perjantai 23. maaliskuuta 2012

KOUVOLA NAISTEN KAUPUNKINA RANDOM ARVIOISSA 89/108
























Huoli pois ihmeen hieno Kouvola, kyse on tietenkin Tšehovilaista elämäntuskaa potevista noin 30-kymppisistä  naisista. Tarkastelen tätä ongelmaa miten näiden naisten tuskaa voisi miehenä ja runoilijana lievittää. En niinkään kaupunkimme todellisena ongelmana. 


Naistenlehti selvitti hyvin randomisti mikä Suomen kaupungeista on naisen psyykeen ja hyvinvoinnin kannalta paras asuinpaikka. 

Vertailussa lehti huomioi kuinkas muuten kampaamomäärä, tukka hyvin kaikki hyvin. Masennuslääkkeitä syövien naisten määrä,  masennuksen syy on tietenkin synkeä kaupunki. Naisten pienet palkkatulot veti käyrrää alas, ovatko kaikki matalapalkkaiset töissä kaupungilla vai Mäkkärillä?. 

Naisten osuuden kaupungin johdossa on myös hyvän kaupungin merkki, nainen kaupungin johdossa voimaannuttaa tietenkin kaikkia naisia. Miesteknograatit ovat kauhuissaan niistä nenäkkäistä  rakastettavista "himphamuista", joilla on inhimillinen  kaupungin perikatoon johtava löysä ote.


Presidentti Tarja Halonen antoi monille naisille valoa elämäänsä ja etenkin työille poveria kaikkeen olemiseen. Sillä oli heille erityisen suuri merkitys. Hyvyyttä arvioitiin myös naisten työttömyysasteen mukaan, työtön nainen on kaupungissa nähtävästi onneton. Kouvolassa on muuten apulaiskaupunginjohtajana napakka nainen. Muutenkin Kouvolan johtopaikoilla etenkin terveydenhuollossa on joukko todella päteviä naisia virkamiehinä! Tulokset puhuu puolestaan! Valtuustossa naisten ääni kuluu erittäin kuuluvasti!


Suomen paras kaupunki naiselle on vertailun mukaan historiallinen pieni suomen-ruotasalainen Kristiinankaupunki.  Helsinki sijoittui vertailussa viidennelle sijalle. Kouvola oli maineensa mukaan kuinkas muuten häntäjoukoissa  89;äs vertailusijalla . Kotka on meitä edellä sijalla 76. Ökyrikkaiden onnela Kauniainen oli sijalla 17, esikaupunit Espoo sijalla 56 ja Vantaa sijalla 91 Kouvolan takana. Pahnan pohjimmainen oli ilmeinen miestenkaupunkin Ulvila sijalla 108. Toisaalta jos nainen kärsii saattaa mies joutua kärsimään tilanteesta vielä pahemmin?

Naisten kaupunki (La città delle donne) on Federico Fellinin ohjaama elokuva vuodelta 1980. Elokuva sai ristiriitaisen vastaanoton. Toisaalta maestroa kunnioitettiin ja elokuvaa pidettiin loistavana.  Murskaavissa arvosteluissa se mitätöitiin täysin arvottomaksi. Aikojen kuluessa se on kuitenkin löytänyt paikkansa elokuvahistorian merkkiteosten joukossa. 

Fellinille tyypillisen unenomaisen, hillittömän ja taiteellisen kuvaston keskellä Marcello Mastroianni esittää Snàporaz-nimistä miestä, joka matkaa miehen ja naisen tilojen halki etsiessään onneaan naisten kaupungissa. Maailmanmiehen elkein esiintyvä Snáporaz osoittautuu heikoksi ja helposti manipuloitavaksi, jota naiset johdattelevat helposti tahtonsa mukaan.


Patriarkaaliseen järjestykseen tottunut matkamiehemme kokee tilanteen hallinnan menettämisen ahdistavana painajaisena josta on päästävä pois. Samalla hänen käsityksensä naisista saa aivan uudenlaisia ulottuvuuksia. Naisten kaupunki on nimensä mukaisesti naisten territoriota, jossa miehille ei juurikaan ole mitään paikkaa eikä sanavaltaa. Kaikki on järjestytty nasisten oloja silmälläpitäen.

Paikalle harhautuneen Snàporazin ohella ainoat miespuoliset henkilöt ovat kaupungissa Enderbreith Smallin  kuuden hyvin koulutetun koiranpennun tavoin nöyrästi tottelevaa aviomiestä ja yltiösovinistinen tohtori Xavier Katzone jolle 10 000 valloitettua neitosta on hyvä syy suuren juhlan järjestämiselle.


Herää kysymys, herraparatkoon onko tälläisella naisten kaupungilla mitään mahdollisuuksia menestyä, jossa ei olisi meitä onnettomia miesparkoja palvelemassa naisia?Jätän arvioni naisten tasapainoisen viisaaseen harkintaan. Kokonaan toinen asiaa on mikä on tehnyt Krsitiinankaupungista niin oivan naisten kaupungin verrattuna jumposijan Ulvilaan onnetomaan asemaan?


"Halusimme herättää keskustelua siitä, millaisessa kaupungissa lukijamme, kolmekymppisen naisen on hyvä asua. Saimme selville, miltä asia näyttää tilastoissa.Jokaisen kannattaa miettiä, mitä oman kaupunkinsa muuttamiseksi voi tehdä;" lehden päätoimittaja Mari Paalosalo-Jussinmäki sanoo. Siis tarkastelukulma oli 30-vuotiaan OLIVIA-naistenlehden lukijan kannalata paras kaupunki. 

En intä vastaan, tulos on varmaan ihan oikea tuolle pinelle valitulle joukolle. Mitäs nyt selvään asiaan on kaljulla vanhalla äijillä mitään sanomista?


Ado Sakari Ala-Krekola
Kasarminmäki

Ei kommentteja: