IHMISEN IKÄVÄ TOISEN LUO - TIE KIIMASTA ROMANSSIIN

1700-LUVUN ROMANTIKKA VERHOSI  KIIMAN PITSIIN JA SATIINIIN

  

Kevät tuli lumi suli, puoro sanoo puli puli! Kevään lisääntynyt valoisuus laukaisee viimeistään hiljaisimmankin naaraan kiimakauden käyntiin. Se muuttuu levottomaksi, äänekkääksi ja hempeäksi.

Uros sen sijaan muuttuu aggressiivisemmaksi ja alkaa merkata reviiriään voimakkaan tuoksuisella virtsallaan.

Tämä kotoinen luontohavaino koskee tietysti kesykissoja. Kissa on erittäin viisas itsenäinen ja ompäinen eläin, se ei orjaile ihmistä koiran tavoin ja siitä huolimatta se saa ruokansa meiltä.

Entäs sitten me ihmiset, ainaisessa halussamme kiemurtelevat luomakunnan kruunut? "Ihminen on ainoa nykyisin elossa oleva ihmisten sukuun kuuluva eläinlaji. Ihminen kuuluu kädellisten  lahkon isojen ihmisapinoiden heimoon. Me olemme nykyisin elävistä kädellisistä laajimmalle levinnyt älykkäin ja runsaslukuisin laji;" Näin olemustamme kuvaa (homo sapaiens)  sähköinen tietokanta Wikibedia . Mene ja teidä häntä? Enpä tuota saata uskoa!

Ei sanaakaan Aatamista ja Eevasta, jota minä körttinä ihmettelen suuresti. Olemmehan kuitenkin ainakin teoriassa enemmän kuin puissa roikkuvia karvaisia apinoita? Vai olemmeko me  todella?  Sitä sopii nyt vakavasti pohtia punnita ja ynnäillä ihan suurella joukolla!

Juice Leskinen riimittelee laulussaan Ihmisen Ikävä Toisen Luo ; "Ei mun takki kaipaa neulaa/ei lankaa/mutta sielu kaipais seuraa parempaa/ei näissä kapakoissa kuule runoa,/ei tankaa/ pelkkää juopunutta puheen sorinaa/ mutta yksi seikka tässä sentään lohduttaa/se että sinä olet voinut mua joskus rakastaa."

Moni lapinmies on ihmetellyt ääneen miksi etelänmiehet lähettää naisensa heidän "pahnavaksi" juuri parhaaseen sesonkiaikaan huhtikuussa kevät hangille?  Ne lemmot kyselee ihmeissään eikö etelänmiehet näistä naisasiota oikein tajua mitään? 

Nyt  asiaa on Lapissa on viimein tarkkaan tutkittu ja löydetty ilmiöön suuresti vaikuttavat taustakutinat. Lapin keskussairaalan erikoisasiantuntija ylilääkäri Antti Liikkasen mukaan miehet pitävät rakastelusta erityisesti loka-marraskuussa. Kun taas naisten halu on ylimmillään huhtikuussa. Lapin miesten geeneissä ei tätä vaihtelua ole havaittu,  päinvastoin huhtikuu on aallon huippu!Yks plus iks on kaksi! Vai miten se olikaan pojat?

Pimeä syö ilmiselvästi  ihmisen voimavaroja.Kaamosväsymyksestä kärsii 25-40 prosenttia suomalaisista. Miten ihmeessä tämän pimeän ja ankean talven läpi aina jaksetaankin kahlata, ilman ettei nuppi totaalisesti sekoaa? Nou hätä, mikäli noudattaa ylilääkärin neuvoja: päiväkävelyä, riittävä uni, rakastelua ja herkuttelu auttavat jaksamaan kaamoksen yli tänne erotiikkaa tihkuvaan huhtikuuhun asti.

Itse harrastan talvialakuloon erityisen virkistävää avantouintia paremminkin kastautumista,

se tosin kutistaa pahasti varustusta. Ei  haittaa yhtään, kuumassa saunassa sen kuosi palaa.

Arvon blogini lukija, huomaathan kalenterista juuri nyt lähestymme vuodenaikaa, jolloin naiset ovat halukkaimmillaan! On jos koskaan on kallis oikea aika panna  toimeksi !Samalla kuitenkin talven jälkeen elimistö, vaikka spermaa vuotaisi korvista, on sekä naisilla että miehillä on tehonsa puolesta alimmillaan saamaan lapsia alulle.

Pelimies ei kondomia irtosuhteissaan näin ollen käytä? Tieto Lapista helpotta tuskaa; "Naisten anovulatooristen syklien määrä on suurimmillaan eivätkä siittiöt ole erityisen reippaita". Uskoisin maallikkona uutteruuden korvaavan biologisen puutteen.
"Tarmokas uskollinen kylväja viimein niittää saa!" On se mainio asia, että oikein Lapista asti meille kerrotaan meille tiedosta kiitollisille milloin nainen on hempeänä ja onnessa otillaan.

Jotai tälläistä tendenssiä olen arvellut jo pidemmän aikaa!Kouvolan väkiluku on vuonna 2011 pienetynyt 550 henkilöllä - tämän blogin vakava tarkoitus ei ole herättää huvitusta.

Vaan on vakava yritys  saada  kaupunkimme väkiluku nousuun normaalia luonnollista vuosituhantista tuttua  latuaan! Lappiin lumille taidan minäkin tästä lähteä muina miehinä.

Ado Sakari Ala-Krekola

Kouvola

KOUVOLASSA ODOTELLAAN PERHEIDEN TURVAKOTIA

PERHEVÄKIVALTA ON USEIN PITKÄÄN  SALATTU SURU

Kouvolassa on vaadittu oman turvakodin perustamista pidemmän aikaa, viimeisin valtuustoaloite on tehty helmikuussa.  

Päivystävät sosiaaliohjaajat kohtaavat uhrit heti perheväkivallan tapahduttua. Kouvola lähettää turvakotia tarvitsevat ihmiset muualle. Kouvolasta heidät ajetaan taksilla Kotkaan Lahteen tai kauemmas pääkaupunkiseudulle.  Se on ok vain akuuttiin  hätään!

Äkkiä ajatellen voisi kuvitella, jos uhka on suuri kaukaisempi kaupunki voikin olla parempi vaihtoehto. Miettikää vähän tilannetta, totuus on kuitenkin päinvastainen. Koko kriisiperhe tarvitsee vankkaa eheyttävää tukea täällä. Eikä vähiten se pirun mörökölli, väkivaltaa käyttävä sikaelukka, joka on pääasiassa aineissaan räyhäävä perheenisä.

Kouvolassa tutkitaan ensin lähiverkosto, onko vaareja mummoja  kummeja serkkuja setiä tai tätejä. Jos ei ole, lähetetään heidät ostopalveluina muille paikkakunnille. Kouvola ostaa vuosittain satoja hoitopäiviä 20-30 asiakkaalle muilta paikkakunnilta. Turvakoti onkin nyt otettu selvityksen alle osana sosiaali- ja terveyshuollon kehittämisohjelmaa. 

Kyllähän jokaisen lähisuhdeväkivaltaa kärsivälle pitäisi  paikka minne paeta puolison tai perheenjäsen väkivaltaista käyttäytymistä omassa kaupungissa. Tästä lienee sosiaalipuolen asianhoitajat toimenpiteistä samaa mieltä, vain suunnattavasta määrärahoista on lienee pulaa?

"Kouvolan kireä taloustilanne ei riitä tähän omaan turvakotiin. Turvakoti olisi kallis hankinta ja Kouvolassa etusijalle menevät vanhusten ja nuorten järjestelyt. Kouvolan käytössä olevan yhden turva-asunnon käyttö on  satunnaista. Meillä ei ole varaa pitää työntekijöitä odottamassa asiakkaita"; kommentoi Ylellä perhepalvelujen tilaajapäällikkö Kristiina Sihvonen Kouvolan tilannetta asiassa.

Eikö Kouvolalla ole kuntaliitos perinönä jäljellä enää yhtä ainutta taloa? Turvakoti palvelee myös vanhuksia aikamiespojilta ja se on pohjimmiltaan parasta  lapsi- ja etsivää nuorisotyötä.
Näitä byrokratian lasiseiniä rakennetaan uuraasti edelleen toimialojen  sisään!

Kouvolan omalla turva-asunnolla on vain parisenkymmentä asiakasta vuodessa.
He ovat ilmeiseti hengen vaarassa?Tämähän on nykytilanteessa jäävuoren huippu. Vakavia poliisitapauksia on meillä perheissä noin 200 juttua vuodessa. 

On selvää, ettei suuressa hädässä oleva lähde mielellään kauas kotoa. Sehän olisi uusi häpeärangaitus kuin karkoitus jo kylliksi kärsineille lapsille ja pahasti lyödylle äidille!. Luovasta nokkeluudeta näyttää tuplamiehitetyssä tuottaja-tilaajaportaassa oleva suurin pula!

Valtakunnallisen Ensi- ja turvakotien liiton mielestä Kouvolassa ongelmana ovat pitkät välimatkat. Silloin kun uhrit joutuvat eri paikkakunnalle eroon työpaikasta ja  koulusta.

Kouvolan poliisiasemalla toimivat sosiaaliohjaajat ovat varovaisia kannanotoissaan, mutta luonnolliseti he myötäilevät ajatusta kaupungin omasta turvakodista.

Sosiaalipäivystäjien kannalta  on etusija sillä mitä kaupunki voi itse järjestää.  Periaateessa se on kaupungin sosiaalietu veroja maksavalle perheille. On se sitten oma tai ostopalvelua  se on kaupungin perhepalvelua... 

Turvakoti katkaisee väkivallan tärkeinä lasten turvallisuus ja väkivallan loppuminen. Työn lähtökohtana on väkivallan todistajina tai kohteina olleiden lasten edun turvaaminen kaikissa olosuhteissa. Erityistä huomiota kiinnitetään lasten auttamiseen.

Turvakodissa ollaan kriisitilanteen vaatiman ajan, yleensä muutamasta päivästä kahteen kuukauteen. Väkivaltaa kokenut pääsee keskustelemaan kahdenkeskisesti väkivaltatyöhön erikoistuneen työntekijän kanssa. Myös lapsille pyritään järjestämään kahdenkeskisiä tapaamisia työntekijöiden kanssa.

Henkisen tuen ja avun lisäksi turvakodissa saa tarvittaessa apua käytännön asioiden, kuten esimerkiksi asuntoasioiden tai lähestymiskiellon, järjestämiseen.

Henkilökunta on tarvittaessa asiakkaan mukana viranomaisneuvotteluissa. Vertaistukiryhmään osallistumalla voi työskennellä samankaltaisia kokemuksia omaavien kanssa.

Turvallisuuden lisäämiseksi ja väkivaltakierteen katkaisemiseksi väkivallan tekijälle tarjotaan apua Jussi-työn kautta. Tarvittaessa voidaan järjestää myös pari- ja perhetapaamisia, jos ne arvioidaan riittävän turvallisiksi. 

Mikä pahinta viimeksi maailman toiselle puolella Uudessa-Seelanissa asti on ilkamoitu Suomen kansan moninaiselle väkivaltaisuudelle! Hävetään kaikki yhdessä sitä! 

Ado Sakari Ala-Krekola
Kouvola

KOUVOLASTA TEHDÄÄN LUONTOPYÖRÄILYN KULTAMAA

MAASTOPYÖRÄILY ONNISTUU KOUVOLASSA HYVIN TALVELLAKIN

  

 

Kouvolan upeasta luonnosta pääsee pian nattimaan vaikkapa hybriidipyörän satulasta. Kinnon projektipäällikkö Jukka Kinnusen operoima luontomatkailuhanke on toiveita herättävä.  Matkailu on erityisen vaativa oikukas ala ja mutta harkitusti verkostuen tehden voidaan saadaan todella paljon aikaan. Kouvolan seudun latupohjia ja kuntopoluja tarjotaan jo ensi kesänä uusien maastopyöräilijöiden käyttöön. 

Nykyisin on hyviä sähköavusteisia maastopyöriä, jolla matka taittuu helposti muiden mukana. Kuntokynnys ei todellakaan ole niin suuri kuin moni sohvalla arvelee!
Olen innokas jokapäiväinen talvipyöräilijä, joten kokemusta asiaan on!

Kyse ei ole mistä tahansa metsissä ja urilla sotkemisesta, vaan luontomatkailijoille rakennetusta pyöräilyn ihmemaasta - biking wonderland.  Kiinnostava kokonaisuus 
on parhaimmillaan arvokkaita luontokohteita, majoitusta, ateriapalveluita, kalastusta, marjastusta, ja uimista savusaunomista muine hyvine ohjelmapalveluineen. 

Matkailuhanke on Kouvolan uuden luontoihmeen permanentti, harkittu paikkojen kohennus, hyvää esillepanoa ja uusien matkailun herkkupalojen estotonta tarjontaa.  
Myös maailmanperintökohde Verlan alueen uusia ulkoilureittimahdollisuuksia  kartoitetaan yhdessä alueen matkailupalveluväen  kanssa. 

Luontopyöräilyreitistön on tarkoitus kulkea Kouvolan, Mäntyharjun, Repoveden tietämiltä muuallekin Kymeenlaaksoon.  Kouvolan on paras keskittyä paikallisten matkailuyrittäjien asiakasvirtoihin. Maastopyöräilyyn on tulossa  myös 
lähiuria  taajamien välille Kuusankoski-Iitin ja Kouvola-Valkealan  metsäreiteille.

Uusinta uutta on  pyöräilyreittien ja  retkeilykarttojen lataaminen  älypuhelimiin.Puhelimiin voi ladata tekstiä ja puhetta suomen lisäksi vaikkapa saksaksi venäjäksi ja englanniksi. Harkita voisi myös ranskaa saksaa venäjää kiinaa ja  japania.

Kun luontomatkailija saapuu kohteeseen vaikkapa kirkon pihaan, hän voi  kuunnella opaspuheen  kohteen historiasta ja infoa paikalla olevista  matkailupalveluista. On todella järkevää hyödyntää nykypuhelinten uusia ominaisuuksia. 

Kouvolan seutua  markkinoidaan erityisesti Pohjois-Saksassa sekä Hollannissa asuville pyöräilijöille. Reitit avautuvat tietenkin myös seutukunnan ulkoilevalle väestölle. 

Kouvolan seudulla on projektipäällikkö Jukka Kinnusen mielestään meillä hyvät saumat houkutella  luontopyöräilijöitä. Mutta puitteiden on oltava nykyistä paremmassa kunnossa. Etenkin euroturisteille on erityisen tärkeää, että on  olemassa turvallisia pyöräteitä.
Niitähän meillä on  hiljaisia kyläteitä ja viitotettuja reittejä jo ennestäänkin.  Ulkolaiset voivat ottaa huoletta myös lapset mukaansa.

Elokuussa 2010 aloitettuun Kouvolan seudun kulttuuri- ja luontokohteiden kunnostamishanke  eli KULU-projekti on hyvässä vauhdissa. Tavoitteena on
pyöräreittien lisäksi melonta-, vaellusreittien  kohentaminen sekä taukopaikkojen kunnostus. 

Projektin tavoitteiksi asetettiin Kymijoen Väliväylä-jokireitin varrella sijaitsevien rantautumispisteiden taukokatosten, puuliiterien, tulisijojen, eko-käymälöiden, melontalaitureiden ja opasteiden kunnostaminen ja harkittu uudisrakentaminen. 

Uutta Kouvolan seudulla on rakentaa kolme Wildlife Watching -tarkkailupistettä luonnonvaraisten eläinten seuraamiseen ja kuvaamiseen. Valkealan Anttilan kylään
 tulee yksi ja kaksi muuta on vielä haussa. 

Toivottavasti tästä luontomatkailujytkystä tulee Kouvolan alueen matkailulle  ja matkailijoille  kirkas lähdehörppy oiva  pysyvä ammennuspaikka.  

Voi vain toivoa luontomatkailijoiden ja ekopyöräilijöiden ottavan Kouvolan seudun paikat ja reitit pysyvästi omakseen.  Eikun pyöräillään itsemme luonnossa kuntoon kaikki! 

Ado Sakari Ala-Krekola

Kouvola 

KOUVOLA NAISTEN KAUPUNKINA RANDOM ARVIOISSA 89/108

Huoli pois ihmeen hieno Kouvola, kyse on tietenkin Tšehovilaista elämäntuskaa potevista noin 30-kymppisistä  naisista. Tarkastelen tätä ongelmaa miten näiden naisten tuskaa voisi miehenä ja runoilijana lievittää. En niinkään kaupunkimme todellisena ongelmana. 


Naistenlehti selvitti hyvin randomisti mikä Suomen kaupungeista on naisen psyykeen ja hyvinvoinnin kannalta paras asuinpaikka. 

Vertailussa lehti huomioi kuinkas muuten kampaamomäärä, tukka hyvin kaikki hyvin. Masennuslääkkeitä syövien naisten määrä,  masennuksen syy on tietenkin synkeä kaupunki. Naisten pienet palkkatulot veti käyrrää alas, ovatko kaikki matalapalkkaiset töissä kaupungilla vai Mäkkärillä?. 

Naisten osuuden kaupungin johdossa on myös hyvän kaupungin merkki, nainen kaupungin johdossa voimaannuttaa tietenkin kaikkia naisia. Miesteknograatit ovat kauhuissaan niistä nenäkkäistä  rakastettavista "himphamuista", joilla on inhimillinen  kaupungin perikatoon johtava löysä ote.

Presidentti Tarja Halonen antoi monille naisille valoa elämäänsä ja etenkin työille poveria kaikkeen olemiseen. Sillä oli heille erityisen suuri merkitys. Hyvyyttä arvioitiin myös naisten työttömyysasteen mukaan, työtön nainen on kaupungissa nähtävästi onneton. Kouvolassa on muuten apulaiskaupunginjohtajana napakka nainen. Muutenkin Kouvolan johtopaikoilla etenkin terveydenhuollossa on joukko todella päteviä naisia virkamiehinä! Tulokset puhuu puolestaan! Valtuustossa naisten ääni kuluu erittäin kuuluvasti!

Suomen paras kaupunki naiselle on vertailun mukaan historiallinen pieni suomen-ruotasalainen Kristiinankaupunki.  Helsinki sijoittui vertailussa viidennelle sijalle. Kouvola oli maineensa mukaan kuinkas muuten häntäjoukoissa  89;äs vertailusijalla . Kotka on meitä edellä sijalla 76. Ökyrikkaiden onnela Kauniainen oli sijalla 17, esikaupunit Espoo sijalla 56 ja Vantaa sijalla 91 Kouvolan takana. Pahnan pohjimmainen oli ilmeinen miestenkaupunkin Ulvila sijalla 108. Toisaalta jos nainen kärsii saattaa mies joutua kärsimään tilanteesta vielä pahemmin?

Naisten kaupunki (La città delle donne) on Federico Fellinin ohjaama elokuva vuodelta 1980. Elokuva sai ristiriitaisen vastaanoton. Toisaalta maestroa kunnioitettiin ja elokuvaa pidettiin loistavana.  Murskaavissa arvosteluissa se mitätöitiin täysin arvottomaksi. Aikojen kuluessa se on kuitenkin löytänyt paikkansa elokuvahistorian merkkiteosten joukossa. 

Fellinille tyypillisen unenomaisen, hillittömän ja taiteellisen kuvaston keskellä Marcello Mastroianni esittää Snàporaz-nimistä miestä, joka matkaa miehen ja naisen tilojen halki etsiessään onneaan naisten kaupungissa. Maailmanmiehen elkein esiintyvä Snáporaz osoittautuu heikoksi ja helposti manipuloitavaksi, jota naiset johdattelevat helposti tahtonsa mukaan.

Patriarkaaliseen järjestykseen tottunut matkamiehemme kokee tilanteen hallinnan menettämisen ahdistavana painajaisena josta on päästävä pois. Samalla hänen käsityksensä naisista saa aivan uudenlaisia ulottuvuuksia. Naisten kaupunki on nimensä mukaisesti naisten territoriota, jossa miehille ei juurikaan ole mitään paikkaa eikä sanavaltaa. Kaikki on järjestytty nasisten oloja silmälläpitäen.

Paikalle harhautuneen Snàporazin ohella ainoat miespuoliset henkilöt ovat kaupungissa Enderbreith Smallin  kuuden hyvin koulutetun koiranpennun tavoin nöyrästi tottelevaa aviomiestä ja yltiösovinistinen tohtori Xavier Katzone jolle 10 000 valloitettua neitosta on hyvä syy suuren juhlan järjestämiselle.

Herää kysymys, herraparatkoon onko tälläisella naisten kaupungilla mitään mahdollisuuksia menestyä, jossa ei olisi meitä onnettomia miesparkoja palvelemassa naisia?Jätän arvioni naisten tasapainoisen viisaaseen harkintaan. Kokonaan toinen asiaa on mikä on tehnyt Krsitiinankaupungista niin oivan naisten kaupungin verrattuna jumposijan Ulvilaan onnetomaan asemaan?

"Halusimme herättää keskustelua siitä, millaisessa kaupungissa lukijamme, kolmekymppisen naisen on hyvä asua. Saimme selville, miltä asia näyttää tilastoissa.Jokaisen kannattaa miettiä, mitä oman kaupunkinsa muuttamiseksi voi tehdä;" lehden päätoimittaja Mari Paalosalo-Jussinmäki sanoo. Siis tarkastelukulma oli 30-vuotiaan OLIVIA-naistenlehden lukijan kannalata paras kaupunki. 

En intä vastaan, tulos on varmaan ihan oikea tuolle pinelle valitulle joukolle. Mitäs nyt selvään asiaan on kaljulla vanhalla äijillä mitään sanomista?


Ado Sakari Ala-Krekola

Kasarminmäki

KOUVOLASSA ON SUURI TARVE RUOKA-APUUN



ISOIN OSA RUOKA-AVUSTA MENEE LAPSIPERHEILLE



Piinaava alinomainen rahattomuus vaivaa yhä useampia tavallisia kansalaisia Kouvolan seudulla.  Monisyinen köyhyys ja vähäosaisuus yleistyyy Suomessa huolestuttavasti.

On aika outoa jos hyvinvointiyhteiskunnassa jokapäiväistä leipää ei ole kaikilla kylliksi nälkäänsä. Suomessa ruoka-apua jaetaan eniten monilukuisille lapsiperheille. Tähän piinaan on joutunut moni ilman omaa syytään. Joten mitään syytä häpeään ei ihmisillä pitäsi olla yhteisön tarpeellisen avun vastaanottamiseen.

Nälkä on vielä vieraanamme ja meidän hyväosaisten ei pidä ummistaa tälle ikävälle ilmiölle silmiämme. Kasvavia leipäjonoja on koko Suomessa, eikä niiden olemassoloa Kouvolassakaan tule häpeillen salata.

Avun tarpeeseen ovat johtanut moninaiset henkilökohtaiset ja sosiaalipolittiset syyt ja valtiovallan ikävät loppumattomat supistuspäätökset.  Ikä-ihmisten taitettu indeksi pienentää vuosi vuodelta yksityisen eläkeläisen ostovoimaa, se on murentanut alkujaan hyvää ostovoimaista eläketulotasoa tuntuvasti, jopa kamalat 40 prosenttia vuodesta 1996!

Muidenkin kansalaisten ja erityisryhmien edut ja tuloperustaiset kertymät ovat supistuneet. Yhteiskunnan suojaverkoissa on nykyään kokoajan suurenevia aukkoja.Tässä ovat tärkeimmät syyt ihmisten sosiaaliseen ravintoapuun myös kotikouvolassamme.

Kouvolassa viime lokakuussa käynnistyi ruokapankki kolmekuisella koe-ajalla täydentämään liian niukkana pidettyä Euroopan unionin ruoka-apua. Syksystä jaettu 8000 kilon ruoka-avun kokonaismäärä; se nopeasti hupeneva EU-ruoka-apu eivät ole riittäneet suurta kysyntää tyydyttämään. 

Euroopan unioni luovuttaa interventiovarastoista maataloustuotteita ja ne muunnetaan maatalouspolitiikan sääntöjen mukaan tuotteiksi  ja niitä jaetaan Euroopan maiden myös Suomen köyhille ainakin 2013 loppuun asti. 

Tarpeesta nousevaa sosiaalista  pysyvää ruokapankkia ovat käynnistämässä Kouvolan kaupungin sosiaalitoimi, Kouvolan seurakuntayhtymä, Kouvolan korttelikotiyhdistys ja Kouvolan seudun työttömyysyhdistukset. Toivottavasti tämä armollinen ihmisystävällinen hanke myös toteutuu!

Kouvolan kaupungin hankekoordinaattori Päivi Hippeläisen ja kirkkoherra Keijo Gärströmin kolumnin mukaan ruoka-avulle on kova tarve Kouvolan seudulla. Sosiaali- ja diakoniatoimi kohtaavat ihan päivittäin henkilöitä joilla on selkeää suuri ruoka-avun tarve.  Ruokapankista jaetaan tavaraa kahtena päivänä viikossa. Apu on tarkoitettu kaikille tarvitseville, työttömille, eläkeläisille, opiskelijoille, myös maahanmuutajille, eikä kenekään papareita kysellä.

Arvokkaat apujoukkot ovat pitäneet sattuneesta syystä matalaa profiilia ja kynnystä. Ruokapankkeihin tarvittaisiin lisää paikallisia hyvätahtoisia pysyviä lahjoittajia. Kokeilupankkeihin saatiin tuotteita muutamilta armeliailta elintarvikekauppiailta  ja jaloilta leipurieilta. Julkisuudessa ihmetellään usein sitä, miksi jotkut kaupat heittävät vanhaksi menevät ruokansa roskiin, vaikka leipäjonoissa riittää Suomessa nälkäisiä.

Euroopan unionin ruoka-avun pelätään supistuvan Suomessa ensi vuoden lopulla pelkkään maitojauheen  jakeluun. Valo loistaa kuitenkin jo putkenpäästä! Lähivuosina kaupan ja ruokatuotannon pois heitettämät elintarvikkeet  nousevat tärkeään asemaan sosiaalisen ja humanitäärisen ravinto-avun tuottajana.

Ylijäämäruuan haaskaaminen vähenee isosti, kun sen ilmaisjakeluun saadaan järkeen käyviä helpotuksia. Nykyisin puolet ylijäämäruuasta päätyy kaatopaikalle EU-maissa.

Unioni haluaa kauppojen ylijäämäruuan jakoon vuoteen 2014 mennessä, mutta lainsäädäntö tukkii tien edelleen tiukasti. Nyt elintarvikkeisiin kaavaillaan uutta pakkausmerkintää, joka sisältäisi sekä viimeisen myyntipäivän sekä tärkeänä vaarattoman viimeisen käyttöpäivän.

Tämä helpottaisi ruuan luovutusta ilmaisjakeluun. Viimeisen myyntipäivän jälkeen kauppa voi lahjoittaa ruuan pois ja ilmaisjakelussa sitä voidaan jakaa viimeiseen käyttöpäivään asti. Uudistusta odotetaan sosiaalisen-avun jakajien keskuudessa jo kiihkeästi. Liike-elämän puolellakin on jo nyt oivallettu luovutuksen käytännöllisyys ja eko-humaani imagearvo.

Suomalaisista kaupoista päätyy ruokaa roskiin noin 70 miljoonaa kiloa vuosittain; kotitalouksista ja ravintoloista vielä enemmän se on ihan tolkuton määrä. Tämä on aivan uskomatoman  moraalitonta kansantaloudellista tuhlausta.

On täysin sydämetöntä, ettei näitä päydältä putoavia murusia -  käytännössä ihan syötävää ruokaa saa jakaa  yhteiskunnan vähäosaisille. 

Ado Sakari Ala-Krekola

Kouvola

KOUVOLAN HALLINTORAKENTEISSA ON EDELLEEN MENOKONE?




"SUURLEIKKURI" ODOTTAA KOUVOLAN PÄÄTÖKSIÄ?

 













Kaupunginvaltuutettu Katja Airaksinen teki Kouvolan Sanomissa huomionarvoisen ulostulon Kouvolan kaupungin palvelurakenneuudistuksesta virinneseen vilkkaaseen keskusteluun.

Hän kyseli "hengiltä" säästämisen tarpeellisuuden perään ja uumoili "suurleikkurin" karseaa rousketta. On täysin selvää, että hallituksen masinoiman kuntaremontin jouduttamiseksi valtion tukia tullaan edelleenkin supistamaan tuntuvasti. Vaikka uus Kouvolan kolmen vuoden tilinpäätös on 1.65 miljoonaa ylijäämäinen, odottelulla ei  voiteta yhtään mitään.

Rakenneuudistusta on jatkettava, koska  vuonna 2012 tilipäätös näytti  alijäämää noin 1.7 miljoonaa! Ratamo-hankeen hyväksyminen on kuin keväinen aurinkokilo tuskaisan talviharmauden jälkeen!! Kouvolan terveys- ja sosiaalipalvelureformi ja selviytymisreitti vuoteen 2018 alkuun on nyt suurelta osin viitoitettu!

Hyvä on kun nuoret tarmokkaat naiset puhuvat suoraan Kouvolan pitkän ajan kestävyysvajeesta, joka on vuositasolla jo 4 prosentin luokkaa? Miesten marina kotiseututalojen kulmilta, ei ehkä tavoita kaikkia asiaa pohtivia kansalaispiirejä.

Toimiva kestävä ja kattava rahoitusjärjestelmä on keskeinen lähtökohta laadukkaiden peruspalvelujen järjestämiselle. Miten saada tämä "halvatun" vahva Kouvolan peruskuntakombinaatti uusille raiteille.

Kuntien rahoitusjärjestelmä koostuu kuntien omista tuloista ja valtion rahoituksesta. Kuntien tärkeimpiä tulolähteitä ovat verotulot ja valtionosuudet.
Jos nämä perustulolähteet ei riitä kaupungilla voi olla myös suuria konsernihallinnon junailemia finanssituloja ja kaupungin liikelaitoksista tulevia "piiloveroksi" moitittuja tasaisia tuottoja.

Kuten Airaksinen sanoo ja oikutetusti vaatii, tällä tuottopuolella on oikein toimin paljon saatavana. Etenkin jos puna- sini-vihreä  pelastusrengas ajoissa havaitaan. Sitä kestävämpi kuntatalous on, kunnan koosta riippumatta, mitä ennemmän näitä kuntabisneksen vaarallisen "onnekkaita" tuottoja tulee.

Kurikalla on Forttumin osakkeita niin paljon, itsellisen pienkunnan talous on Suomen vahvimpia ja kriisitesteissä kestävimpiä! Tosin sekin pohjalaiskunta selvittää parhaillaan Teuvan kanssa kuntaliitosta!

Kouvolalla on edessään pelastava "suurleikkuri" siitä ei epäilystäkään. Loiventavia vaikutuksia voidaan hakea paljonkin yhtisvoimin tuotavuuden parantamisella.

Kuntakuutosten jäljiltä oleviin löyhiin rakenteisiin on ilmeisesti kuitenkin tulossa suursoputus. Ei kai kukaan vastuullinen realipolitikko voi muuhunkaan finanssitohtori Eero Laesterän lukujen valossa päätyä. Merkittävin osa suomalaista valtionosuusjärjestelmää on kunnan peruspalvelujen valtionosuus, joka kokoaa yhteen kunnallisten peruspalvelujen rahoituksen. Tämä pelkkien valtion suurtukien varassa eläminen on paljolti kuljettu loppuun!

Kunnan peruspalvelujen valtionosuus on laskennallinen ja se perustuu kunnan asukkaiden palvelutarpeeseen ja palvelutoiminnan kustannuksia kasvattaviin olosuhdetekijöihin. Tässä on tiettävästi ollut paljon sitä siltarumputouhua ja "ministeriharkintaa". Mutta jos kuntasektorille ei valtion budjetista kylliksi tukivaroja tule, tyhjästä on paha kenenkään nyhjäistä.Tilanne näiltä tiimoin tilanne on monien kaupunkiseutujenkin kannalta erittäin vaikea!

Hallitus leikkasi kuntien valtiontukea 600 miljoonaa euroa ja silti indeksi nostaa kuntatuen määrää 200 miljoonaa hallituskaudella. Jos kuntien valtionosuuksia ei olisi leikattu olisivat puolustusvoimien 826 miljoonan säästöt menneet horjuvien kuntien tukemiseen. Tulos olisi ollut neurettava plus miinus nolla!

Muuten se Kouvolan liitossopimuksen kuntapalvelujen säilyttämisvaade tarkoittaa käytännössä koko palvelurakenteen taloudellista ja järkevää tarveharkintaista soputtamista uuteen suurkuntaraamiin.

Nyky Suomessa kuntapalveluiden säilyttäminen vaatii kunta- ja palvelurakenneuudistuksen. Se on horjumaton fakta, muuta tietä ei valtiolla kaupungeilla ja kunnilla asiassa ole.

Opposition tehtävä on kiljua kaikkialla olevien huutavien epäkohtien perään, kun muutakaan tapaa toimia ei heillä tasavallassa ole.

Ado Sakari Ala-Krekola
Kouvola

RUMAT JA YKSINÄISET VAATIVAT OSUUSKAUPPAAN TASABOONUKSIA

OSUUSKAUPASSA OLI ALUSSA PALJON VAIHDANTAA

Ikean iäkäs perustaja pääomistaja Ingvar Kamprad haluaa jakaa tasabonukset kaikille Ikean työntekijöille.  Bonuksen suuruus riippuu Ikean hollantilaisen omistajayhtiön Ingka Holdingin tuloksesta.

Ikealla on huikeat 126 000 työntekijää maailmassa. Varmaan moni miettii ihmisen vanhetessa lauhtuvan kovista tulostavotteistaan tai pääjohtaja ei enää ymmärrä mitään ja jakaa firman rahaa tuhkatuuleen. On kuitenkin täysin varmaa, tähän operaatioon on Ruotsissa varmasti selkeät vankat liiketaloudelliset perusteet.

Suomalainen opiskelijaporukka vaatii Pohjois-Karjalan osuuskauppavaaleissa avoimuutta ja tasabonuksia.  Ajatus lähti liikkeelle opiskelijaporukan huomatessa miten "rumat" ja "yksinäiset" kartuttavat osuuskaupan menekkiä ostoksillaan todella paljon.

Osuukauppa jakaa ajottain kuitenkin tästä yhdessä kerätystä potista jopa 10% bonuksia hyväosaisten suurkuluttajien pusseihin. Suuri osa osuukaupan omistaja-asiakkaista  on kuitenkin tavallisia opiskelijoita pienperheitä ja yksinäisiä ihmisiä.

Vaikka heidän kokonaisostonsa ovat pieniä, ryhmänä heidän osuutensa on kuitenkin yllättävän suuri!  Epäkohta korostuu kun tietää osuuskaupan saavan nämä boonukset suurina kokonaisostoina tavaran tuottajilta ja toimittajilta. Bonusjärjestelmää käytetään yksinomaan kulutuslietsontaan, kun se voisi olla osuuskauppaa aatteen mukaista tuoton palautusta osakkaille. 

Osuuskauppa-aateen mukaan olisi antaa kullekin tasaosa  ostoista ja  yhteisestä uurastuksesta.Tätä periatetta ei ole kuitenkaan alun jälkeen ole juuri toteutettu.

Konkreettisena tavoitteena ryhmällä on esimerkiksi niin sanottuihin tasabonuksiin siirtyminen. Nykyisin bonusprosentti kasvaa sitä mukaa mitä enemmän ostaa. Ryhmä haluasi prosentin olevan sama kaikille jäsenille. Ajatus on sinänsä ihan viehättävä ostajan näkökulmasta ja niin uusi ja uskomattoman naivi, ettei Google hae ilmiölle oikeastaan hakuja laisinkaan.  Asia olisi kyllä osuuskauppahengen mukainen.

Kaikkein parasta olisi jakaa bonus kaikille ostajille alempina hintoina. Näinhän osuuskauppa aatteen perustajilla olikin  tarkoitus, myydä osakkaiden tuotteita kaikille kuluttajille edulliseti  ja osakkaille mahdollisuus vaihtaa osuukaupassa tuotteitaan siirtomaatuotteisiin. 

Etukorttibisnes on vaan niin oiva sitouttaja osuuskauppaan ostopaikkana, ettei siitä käytännössä voi enää markkinoiden näkökulmasta enää millään luopua.  

Rumat ja yksinäiset on myös vaatinut lisää avoimuutta osuuskaupan päätöksentekoon. Viikko sitten ryhmä järjesti mielenosoituksen Joensuun torilla, jossa vaadittiin edellisten osuuskauppavaalien ehdokaskohtaisten tulosten julkistamista.

Pirkanmaalla maataloustuottajat ovat lähteneet osuuskaupan vaaleihin omilla listoillaan. Kolmesta äänestysalueesta kahdella mukana on suomalaisen ruuan puolesta kampanjoiva tuottajalista. Osuukaupassakin on käytännössä todella lähes ylittämätön kynnys lähiruuan pientuottajille.Tuottajalistojen tavoitteena saada kaupan hyllyille enemmän kotimaista hyvälaatuista lähiruokaa.

Nuorten idealistinen  ja ponnekaitten tuottajien ponkaisema idea onkin tuoreen tuntuinen ja se nousee osuuskauppan aamunkoitosta ja osuustoiminnan juuriperiaatteista.Osuuskauppojen edustajistovaalit käydään tänä keväänä 10 alueosuuskaupassa eri puolella Suomea. Usein unohdetaan nämä vaalit kokonaan tai mielletään ne vain kahvitteluporukan valinnaksi.

On hienoa todeta, taas kerran nuoret idealistit ja ponnekkaat tuottajat ovat osuuskauppaväen perimmäisiä asiakirjojen ääressä. On hyvä kun edes jotkut pysähtyvät kulutushuumassa miettimään mistä kaikki  ajatukset aatteet ja toiminta  on kummunnut ja  tarkoittanut tavallisille vähävaraisille ihmisille ja kotimaisille tuottajille!

Tässä on varmaan osuuskaupan virtaviivaisilla nykyjohtajilla paljon miettimistä. Osuuskaupan omatuntoa saa ja pitää kolkuttaa vaikka se ei mihinkään lopulta johtaisikaan.  Vai kuinka on hyvä osuuskauppaväki??

Ado Sakari Ala-Krekola

Kouvola

"ONKO KARMEA JÄRKYTTÄVÄ EDESVASTUUTON KOUVOLA PANIIKISSA?"

KOLMEN PUOLUEEN PANIIKKI ON PÄÄTÖNTÄ POUKKOILUA SINNE TÄNNE?

Kouvolan kuntauudistus on saanut osakseen eduskunnassa kovaa yksilöityä arvostelua ja henkilöihin menevää ikävää syyttelyä. Johtoajatus oli vain täysin väärä! Ei ongelma ole ollenkaan kuntaliitos eikä upea luontokaupunki Kouvola, vaan hallinnon vanhahtava  uskalluksen puute suurten haasteiden edessä! Uutta ajattelua uusia uria tarvitaan koko päätäntäprosessiin ja kaupunkilaisten ajatteluun. Kuntaremontti nimittän alkaa hyvin pian!


Kuntien finanssiriskeistä väitellyt tohtori Eero Laesterän laatiman Kouvolan tasapainotuspaketin mukaan edessä on nyt viimein se yhdessä päätetty kuntarakenneuudistus. Tätä on saanut odottaa!

Rakenteellinen säästötarve vuoteen 2016 mennessä on 35 miljoonan verran. Veroäyriä ei nosteta ja velkataakkakin meinataan pitää kaupunkien eskiarvossa. Taivaan Herranko tämän piti ilmoittaa tohtorin hahamossa ennen kun uskottiin? Tästä on kuntaremontissa kyse koko Suomessa,  kuntien välttämättömästä palvelurakenneuudistuksesta!

Reijon sekava rajoja siirtävä poukkoileva eduskuntapuhe sisälsi aimoannoksen jälkiviisutta ja kaihoisaa kaipuuta vanhassa Valkealan kunnassa vallinneeseen keskustan ehdottoman enemmistön tuoneeseen sanelupolitiikkaan. Kuntaliitosjunailijat saivat pöntöstä sinänsä valaisevan kuvaavaa sapiskaa.

Onneksi siihen ehdottomaan yhden puolueen yksinvaltaan ja vanhaan kuntakarttaan ei ole onneksi paluuta uus Kouvolassa. Vaikka joku näytää siihen julkiseti uskovankin. Monipuoluejärjestelmä tuo parhaan kansanvaltaisen tuloksen, vaikka sitten nihkeästi pikku viiveellä.

Tossavaisen lavea retoriikka paljasti kuitenkin erään tiedossani oleen "järkyttävän" seikan Kouvolan kaupungin päätöksenteosta. Urautunut hallinnollintotapa ei ole tuonut mitään uusia keinoja velkaantumiseen tai äyrin nousun pysäyttämiseksi! Piiloverojippoja on miehissä innolla kaupungin firmoissa keksitty, mutta todellisiin uudistuksiin ei ole mitään osaamista vai halua?.

Tämä on sitä" järkyttävaa" ja täysin "edesvastuutonta" touhua.  Konsulttien selän taakse ei voi enää mennä, etenkään jos kalliisti maksettuja huipputason kattavia johtopäätöksiä ei pystytä toteuttamaan. Menokasvua ja velanottoa ei ole saatu pysähtymään - ei tulovirta kuluja tarpeeksi peitä - se on ilmeinen totuus? Vai kuinka on kaupunginjohtaja Lauri Lamminmäki?

Onko todella niin, ettei kansanvaltainen puoluejärjestelmä ei pysty, ei halua, eikä kykene mitään kunnon kuntaremonttia edes kaytännössä tekemäänkään? Ei voi olla niin! Kun kaupungin hallinnollinen sinfoniaorkesteri ei soita, niin näköjään yksi pajupillimies voi soittaa ilmoille kiintoisan pimeyttä valaisevan taustamelodian! Se on tarkan kansankomisaarin tehtävä!

Kouvolassa vallitsee valtuutettujen kuin hallinnon ylipaikoista huolimatta tai siitä johtuen vanha tosiasioita tunnustamaton odottava meno? Uskotaanko tässä liikaa saman löyhän kuntanäkemyksen omaavien yhteistyöhön, kuin pukki suuriin sarviin!

Kasvava velanotto kaadetaan kylmästi ja surutta veronmaksajien maksettavaksi? Syksyyn mennessä tämä soppa tulee varmuudella kuumenemaan kunnon kädenväännöksi.
Tulos saattaa olla Kouvolan kaatuminen lopullisesti perussuomalaisten muuttumatontonta maailmankuvaa ihannoivien äärimiesten syliin - kuin kypsä omena. Tätäkö sitten halutaan?

Edesmenneissä kolmessa pienkunnassa on totuttu elämään nuukasti pienvelalla kädestä suuhun. Rahapulassa tai koululaisten puutteessa on lopetettu kättelyssä aina ensin eläviä kyläkouluja. Kuntavelkaa oli kasvatettu kolmessa suuremassa kasvatettu neljän vuoden ajan hissu kissun. Sitten on pakon edessä tasattu tilit äyriä korottamalla. Tästä noidankehästä on päästävä eroon.

Mihinkään muuhin rakenteisiin ei ole totuttu pahemmin kunnissa puutumaan. Koskapa muuta ei onneensa jämähtänyt virkamiesjohto ole esittänyt, eikä kuntapolitikot ääneten mentyksen pelossa ole rohjennut vaatia. Automaattinen menokone on näin valmis.

Pitää viimein käsittää tämä vanha kulunut kuntasapluuna ei enää toimi uus Kouvolassa. Kansalaiset eivät tätä alijäämä "kehitystä" ymmärettävästi hyväksy, kaikki kaatuu nyt ikävästi syyttä suotta kuntaliitoksen piikkiin. Tämä paradoksi jäytää päättäjiä ja vie voimat tyystin nuoriltakin kuntapäättäjiltä ja heistä tulee ennätysajassa kehäraakkeja. Jyrki Hyttisen mukaan valtuustoon ei ole syksyllä kellään mitään hinkua.

Kouvolan kuntavelkaa on lisäätty vuoden 2009 jälkeen 1300 eurosta pikkuhiljaa ylöspäin. Se on kuulemma ennusteen mukaan ensi vuonna huikeat 2600 eurossa henkeä kohti? Onko tämä totta vai viinien huumaa?Nelihenkiselle valkelalaisperheelle se tekee 10 400 euron maksuosuutta.

Mikä kohtuuttominta vanhan kunnon Valkealan kontolle on ikäänkuin kertynyt jo viisin kertainen kuntavelan korotus. Silti hyviä kasvavia lapsirikkaita kyläköuluja lopetettiin sielläkin. Koulukuljetusmaksuissa ollaankin sijalla kolme koko Suomessa. Kaiken huippuna Kouvolan veroäyri on Suomen kaupungeista toiseksi korkein. Älämölö on tässä täysin aiheellista.

Kyllä kaupungintalolla pitää ottaa asia vakavaan tarkasteluun ja mieluusti aloittaa kuntaremontti viimein tosissaan. Johan meille nauraa jo naapurin variksetkin jos vanha meno pitkään vielä jatkuu!

Kouvolan pitäisi ottaa oppia puolustusvoimien uudistuksesta, virkamiehille annettiin tehtävä säästää neljässä vuodessa 826 miljoonaa euroa puolustuskykyämme säilyttäen ja kehitys turvaten, ne arvon herrat tekivat sen!

Kouvolan veröäyriä pitäisi laskea prosentilla ja kymmenyksellä, piiloverotus ja lisävelanotto pysäyttää, sitten elää sen mukaan. Periaattessa pitäisi tehdä niitä asioita joihin kaupungissa on todella hankittua varaa ja kuntalaki meitä välttämättä velvoittaa.

Kaiken kokenut kuusaalaispolitikko Jukka Nyberg kertoi lehdessä; "Meillä Kouvolassa vallitsee paniikkimieliala, jota konsultit käyttävät taitavasti hyväkseen. Tämän seurauksena viikate heiluu milloin missäkin kaupunginosassa. Järkevä kokonaisvaltainen keskustelu talouden tasapainottamisen realiteeteista on vielä maton alla." Ei kai! 

Toivottavasti tämä on kotiseutumiehen parahdus ei kerro täyttä totta, muutenhan me olemme todella pahassa kusessa. Juhani Pousikin heitti pyyhkeen kehään, kun asiat eivät yrittäjän näkökulmasta kahdessa vuodessa edenneet mihinkään.

Mihin tämän hienosti brändätyn kehumani Uuskouvolan kanssa ollaan joutumassa?. Jos talousasiat menee Kouvolassa päin helvettiä, se pitäisi kaupunkilaisille rehellisesti myös kertoa.

Rehelliseltä pohjalta huippuhieno Ratamo-hankekin ponnistaa. Se on yksi parhaista ja kunnianhimoisimmista hankkeista kaikista Suomen kaupungeissa ikinä. Sitä ei moni meistä käsitä, eikä sen tavoteesta pidä tinkiä! Sille kalliille hankkelle pitää Kouvolan budjetissa aurata reilusti rahoitusta jo nyt!

Suur Kouvola on päättäjille laillisesti annettu mahdollisuus toteuttaa valtakunnallinen kuntaremontti. Se on nykyhallituksen vankka tahtotila. Mutta onko Kouvolassa vain rajat valmiina. No ei nyt sentään onneksi - paljon hyvää työtä on toki tehtykin. Tämän saarnan epistolan henkeen ei valoisuus Kouvolaa kohtaan vain nyt kuulu.

Olemme yksi suurimmista maaseutukaupungeista ja kuntaremonttihaaste on vaan otettava täysin todesta. Tie on kivinen mihinkään hyssyttelyyn ei kaupungintalolla ole enää varaa, se juna meni ajat sitten. Tai no mikä minä olen tästä asiasta puhumaan palaan runorutuun.

Ado Sakari Ala-Krekola

Kasarminmäki

KOUVOLASSA ON LAPSIPERHEEN HYVÄ ASUSTAA

HYVÄ KASVUYMPÄRISTÖ TAKAA LAPSEN KEHITYKSEN





Kouvolassa lapsuutensa viettänyt laulaja-lauluntekijä Tuure Kilpeläinen kehui viime viikolla Yle Suomessa kaupunkiamme mukavaksi paikaksi kasvattaa nousevaa polvea. Kouvolan ydinkeskusta on talvisaikaan rauhaisan kiireetön, siellä on jopa hiukan nukkavieru tunnelma. Kesällä se puhkeaa kansoittuneena kahviloineen ja kojuineen uuteen kukkaansa. 

Taajamissa asuinaluilla ja kylissä on aina toimeliasta pikkukuhinaa, nykyisin jopa kesämökeillä on talvisinkin elämää ja niissä asutaan läpi vuoden. Luontoarvoissa on ympärivuoden ammettavaa kaikille laatu tietoisille luontoihmisille. 

Ellei nyt aivan kaihoa, niin ainakin ripauksen lämpöä Kilpeläinen tunsi Kouvolaa kohtaan muistellessaan lapsuutaan. Hän on pienten lasten isä.  Isäksi tulo ja iän karttuminen olvat saaneet hänet katsomaan entistä kotiseutuaan yhä lempeämmin silmin. "Olen käynyt läpi omia lapsuusmuistojani Kouvolan Kevätkujalta. Muistot ovat hyviä"  Hänet pelasti turmion teiltä vanhalla kaupungintalolla Tuulensuojassa ollut soittokämppä. 

Urheilua harrastamattomille nuorille pitää olla muuta innostavaa luovaa tekemistä. Kun hyvä viuhka käy murrosiässä, pienet hyvä asiat ovat silloin suuressa arvossaan. Kouvola on hyvä kaupunki varhaislapsuuttaan ja nuoruttaan viettävälle tekemistä vailla oleville kirkassilmäisille tytön tylleröille ja pojan jässiköille.

Kaupungissa on viehättäviä puistoja ja puutaloalueita, joista monet pääkaupunkilaiset olisivat kateudesta vihreinä. Kilpeläisen mielestä on harmi, että moni Kouvolassa piipahtava oppii tuntemaan vain Kouvolan ydinkeskustan.

Kilpeläisen laulussa Vesitornin Varjossa on kauniin runollinen myötäelävä kuva Kouvolan tytöistä ja pojista; "Et oo tyttö, joka kuorossa laulaa, aina sukujuhlissa Burberry-huivissa. Et se poika, joka vanhemmat hurmaa vaan aina välimaastossa. Kukka joka kasvaa vesitornin varjossa".  Lienee aika oikeaan osuva laulusäe?  

Kaupungin arvokirjan mukaisesti Kouvola pyrkii olemaan lapsiystävällinen kaupunki. Lapsiystävällisyyden yksi näkökulma on kuinka ylös lapsiperheiden tarpeet luetaan kaupungin perheasioidenhallinnoissa. Hyvillä silmillä Kouvolaa katsoessaan tapaa useita yleisilmeeltään Pispalan kaltaisia idyllisen leppoisia asuinalueita.

Pienkuntien perua Kouvolan keskustassa ja taajamissa tulee monille tuttuja vastaan koko ajan virtanaan. Kouvolaisten hiljainen arkuus ei ole ylpyttä, vaan muualta tulevien asioihin haluta hevin puuttua. Kuis jätkä hurisee? Avaa salvat helposti ja hyvä niin!

Taajamissa ja etenkin kylissä muodostuu helposti tuttujen ihmisten lämmin turvallisen tuntuinen lähiyhteisö. Kouvolan useissa kylissä on vielä voimissaan perinteinen yhteisötunnetta korostava moikkauskulttuuri. 

Kouvolassa on paljon harrastepohjaista toimeliaisuutta, kuntaa ei kaivata joka asiaan kunhan se hoitaa omat perusasiansa tolkusti.

Kouvolan palvelurakenneuudistus voi olla toki uhka, mutta myös suuri uusi mahdollisuus koko väestölle,  jos asiat oikein päättäjien toimesta toteutetaan.

Uudella Kouvolalla on loistavat luontaiset mahdollisuudet kehittyä lapsiystävällisyydessä Suomen huipulle. Lapsiperheystävällisyys tarkoittaa huolellista lapsilähtöisyyttä kaikissa kaupungin päätöksissä. Juu juu juuri sitä tarkoitan, ei kanta nostaa kulmakarvoja yhtään!

Käytännössä lapsiystävällisyyteen kuuluvat taajamissa olevat palvelut, lähikaupat, posti, apteekki, kunnan perhepalvelujen saatavuus, neuvolapalvelut, läpsilähtöiset päiväkodit ja hyvä tasoiset eriasteiden ketään kiusaamattomat kouluolot ja tärkeänä pienten lasten lähikoulut. Tärkeimmät onnenonget mainittuna!.

Perheen hyvinvoinnin perusta on turvallinen, lapsen kannalta mietitty lähiympäristö. Lapsille pitää olla lähistöllä runsaasti tilaa luoville leikeille. Myöhemmin tarvitaan urheiluharrasteita ja laajasti ymmärettyjä nuorten kulttuuririentoja. Pitää olla eri mestoja kaikille halukkaille touhuta tuntea kaveruutta ja hyvää tsempaavaa joukkuehenkeä. Kouvolan hyvät monipuoliset kasvuolosuhteet tekee vahvan työteliään terveen  aikuisen.

Tiedän monen valinneen Kouvolan asuinpaikakseen juuri ihanteellisen rauhaisan mainiona paikkana lapsiperheille. Etenkin jos vaihtoehtona ovat suur Helsingin rauhattomat ongelmalähiöt. Silloin Kouvolan arvo nousee asuinpaikkana huikeasti, eikä vähiten vuokratason ja asuntojen halpojen hintojen vuoksi. 

Tästä Kouvolan luontaisesta lapsiystävällisyydestä ei ole mielestäni tarpeeksi julkisuudessa puhuttu. Tämä ohitettu asia tulisi saattaa  koko Suomen tietoon, kaikki kellot tulisi laittaa nyt oikein kunnolla moikimaan!

Hyväntahtoinen lapsiystävällinen Kouvola on jo olemassa  ja sen soisi olevan kaikkien kaupunkilaisten yhteinen arvostettava asia.

Ado Sakari Ala-Krekola
Kouvola

KUSTAA SAKSIN UUSI KOUVOLA ILME ON NUOREKAS

KUSTAA SAKSIN  TYYLI ON KIINTOISAN VÄRIKYLLÄINEN

  
Kouvola on viimein onnistunut luomaan uuden keveän värikylläisen energisen ja nuorekkaan julki ilmeen.  Sen on luonut lahjakas kansaivälisesti kannuksia niittänyt Kustaa Saksi Amsterdamissa. 

Uusi visuaalinen ilme kuvaa kolme vuotta vanhaa uuskaupunkia erityisen osuvasti ja napakan lapsekkaasti. Kouvolan kaupungin uusi skarppi brändys otettiin käyttöön maaliskuun viidestenä päivänä.  

Tavoitteena oli lisätä kaupungin vetovoimaisuutta ja tuoda monimuotoista Kouvolaa esiin uusista ihmetystä aiheuttavista näkökulmista.  Huomioarvon haussa onkin mielestäni onnistuttu aivan loistavasti.

Jotain täysin erilaista kaivattiinkin siihen edelliseen parkkipaikalta kopioituun, onnettomaan nyt haudattuun, väriläikkiä lähiön lumessa breikkukseen. Onnittelen omaisia!

Uusi yleisilme on eloisan värikäs kiinnostavan leikkisä ja lapsekkaan humoristinen. Jotenkin kuvista huokuu hippiaikojen psygedelia ja vapaan boheminen rohkea erilainen ote. Saksi on ilmiselvästi suunnanut viestinsä vapaamielisille rennoille keskiluokalle ja toisaalta nousevalle polvelle lapsille nuorille ja nuorille aikuisille. Uuskouvolan patakyynikoiden myrtyneeseen tappion kärsineeseen sotajoukkoon ei auta enää edes paksu kerros bepanteenia päälaelle.

Vatsakas hahmo Toivo Topi on älykäs oivaltaja sinnikäs energinen lakuyrittäjiä tai joku muu vapaa arvostettu  porvari.  Hän on ahkera liikemies, hyväntuulinen höpöttäjä ja älykäs oivaltaja. Topi arvostaa kaikkea tärkeää, muttei siedä mitään turhantärkeää, hän tuo bisnesälyn esiin täysin uusista näkökulmista kuin ilmaveivaten. Topilla on rahaa ja hän tekee sitä joka päivä lisää. Topi on töissä aina ja lapset sanoo häntä joskus vahingossa sedäksi.

Neiti Luomu on ihana rakastettava nainen, sosiaalisesti äärilahjakas porukan keskipiste ja margaritoista pitävä viihdyttäjä. Tämä eloisa impi viihtyy Muliganissa, on varoissaan oleva himomatkustaja. Neito Luomu on aina valmiina bongaamaan uusia näkökulmia elämään. Hän janoaa aitoja elämyksiä ja puhtaita nautintoja,  kurvikas Luomu elää nautiskellen estotta ajassa ja hetkessä. Hän luomukarppaa ilman stressinhäivää ja toivottu eloisa touhukas ekoturisti. Hän rakastaa koiraansa yli kaiken maailmassa.

Herra Puu kaipaa romanttisesti salaa neiti Luomua. Hän on persoonallinen turisija, valpas ja vannoutunut eränkävijä. Herra Puu ammentaa, kunnioittaa ja jakaa luonnon ikiaikaista voimaa  rauhaa ja alkuperäisiä hajuja. Hänet bongaa helpoimmin ongelta tai Löppösen luolalta nokipannukahvilta.

Puu viihtyy pelimiehenä niin maalla kuin kaupungissakin. Haaveissaan hän haluaa vetäytyä maalle menneseen 70-luvun hipahtavaan onnensa hamppupeltoaan hoitamaan. Mutta ei voi kun tomera rouva Luomu vaatii herraa jäämään taajamaan nuutumaan.

Ihme ihmettelijä  on hahmo ja kaipaa oman julkilausuman. Suuttomana hän ihmettelee uuden Kouvolan hienoutta, nostaen samalla esiin yllättäviä näkökulmia ja aitoja faktoja. Ihmettelijästä on käytössä neljä eri värivaihtoehtoa neljällä eri ilmeellä. Siinä on oiva mahdollisuus ja tilaa kaupunkilaisten vapaalle luovuudelle.

Se  kutkuttava tyhjä  piirtokenttä silmien alla. Siihen voi jokainen tussilla piirtää oman Kouvola ilmeensä.  Jään mielekiinnolla odottamaan tuloksia, taidanpa itsekkin siihen piirtää iltahämärissä hevosenkengän. 

Kustaa Saksi on suunnittelija graafikko ja kuvittaja. Hän on lähtöisin Kouvolasta ja hänen asiakkaisiinsa lukeutuu Jennifer Lopez, Adidas, Nike, Diesel ja Levi's  kirkkain mainittuna.  Saksi on myös suunnitellut Pori Jazzin vuoden 2010 julisteen.
Tunnusomaista Saksin teoksille on surrealistiset maisemat, hahmot ja tunnelma.

 Saksi on valmistunut Lahden muotoiluinstituutista vuonna 2000. Saksi asuu Hollannissa, Amsterdamissa. Aiemmin hän on asunut ja työskennellyt  Pariisissa. Suomessa hän on jäänyt verrattain tuntemattomaksi.

Saksi pumppaa ilmeikästä iloista punaväriä tai totista botoksia kouvolalaisten kasvoille miten asian ottaa. Hän lyö kaikki ällikälle antaa energiaa ja hyvää tuulta kaikille meille korpeamattomille Kouvola  faneille. 

Uuden ilmeen luojan vankka kansainvälinen ammattitaito ja hyvä maine antanee brändikamalle ansaitsemansa tilan ja hyvät siivet Kouvolan yrityksiä
koristamaan.

Pirstävä  pläjäys ja kertakaikkiaan in!

Ado Sakari Ala-Krekola

Kouvola

RATAMO LASTENTALO ON TIE SUPERNEUVOLAAN

ARKKIATRI ARVO YLPPÖ LOI LASTEN  NEUVOLAT SUOMEEN

Lastenneuvolat ovat vanha Arkkiatri Arvo Ylpön luoma tärkeä lasta ja perhettä tukeva  peruspalvelu. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kehittämänä se laajeni ja kattoi suurimman osan maata jo siirtyessään vuonna 1944 säädetyllä lailla kuntien vastuulle.


Kouvolan neuvolaverkossa kuulemma viuhuu pelkkä kylmän byrokraatin punakynä. Lapsiperheetkin  ovat  koonnet hädissään  fasebooksivun Kouvolan vanhaa neuvolaverkkoa puolustamaan. 
Monilta ihmisiltä on saattanut jäänyt huomaamatta, miten merkittävää edistystä Kouvolan kaupungin neuvolaoloihin ollaan  palveluverkkouudistuksessa  ehdottamassa.  

Voidaan hyvällä syyllä sanoa, Kouvolassa  palataan neuvolatoimen alkulähtille. Lastenlinnan tapaiseen kattavaan  lastenlääkärin johtamaan Ratamo lastentaloon. Todellisuudessa neuvolapalveluihin  lastentalon myötä on tulossa erityisen hyvä laadullinen parannus vanhaan Marjoniemen varuskuntasairaalan avariin tiloihin.


Tähän lastentaloon keskitettäisiin Kouvolan keskusta-alueen lastenneuvolat, perheneuvola ja kasvatusneuvola Hattu-kehitysneuvola ja  myös  sosaalipalveluita lapsiperheiden kotipalvelu ja lastensuojelun perhetyö, perheoikeudelliset palvelut tulee sinne. Kruununa kaiken yllä, sinne on kaavailtu myös lastenlääkäriä.

Tätä voidaan tervehtiä erityisen myönteisenä askeleena lapsiystävällisen valoisan paremman Kouvolan suuntaan.Tälläinen keskus helpottaa lapsiperheen huolta ja vaivoja, kun perhepalvelut eivät ole siroteltuna ympäriinsä ties mihin osoitettuihin pimeisiin sopukoihin.

Toivottavasti päättäjät ymmärtävät tämän lastentalon  hyödyt, eivät heitä lasta pesuveden mukana. Jotku kuntapolitikot ovat neuvolauudistusta moittiessaan haistavinaan heikennyksen, laput silmillä voi olla niin autuaan sikavarma kaikesta. Ehdotaankin piintynimmille skeptikoille hiukan syvempää asioihin paneutumista.  Kehittyvä kiehtovaa kehittyvään Kouvola saattaa toteutua parhaiten rennon rakentavan tekemisen ja  valoisan lapsiystävällisen leppoistamisen kautta. Tässä on  kaikille kaupunkisuunnittelun teknokraateille miettimistä!

Kysessä on selvästikin lapsiperhepalveluiden ja heidän tarvitsemien sosiaalipalveluiden vankistaminen ja yhdistäminen. Jos Ratamo-hankkeen tärkeä osa  totutuu, se on voitto kaikkein pienimmille vesseleille tuiki tomeralle nousevalle polvelle.  Niille jotka eivät osaa  omaa asiaansa  kuin korkeintaan huutamalla puolustaa.

Nuorissa perheissä on paljon toivorikasta valoisuutta, pienten lasten kanssa nuoret isätkin selviävät mainiosti. Toisin kuin ennen tehtävä on yhteinen. Mutta jos jokin asia lapsen elämässä on pielessä, sitä ei ole helppo tunnistaa, eikä usein rakkaudessa haluta  nähdäkään. Silloin laaja ammatillinen näkeminen ja apu on kullan arvoista. 


Jos lapsiperheiden  tukipalveluja pelkästään leikataan, voi myöhemmin edessä olla melkoisen sotkuinen selvittämätön kerä. Ratamo lastentalon tapainen moniosaava ammattiryhmä voi säästää tulevaisuudessa perheitä monilta itkulta ja virhearvioilta lastensa kasvatuksessa tiellä kunnon kansalaisiksi.

Neuvolat palvelee alle kouluikäisiä ja heidän perheitään. Lastenneuvolan tavoitteena on turvata lapselle terve kasvu ja kehitys. Tarkoitus on edistää koko perheen hyvinvointia tukemalla perhettä omaksumaan myös terveitä oikeampia elintapoja. Sieltä saa malleja ratkaista perheongelmia ja se auttaa nuoria pareja luottamaan omiin kykyihinsä hyvinä vanhempina.  Kokemusta tuetaan vahvistamalla vanhempien oikeita käytäntöjä ja antamalla voimavaroja lapsikeskeiseen kasvatukseen. Tässä on nuorilla aukkoja tiedoissa ja paljon uutta oppimista. 

Pohjalla on kyse myös yhtiskunnan toteuttamasta lastensuojelusta ja  lapsen hyvästä huolenpidosta sekä myös äidin ja isän parisuhteensa hoitamisesta. Siellä tehdään myös sosiaalityötä  terveystarkastuksia seulontatutkimuksia ohjausta ja yleisneuvontaa sekä ne tuiki tärkeät itkuiset rokotukset.

Tälläinen kattava  perhepalveluiden kokoaminen saman katon alle Marjoniemeen on selvä askel parempaan. Kouvola on edelleen väestökadosta kärsivää aluetta ja kaikki työ lapsiperheiden eteen on uuden Kouvolan  terveen kasvun avainkysymyksiä. 


Kaupunki ilman  lasten iloista leikin melskettä on yhtä omituinen ilmiö, kuin kevät ilman lintujen iloista laulua. Sinä suuressa hiljaisuudessa oltaisiinkin sitten perimmäisten asioiden äärellä. Ei naurata silloin ketään!

Ado Sakari Ala-Krekola

Kasarminmäki

HAUDASSA ON MYÖHÄISTÄ KATUA NUUKUTTAAN TAI VALITTAA KÖYHYTTÄÄN?

EDULLISEEN EKO-HAUTAAN PÄÄSEE NYKYISIN SUORAAN TERVEYSKESKUKSEN HOITOJONOSTA

Tunnettu kouvolainen vaikuttaja Teuvo "Teussa" Toivokoski on palannut  palstoille yhtä vahvana kuin aiemmin ja se on pelkästään hyvä juttu! Oikeaa paikkakuntalaista vahvaa juurevuutta on saatu ja siitä onkin ollut ajoittain  pientä pulaa!


On todella raikasta luettavaa kouvolalaisen suorasukaisen miehen selvitystä, siitä miten asiat todellisuudessa ovat hänen mieletään  Kouvolan  terveydenhuollossa. Osut harvinaisen oikeaan asiassasi. Vanhaa vierasta kauraa on pureskeltu jo aivan kylliksi!


Olen koko ajan puolustanut Ratamo-hanketta, koska uskon sen parantavan merkittävästi  terveys- ja sosiaalipalveluiden saatavuutta ja laatua koko suur Kouvolan aluella. Tämä on tasaveroisuusasia ja perusterveydenhuollon järkiratkaisu siitä ei ole minulla epäilystäkään.  En kannata kansan kahtiajakoa varakkaseen elävään elittiin  ja sairauksiinsa hoidon puutteessa kuolevaan kurjalistoon! Siitä nousee äkkiä kapaina!Omatunto on edeskäyvillä oltava!


Julkisenpuolen terveyspalvelut eivät ole tasalaatuisia vaan saatavuudessa ja toimivuudessa on huimia kuntaeroja. 


Kouvolassa on eritysen kunnianhimoinen terveydenhuollon uudistustavoite ja niin pitää suurkaupungissa ja kasvukeskuksessa ollakkin.Parannusta on ajattu kuin kärmettä pyssyyn ja surkea vatvominen jatkuu vielä hallinto-oikeudessa! 


Lääkäretä on nähtävästi kuomitettu puhutettu ja kahvitettu suunnitelussa oikein Ruotsin malliin ja nähtävästi vuositolkulla ja mitään parannusta ei tahdo päättäjien tuutista kuitenkaan riitaisuudessa tulla! Kouvolan tervedenhuoltouudistus on edelleen hyvissä suunnitelmissa osin kursittuna ja rakenne on vielä täysin levällään.


Terveykeskuksien on ajavarauksissa jonkinmoinen viidenminuutin pudotuspelipimputus ja pikainen hoitoon pääseminen on onnenarpa useassa Suomen peruskunnassa ja näinhän ei saisi tasavallassa suurin surminkaan olla! 


Kouvolassa ei ole jääty odottelemaan kuntapäättäjien terveyspalveluiden kuntoonpanoa terveyskeskuksen jonoihin. Markkinat ovat täyttyneet nopeasti niin kuin markkinataloudessa helposti käy. Yksityiset terveyspalvelut ovat Kouvolassa todella korkeatasoisia ja sujuvia niin työterveyspuolen kuin yksityistenkin terveyspalveluiden osalta. Tarjontaa on yllin kyllin tyytyväisille maksaville asiakkaille.


Kela-korvaus on Suomessa myönnetty näille yksityisile terveyspalveluille annettu tasa-arvosyistä ja turvaamaan tasokkaiden palvelujen saatavuus valtakunnassa. Korvauksen saa pääosin samoin perustein kaikki kuin esimerkiksi lapsilisä on lapsen etuus varallisuudesta riippumatta. 


Ne onnekkaat ohituskaistaa huristavat, jotka niitä voivat niitä yksityisiä terveyspalveluja käyttää ja on hyvä työterveyshuolto työn puolesta , pääsevät pikaisesti myös julkisenpuolen erikois-sairaanhoitoon pikaisemmin tai yksityispuolen jatkohoitoon juohevasti ilman pitkiä vuositason kuolettavan ikäviä jonotusaikoja. Rahalla saa ja hevosella pääsee! 


Kela-korvausten jälkeen kärkkäin julkisenpuolen terveyspalveluiden arvostelu taittuikin, koska  vähävaraiset vanhukset lapsiperheet  työttömät ja muun osattomata eivät helpolla ääntään korota tai saa ääntään muuten päättäjien kuuluville.


Jos ihminen on hengen vaarassa mikään maksu ei ole silloin hoidosta kohtuuton. Näin toki pitää silloin hyvinvointivaltiossa nimeltä Suomi ollakkin ja jos julkiselta puolelta myydään pelkää ei oota pahoin sairastavalle tai kuolevalle. Täytyy toimia , kuten laulussa osuvasti sanotaan. Arkussa on myöhäistä katua nuukuuttaan tai valittaa köyhyttään.


Tämä on käsittääkseni juuri tärkein asia  oma henkikulta, jota Teussa Toivokoski ihan oikein puolustaa.


"Muut kaikki hylkää, vaan sinä et.
Autuuden särkyneet sydämet
sinulta saavat, sä luet haavat
ja kyynelet." Virren 631 säe

Ado Sakari Ala-Krekola 

Kasarminmäki