianomaisia kuntia. Siinä tapauksessa, että joku tai jotkut kunnat eivät hyväksy valtuustossa selvittäjän selvityksen perusteella esitettyä liitosta, selvittäjällä on mahdollisuus esittää kansanäänestyksen toteuttamista.
Ministeriö voi sitten määrätä kansanäänestyksen toteutettavaksi. Silloin viimeistään jos ei aikaisemmin kansalaisten on syytä herätä oman kuntansa karuun tilanteeseen.
Ministeriö voi sitten määrätä kansanäänestyksen toteutettavaksi. Silloin viimeistään jos ei aikaisemmin kansalaisten on syytä herätä oman kuntansa karuun tilanteeseen.
Kouvolassa ei tämä tuska enää koske, vaan Kouvola on oman onnensa seppä!
Ado Sakari Ala-Krekola
Kouvola
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti