 |
| ISOIN OSA RUOKA-AVUSTA MENEE LAPSIPERHEILLE |
Piinaava alinomainen rahattomuus vaivaa yhä useampia tavallisia kansalaisia Kouvolan seudulla. Monisyinen köyhyys ja vähäosaisuus yleistyyy Suomessa huolestuttavasti.
On aika outoa jos hyvinvointiyhteiskunnassa jokapäiväistä leipää ei ole kaikilla kylliksi nälkäänsä. Suomessa ruoka-apua jaetaan eniten monilukuisille lapsiperheille. Tähän piinaan on joutunut moni ilman omaa syytään. Joten mitään syytä häpeään ei ihmisillä pitäsi olla yhteisön tarpeellisen avun vastaanottamiseen.
Nälkä on vielä vieraanamme ja meidän hyväosaisten ei pidä ummistaa tälle ikävälle ilmiölle silmiämme. Kasvavia leipäjonoja on koko Suomessa, eikä niiden olemassoloa Kouvolassakaan tule häpeillen salata.
Avun tarpeeseen ovat johtanut moninaiset henkilökohtaiset ja sosiaalipolittiset syyt ja valtiovallan ikävät loppumattomat supistuspäätökset. Ikä-ihmisten taitettu indeksi pienentää vuosi vuodelta yksityisen eläkeläisen ostovoimaa, se on murentanut alkujaan hyvää ostovoimaista eläketulotasoa tuntuvasti, jopa kamalat 40 prosenttia vuodesta 1996!
Muidenkin kansalaisten ja erityisryhmien edut ja tuloperustaiset kertymät ovat supistuneet. Yhteiskunnan suojaverkoissa on nykyään kokoajan suurenevia aukkoja.Tässä ovat tärkeimmät syyt ihmisten sosiaaliseen ravintoapuun myös kotikouvolassamme.
Kouvolassa viime lokakuussa käynnistyi ruokapankki kolmekuisella koe-ajalla täydentämään liian niukkana pidettyä Euroopan unionin ruoka-apua. Syksystä jaettu 8000 kilon ruoka-avun kokonaismäärä; se nopeasti hupeneva EU-ruoka-apu eivät ole riittäneet suurta kysyntää tyydyttämään.
Euroopan unioni luovuttaa interventiovarastoista maataloustuotteita ja ne muunnetaan maatalouspolitiikan sääntöjen mukaan tuotteiksi ja niitä jaetaan Euroopan maiden myös Suomen köyhille ainakin 2013 loppuun asti.
Tarpeesta nousevaa sosiaalista pysyvää ruokapankkia ovat käynnistämässä Kouvolan kaupungin sosiaalitoimi, Kouvolan seurakuntayhtymä, Kouvolan korttelikotiyhdistys ja Kouvolan seudun työttömyysyhdistukset. Toivottavasti tämä armollinen ihmisystävällinen hanke myös toteutuu!
Kouvolan kaupungin hankekoordinaattori Päivi Hippeläisen ja kirkkoherra Keijo Gärströmin kolumnin mukaan ruoka-avulle on kova tarve Kouvolan seudulla. Sosiaali- ja diakoniatoimi kohtaavat ihan päivittäin henkilöitä joilla on selkeää suuri ruoka-avun tarve. Ruokapankista jaetaan tavaraa kahtena päivänä viikossa. Apu on tarkoitettu kaikille tarvitseville, työttömille, eläkeläisille, opiskelijoille, myös maahanmuutajille, eikä kenekään papareita kysellä.
Arvokkaat apujoukkot ovat pitäneet sattuneesta syystä matalaa profiilia ja kynnystä. Ruokapankkeihin tarvittaisiin lisää paikallisia hyvätahtoisia pysyviä lahjoittajia. Kokeilupankkeihin saatiin tuotteita muutamilta armeliailta elintarvikekauppiailta ja jaloilta leipurieilta. Julkisuudessa ihmetellään usein sitä, miksi jotkut kaupat heittävät vanhaksi menevät ruokansa roskiin, vaikka leipäjonoissa riittää Suomessa nälkäisiä.
Euroopan unionin ruoka-avun pelätään supistuvan Suomessa ensi vuoden lopulla pelkkään maitojauheen jakeluun. Valo loistaa kuitenkin jo putkenpäästä! Lähivuosina kaupan ja ruokatuotannon pois heitettämät elintarvikkeet nousevat tärkeään asemaan sosiaalisen ja humanitäärisen ravinto-avun tuottajana.
Euroopan unionin ruoka-avun pelätään supistuvan Suomessa ensi vuoden lopulla pelkkään maitojauheen jakeluun. Valo loistaa kuitenkin jo putkenpäästä! Lähivuosina kaupan ja ruokatuotannon pois heitettämät elintarvikkeet nousevat tärkeään asemaan sosiaalisen ja humanitäärisen ravinto-avun tuottajana.
Ylijäämäruuan haaskaaminen vähenee isosti, kun sen ilmaisjakeluun saadaan järkeen käyviä helpotuksia. Nykyisin puolet ylijäämäruuasta päätyy kaatopaikalle EU-maissa.
Unioni haluaa kauppojen ylijäämäruuan jakoon vuoteen 2014 mennessä, mutta lainsäädäntö tukkii tien edelleen tiukasti. Nyt elintarvikkeisiin kaavaillaan uutta pakkausmerkintää, joka sisältäisi sekä viimeisen myyntipäivän sekä tärkeänä vaarattoman viimeisen käyttöpäivän.
Tämä helpottaisi ruuan luovutusta ilmaisjakeluun. Viimeisen myyntipäivän jälkeen kauppa voi lahjoittaa ruuan pois ja ilmaisjakelussa sitä voidaan jakaa viimeiseen käyttöpäivään asti. Uudistusta odotetaan sosiaalisen-avun jakajien keskuudessa jo kiihkeästi. Liike-elämän puolellakin on jo nyt oivallettu luovutuksen käytännöllisyys ja eko-humaani imagearvo.
Suomalaisista kaupoista päätyy ruokaa roskiin noin 70 miljoonaa kiloa vuosittain; kotitalouksista ja ravintoloista vielä enemmän se on ihan tolkuton määrä. Tämä on aivan uskomatoman moraalitonta kansantaloudellista tuhlausta.
On täysin sydämetöntä, ettei näitä päydältä putoavia murusia - käytännössä ihan syötävää ruokaa saa jakaa yhteiskunnan vähäosaisille.
On täysin sydämetöntä, ettei näitä päydältä putoavia murusia - käytännössä ihan syötävää ruokaa saa jakaa yhteiskunnan vähäosaisille.
Ado Sakari Ala-Krekola
Kouvola
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti