 |
| "SUURLEIKKURI" ODOTTAA KOUVOLAN PÄÄTÖKSIÄ? |
Kaupunginvaltuutettu Katja Airaksinen teki Kouvolan Sanomissa huomionarvoisen ulostulon Kouvolan kaupungin palvelurakenneuudistuksesta virinneseen vilkkaaseen keskusteluun.
Hän kyseli "hengiltä" säästämisen tarpeellisuuden perään ja uumoili "suurleikkurin" karseaa rousketta. On täysin selvää, että hallituksen masinoiman kuntaremontin jouduttamiseksi valtion tukia tullaan edelleenkin supistamaan tuntuvasti. Vaikka uus Kouvolan kolmen vuoden tilinpäätös on 1.65 miljoonaa ylijäämäinen, odottelulla ei voiteta yhtään mitään.
Rakenneuudistusta on jatkettava, koska vuonna 2012 tilipäätös näytti alijäämää noin 1.7 miljoonaa! Ratamo-hankeen hyväksyminen on kuin keväinen aurinkokilo tuskaisan talviharmauden jälkeen!! Kouvolan terveys- ja sosiaalipalvelureformi ja selviytymisreitti vuoteen 2018 alkuun on nyt suurelta osin viitoitettu!
Hyvä on kun nuoret tarmokkaat naiset puhuvat suoraan Kouvolan pitkän ajan kestävyysvajeesta, joka on vuositasolla jo 4 prosentin luokkaa? Miesten marina kotiseututalojen kulmilta, ei ehkä tavoita kaikkia asiaa pohtivia kansalaispiirejä.
Toimiva kestävä ja kattava rahoitusjärjestelmä on keskeinen lähtökohta laadukkaiden peruspalvelujen järjestämiselle. Miten saada tämä "halvatun" vahva Kouvolan peruskuntakombinaatti uusille raiteille.
Kuntien rahoitusjärjestelmä koostuu kuntien omista tuloista ja valtion rahoituksesta. Kuntien tärkeimpiä tulolähteitä ovat verotulot ja valtionosuudet.
Jos nämä perustulolähteet ei riitä kaupungilla voi olla myös suuria konsernihallinnon junailemia finanssituloja ja kaupungin liikelaitoksista tulevia "piiloveroksi" moitittuja tasaisia tuottoja.
Kuten Airaksinen sanoo ja oikutetusti vaatii, tällä tuottopuolella on oikein toimin paljon saatavana. Etenkin jos puna- sini-vihreä pelastusrengas ajoissa havaitaan. Sitä kestävämpi kuntatalous on, kunnan koosta riippumatta, mitä ennemmän näitä kuntabisneksen vaarallisen "onnekkaita" tuottoja tulee.
Kurikalla on Forttumin osakkeita niin paljon, itsellisen pienkunnan talous on Suomen vahvimpia ja kriisitesteissä kestävimpiä! Tosin sekin pohjalaiskunta selvittää parhaillaan Teuvan kanssa kuntaliitosta!
Kouvolalla on edessään pelastava "suurleikkuri" siitä ei epäilystäkään. Loiventavia vaikutuksia voidaan hakea paljonkin yhtisvoimin tuotavuuden parantamisella.
Kuntakuutosten jäljiltä oleviin löyhiin rakenteisiin on ilmeisesti kuitenkin tulossa suursoputus. Ei kai kukaan vastuullinen realipolitikko voi muuhunkaan finanssitohtori Eero Laesterän lukujen valossa päätyä. Merkittävin osa suomalaista valtionosuusjärjestelmää on kunnan peruspalvelujen valtionosuus, joka kokoaa yhteen kunnallisten peruspalvelujen rahoituksen. Tämä pelkkien valtion suurtukien varassa eläminen on paljolti kuljettu loppuun!
Kunnan peruspalvelujen valtionosuus on laskennallinen ja se perustuu kunnan asukkaiden palvelutarpeeseen ja palvelutoiminnan kustannuksia kasvattaviin olosuhdetekijöihin. Tässä on tiettävästi ollut paljon sitä siltarumputouhua ja "ministeriharkintaa". Mutta jos kuntasektorille ei valtion budjetista kylliksi tukivaroja tule, tyhjästä on paha kenenkään nyhjäistä.Tilanne näiltä tiimoin tilanne on monien kaupunkiseutujenkin kannalta erittäin vaikea!
Hallitus leikkasi kuntien valtiontukea 600 miljoonaa euroa ja silti indeksi nostaa kuntatuen määrää 200 miljoonaa hallituskaudella. Jos kuntien valtionosuuksia ei olisi leikattu olisivat puolustusvoimien 826 miljoonan säästöt menneet horjuvien kuntien tukemiseen. Tulos olisi ollut neurettava plus miinus nolla!
Muuten se Kouvolan liitossopimuksen kuntapalvelujen säilyttämisvaade tarkoittaa käytännössä koko palvelurakenteen taloudellista ja järkevää tarveharkintaista soputtamista uuteen suurkuntaraamiin.
Nyky Suomessa kuntapalveluiden säilyttäminen vaatii kunta- ja palvelurakenneuudistuksen. Se on horjumaton fakta, muuta tietä ei valtiolla kaupungeilla ja kunnilla asiassa ole.
Opposition tehtävä on kiljua kaikkialla olevien huutavien epäkohtien perään, kun muutakaan tapaa toimia ei heillä tasavallassa ole.
Ado Sakari Ala-Krekola
Kouvola
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti