 |
| KUNTAUUDISTUSTA VASTAAN NOUSEE HUUTOKUORO |
Monet ovat pelänneet ja toiset toivoneet, jotkut vain ounastelleet
kuntauudistuskiiman täyttävän syksyllä valtuustot "kiiluvasilmäisillä" joukolla, jotka eivät ymmärrä kuntataloudesta yhtikäs mitään. Heidän ainoa tehtäväsä on vaalia ikioman kunnan "itsenäisyyttä" viimeiseen hengenvetoon asti.
Kuntatalouden ymmärtäminen ei olekkaan kovin yksinkertainen asia, vaan painvastoin kylmät numerot johtavat helposti harhaan! On vanha idealistinen ajatus siitä, että miksei kuntien tilinpäätöstä voi tulkita samoin kuin yritysten tilinpäätöksiä. Totta kai voidaan!.
Numeroilla on maaginen voima. Kun riittävän kauan toistaa samoja asioita, joku voi alkaa niihin uskomaan. Mutta ei se totuuden pohjaksi silti riitä. Eivät tuottavuus ja tuloksellisuus väestömäärästä pelkästään johdu, vaan siitä miten palvelut on organisoitu.
Tampereen yliopiston kunnallistalouden professori Jarmo Vakkuri sanoo, että kuntien tilinpäätös ei kerro koko totuutta. Vakkuri on havainnut, että uudistushaluisimpia ovat kunnat, jotka ovat ennestään tehokkaita.
Vastaan haraavat pahiten ne kunnat, jotka olisivat kaikkein eniten uudistusten tarpeessa. Tässä piilee suuri sudenkuoppa ja kunnallinen katastrofin siemen. Joka ajattelee, että kunnan taloudesta saisi kokonaiskuvan vain tutkimalla tilinpäätöstä, niin silloin on ymmärtänyt asiat todella väärin.
Kuntia on täysin aiheelliseti moitittu tilinpäätöskikkailusta, jonka avulla ne saavat taloutensa näyttämään todellista positiivisemmalta. Tilinpäätöksissä halutaan näyttää "hyvää" tulosta, joihin sitten voidaan perustaa huoleton "omillaan" pysymistä kuntalaisille.
Hyvin menee ei mitään hatää, kuntakapinaa vaan miehissä lietsomaan. Keskustapuolueen johto on jo aika hysteerinen; kuntakarttoja revitään ja pakkotoimista teurastuksesta keskittämisestä ja kaiken lopusta puhutaan suuvahdossa. Parlamentaarinen asiallisuus on haihtunut kuin tuhka tuuleen!
Tätä ongelmaa ei voi tippaakaan vähätellä, sillä tulojen ja menojen täytyy olla pitkällä aikavälillä tasapainossa. Huomion kiinnittäminen tuloksen sormeiluun voi lakaista alleen suuremman ongelman sen, miten palvelut järjestetään tehokkaasti. Sitä ei pysty päättelemään tilinpäätöksestä.
Tilinpäätössuunnittelu kuuluu toki tilinpäätösjärjestelmän sisälle. Mutta voi vakavasti kysyä, kuinka paljon tilinpäätös kuvaa kunnan talouden kokonaisuutta. Asiantuntijat ovat todennet, se ei ole mitenkään koko kuva.
Kuntauudistusta valmisteleva työryhmä on kaivanut esille nämä piilossa olevat kuolinluvut kuntien salatuista kätköistä. Näissä selvityksissä on tullut muiden muassa Iitille todella kylmäävää kehitystä esiin.
Kunnalla voi olla hyvä väestörakenne, sen alueella voi toimia hyviä yrityksiä ja sen tulorahoitus voi tulla helposti. Silti kunta voi olla palveluiltaan todella tehoton ja näivettynyt.
Alijäämäisen tilinpäätöksen kunta voi sen sijaan toimia huomattavasti tehokkaammin. Hehän pyrkivät järjestämään riittävästi kuntapalveluja, vaikka sitten velkarahalla. Ei todellakaan tuottavuus ja tuloksellisuus väestömäärästä pelkästään johdu. Teoilla Suomi ja sen kunnat nostetaan!
Tutkimukset puoltavat U-käyrämallia jonka mukaan liian pienet ja liian suuret kunnat ovat tehottomia. Tehokkuuden näkökulmasta kultainen keskitie on perusidea. Tässä mielessä
Kouvola on ihanteellisen kokoinen ja palveluorganisaation tuloksellinen järjestäminen on oikein päätöksin täysin mahdollista. Kirkonharjalla ovat viisaat johtavat virkamiehet valmistelullaan ja rohkeat luottamushenkilöt päätöksillään. Kunnat ovat kuin ovatkin oman onnensa seppiä.
Kuntien optimikokoja täytyisi olla useita riippuen siitä, mistä kuntapalvelusta puhutaan. Suuri yksikkökoko on rationaalista pääomaintensiivisissä palveluissa, kun taas työvaltaisissa palveluissa suuren organisaation haitat nousevat esiin.
Kunnan koko on aina kompromissi erilaisten palvelualueiden optimaalisesta koosta. Havainto liittyy kuntakentän kahtiajakautumiseen, jossa kasvukeskukset ja niiden lähikunnat pärjäävät.
Mutta maaseudun syrjäisimmät kunnat jäävät kehityksen kelkasta. Sitä kehitystä voidaan kuvata tieteen rahoituksesta tutulla Matteus-efektillä, jonka mukaan edut kasautuvat niille, joilla niitä jo ennestään on. Osattomat köyhtyvät entisestään. Tätä kehitystä torjumaan tarvitaan kokonaisvaltainen hallituksen esittämä kunnollinen kuntauudistus viimeistään 2015, jotta palvelukato ehditään torjua ajoissa.
Kaikkein köyhimmillä kunnilla on edessään hitaan kuivumisen tie. Kunnan heitteillejättöä ei Suomen hallitus tule hyväksymään, vaan se vihon viimeinen Metusalem - pelkistä vanhuksista koostuva perikunta liitetään siihen millä sillä yhteitä rajaa sattuu olemaan!
Onko tämä muka mikään pakkoliitos, eikö se ole ennemminkin sosiaali- ja terveystoimen huostaanotto?
Ado Sakari Ala-Krekola
Kouvola
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti